AOC AG274QZM hipoo täydellisyyttä 27" pelinäyttöjen luokassa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana käytännössä jokainen pelinäyttö on valaistu tavalla tai toisella LEDein. Näyttöjen TFT-paneelin pikselit tarvitsevat näkyäkseen erillisen valonlähteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisin on ollut edellinen edge lit dimming -menetelmä, jossa valaiseva LED-yksikkö tai yksiköt on sijoitettu näytön reunoille. Tällöin valaisu toteutetaan lähes poikkeuksetta 16 kaistaleena, joista kahdeksan on ruudun alapuoliskolla ja toiset kahdeksan näiden päällä. Hallintayksikkö pystyy säätelemään erikseen kunkin kaistaleen kirkkautta erikseen. Heikkoutena reunavalaisussa on se, että 16 kaistaleen mustat menettävät automaattisesti mustansa ja muuttuvat harmaiksi, kun aluetta valaistaan.

FALD eli Full Array Led Dimming on kehittyneempi valaisutekniikka, jossa paneelin takana olevia LEDejä hallitaan suoraan sivuvalaistuksen sijasta. Ensimmäisen sukupolven FALDit nostivat määrän yleisimmin 96 alueeseen käyttäen perinteisiä LEDejä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä enemmän valaisualueita on, sen vähemmän taustavalon aiheuttamaa mustan harmautumista ruudulla ilmenee tai vielä yksinkertaisemmin - sen parempi.

Uusi tulokas MiniLED on myös FALD-tekniikan näyttö, mutta LEDien kutistuessa LEDien määrä on saatu moninkertaistettua, jolloin valaisutarkkuus paranee eksponentiaalisesti. Tämän testin AG274QZM-näytössä erikseen valaistavia alueita on 576. MiniLEDien etu on tarkemman alueellisen valaisun lisäksi se, että maksimikirkkaus saadaan huomattavan korkeaksi. Näin HDR pääsee kukoistamaan, kun ruudulle saadaan samaan aikaan hyvin tummia ja kirkkaita, jopa häikäiseviä, alueita. MiniLEDien miinuksia ovat korkeat valmistuskustannukset ja OLEDiin nähden heikompi mustan taso, vaikka mustat saadaan toistumaan erittäin hyvin.

OLED on itsevalaiseva tekniikka, jolloin erillistä taustavalaisua ei tarvita ollenkaan. Jokainen paneelin pikseli tuottaa oman valonsa. Etu on siinä, että mustat ovat täydellisiä: valovuotoa ei voi olla lainkaan, ja musta pysyy täysin pimeänä pikselintarkkuudella. Valaisualueita on siis yhtä paljon kuin paneelissa on pikseleitä eli 4K-näytössä reilu kahdeksan miljoonaa. Toisaalta OLEDien maksimikirkkaus ei yllä samalle tasolle MiniLEDeihin nähden.

OLEDien huonona puolena ovat myös mahdollinen image retention eli mahdollinen jälkikuvan jämähtäminen ruutuun esimerkiksi kirkkaiden alueiden osalta tummempaa taustakuvaa vasten, ja burn-in¬ eli kuvan palaminen kiinni pysyvämmin. Jälkikuvan jämähtäminen on ensimmäinen oire ja vanhempien OLED-televisioiden omistajalle usein tuttu näky, minkä huomaa erityisen hyvin pimeässä huoneessa, kun esimerkiksi pelin valikko on jäänyt päälle ja valikon sivua vaihtaa toiseksi. OLED on kuitenkin tekniikkana vielä niin uusi tulokas pelinäytöissä, että mahdollisista tekniikan heikkouksista pelinäyttöjen osalta ei vielä ole käytännössä tietoa. Muutaman vuoden päästä ollaan paljon viisaampia.

OLED ja MiniLED tuottavat kumpikin kiistatta paljon paremman näköistä jälkeä kuin reunaLEDit tai vanhemman sukupolven FALD. OLEDien täydellinen musta tuo niin hyvän kontrastin kirkkaisiin alueisiin nähden, että vaikka kirkkaudessa jäädään MiniLEDille, on OLED kuvanlaadullisesti yleisesti ottaen parasta, mitä pelaaja toivoa saattaa, sillä OLEDin liiketoisto on myös huippuluokkaa. OLEDit ovat kuitenkin ennen vuotta 2023 rajoittuneet vain 42" ja sitä isompiin monitoreihin tai televisioihin, mutta 2023 aikana markkinoille on tulossa myös ainakin 27" malleja. Vuoden 2023 aikana tullaan kiistatta näkemään entistä useammmin pelinäyttömalleja, jotka hyödyntävät jompaakumpaa näistä kehittyneemmistä valaisutekniikoista.

Testattu AG274QZM on julkaistu 2022 kesällä. Kyseessä on 27", QHD eli 2560 x 1440 -resoluution, IPS-paneelillinen 240 Hz näyttö HDR1000-sertifioinnilla, jonka mekaaniset säädöt ovat erinomaiset eli kaikki mahdollinen on tuettuna pystykääntöä myöten. Toimiakseen näyttö tarvitsee erillisen virtalähteen, joka on harmillisen suurikokoinen.

Mustan näytön jalka on erittäin tukeva, mutta harmillisen isokokoinen, ja se tarvitsee tilaa myös syvyyssuunnassa. Jalka ei onneksi tule kuin muutaman sentin paneelin etureunan yli ja senkin reunoilta. Jalan runko on metallinen ja pystyosan värityksessä on Agoneille tuttua koristeväriä. Näytön etureuna on alareunan AGON-tekstiä lukuun ottamatta musta.

Paneelin sivu- ja yläreunoille jäävät huomaamattomat noin 7 mm reunat. Alareunassa reunaa on noin 2 cm alueelta. Oikean alanurkan pienen virtaledin lisäksi alareunassa on premium-lisänä varsin komeasti epäsuoraa valoa tuottava LightFX RGB-nauha ja melkoisena turhakkeena AOC:n logoprojektori. Ominaisuudet saa halutessaan pois käytöstä.

Näyttö tukee DisplayPort 1.4:n lisäksi HDMI 2.1, jota varten näytössä onkin kaksi liitäntää. Myös USB-liitäntöjä on ruhtinaallisesti. Neljä USB-A:ta, yksi USB-B ja yksi 65 W USB-C, joka toimii myös DP Alt -tilassa eli näytön voi kiinnittää suoraan tietokoneeseen USB-C:n avulla. Premium-lisänä näytössä on myös sisäänrakennettu KVM-kytkin, eli näyttöön voi kiinnittää kaksi tietokonetta yhtäaikaisesti, ja vaihtaa näiden välillä näytön sisääntulosignaalia ja käyttää samaa näppäimistöä ja hiirtä kummankin koneen hallitsemiseen. Näppärä tapa vaihtaa esimerkiksi työkoneen ja oman koneen välillä yhdellä ja samalla työpisteellä.

Näytön takapuolella on klassiseksi muodostunut ohjaustatti, jonka pitkä painallus toimii virtakytkimenä. Erillistä virtapainiketta jää kuitenkin kaipaamaan sammutuksen sekunteja laskiessa. Tatilla selailtava navigointivalikko on selkeä käyttää. Apuna navigointiin on myös valaistu ohjainkontrolleri, jonka avulla näytön hallintavalikkoa voi selailla kurkottelematta näytön taakse. Ikävänä kauneusvirheenä ohjainkontrolleri ei kuitenkaan toimi virtakytkimenä, joten kurkottelulta ei täysin säästytä.

Pelikäytössä näyttö hurmaa ja näyttää todelliset kyntensä. 240 Hz paneeli on erittäin ripeä eikä haamuilusta ole pelatessa tietoakaan. Testiyksilön väritoisto kaipasi kalibrointia, mutta säätöjen jälkeen ne näyttävät hyviltä. Poikkeuksellisen hyvää on MiniLEDien tuoma kirkkaus ja kontrasti. HDR1000-sertifiointiin tarvitaan vähintään 1000 nitsin maksimikirkkaus, mikä riittää häikäisemään katsojansa valovoimallaan. AG274QZM-näytössä listattu maksimikirkkaus on 1200 nitsiä. Kokemuksena häikäistyminen on edelleen monelle pelaajalle uusi asia, joka kannattaa ehdottomasti kokea pimeässä huoneessa. Tumman luolaston soihtu, taivaan auringosta puhumattakaan aiheuttaa pelatessa HDR:n kanssa sen, että valonlähdettä ei halua pelatessa katsoa suoraan, mikä lisää valtaisasti immersiota.

MiniLEDien myötä kontrolli mustaan on erinomainen. Täysin mustalla ruudulla kuva näyttää käytännössä täydellisen mustalta, vaikka ruudulle kuljettaa kirkkaan valkoisen kursorin. Näyttö himmentää kursorin automaattisesti kuitenkin selvästi normaalia haaleammaksi, mikä ei varsinaisesti haittaa, sillä täysin mustaa vasten sen kuitenkin erottaa hyvin. Kursorin ympärillä näkyy vain pieni hohdeympyrä.

Erittäin positiivisena asiana IPS-näytöille tyypillistä hohdetta ei ole havaittavissa ollenkaan. Ainoana miinuksena yksivärisen harmaan taustakuvan päällä kirkkaan alueen liikuttaminen ruudulla luo vaalean varjokuvan perässään. Pelatessa tätä ei kuitenkaan saa toistumaan millään, sillä ruutu ei ole tasaisen yksivärinen käytännössä koskaan. Liiketoistoon liittyen samanlaista valovanaa ei näy varjojälkenä, vaan kyse on keinotekoisesta tilanteesta.

AG274QZM sopii pelaamiseen täydellisesti eivätkä listatut miinukset suoranaisesti liity itse pelikokemuksiin. MiniLEDit nostavat kuitenkin hintaa selvästi ja näytöstä saa pulittaa noin 1200 euroa, mikä 27" tuumaiselle näytölle on todella paljon. Samalla hinnalla saa kolme keskiluokan näyttöä, mutta toisaalta jos haluaa parasta, on AG274QZM on erinomainen vaihtoehto, jonka mustan taso, HDR1000 ja 240 Hz liiketoisto vakuuttavat.