ARC Raiders, tongi, selviydy, menesty

Maailma on tuhoutunut vihamielisten ARC-koneiden käsittelyssä, jolloin elossa pysyminen on varsin vaikeaa. Muutamissa turvallisissa paikoissa on tuhansia ihmisiä pakkautuneena maanalaisiin asumuksiin, ja elo riippuu muutamasta rohkeasta raiderista, jotka lähtevät pinnalle tonkimaan raaka-aineita, aseita ja muuta sen sellaista.

Näin alkaa ARC Raiders, joka on uusi noutopyssyttely The Finalsin tehneeltä Embark Studiosilta. Kyseessä on riittävän kiinnostava maailma. Ei kuitenkaan sellainen, joka tarinallaan kaappaisi mukaansa, mutta tyydyttävä tekosyy laittaa pelaaja laajoihin karttoihin, jossa on tuhottava robotteja ja muita pelaajia.

Lyhyen opastusosion jälkeen pääsin kokeilemaan ARC Raidersissa muutamaa yksin pelattavaa ja muutamaa ryhmän ottelua. Ensimmäiseksi mieleen jää se, miten vaikuttavan näköinen kartta on ARC Raidersissa. Osa tuhoutuneesta maailmasta on varsin kaunis, mutta rappeutuneen maailman rumuudessakin ulkoinen näyttävyys on vahva. Pelin suorituskyky on sekin vakaa kaiken aikaa. Sisä- ja ulkotilat ovat samalla tasolla, ja jopa raskaan tulituksen alla en huomannut ruudunpäivityksen laskua.

Kartat ovat kauniita katsella, mutta niistä puuttui elämää varsinkin yksin pelatessa. The Dam, Spaceport ja Buried City ovat kaikki ulkoisesti erilaisia, mutta pelattavuudeltaan samanlaisia. Etsi paikka, kävele sinne ja kokeile matkan varrella löytää jotain käyttökelpoista tavaraa. Ehkä vastaan tulee robotti tai toinen pelaaja. Mukana on tunne siitä, että pelaaja on pieni kala suuressa lammessa. ARCit ovat tappavia koosta riippumatta, ja osa niistä on niin isoja ja pelottavia, että sitä vain toivoo, ettei kone huomaa pelaajaa tämän kulkiessa ohi. ARC-koneiden vahvuus sopii Embarkin luomaan tarinaan, mutta kun pelaajalla on vain aloitusvarusteensa, on pelaaminen varsin hankalaa. Pelaaja haluaa paremmat varusteet, mutta ne saadakseen on suunnattava vaarallisemmille alueille, jolloin on taisteltava sellaisia ARCeja vastaan, joita ei voi voittaa.

Pyssyttely ARCeja ja muita pelaajia vastaan on riittävän hauskaa, ja aseiden vaihtelu on hauskaa omalla tavallaan. Kettle-kivääri muistuttaa kummallista värikuula-asetta, ja oli henkilökohtainen suosikkini siinä, miten halpa se oli nikkaroida. Pelaaja ei saanut kovinkaan paljoa roinaa kehnoilla varusteillaan, ja oli suunnattava takaisin kotiin puhumaan kukolle, jonka nikkaroimat esineet tehtävien välissä ovat tärkeitä. Hänen asiantuntemuksensa hyödyntäminen on sellaista, että pelaaja voi nikkaroida kaikenlaisia esineitä, joita voi ottaa maastoon mukaansa.

ARC Raidersista saama käsitys pysytteli laimeana kaiken aikaa yksin pelatessa. En varsinaisesti ymmärrä noutopyssyttelyjä, mutta eivät ne ole toistaiseksi kovinkaan mielenkiintoisilta muutenkaan vaikuttaneet. Pitäisi kai sanoa, että siihen saakka, kunnes testaajia laitettiin partioiksi joukkuepelaamista varten testi-istunnon jälkipuoliskon ajaksi. Minä, toinen journalisti ja Embarker nimeltä Hoodad (joka jää iäksi muistoihini äärimmäisen kantotehtävän antajana) lähdimme maastoon keräämään raaka-aineita ja taistelemaan muiden partioiden kanssa. Kun ihmiset pelasivat toistensa kanssa, oli pelaaminen rohkeampaa, ja tämä johti suurempaan määrään toimintaa partioiden kesken, johon liittyi jatkuvia tulitaisteluja.

Käyttäen pelin sisäisiä viestintävälineitä ja myös hieman sitä lähialueen jutustelua eli "proximity chattia" ymmärsin nopeasti, mikä tekee tällaisista peleistä niin hauskoja monille. Partiokokemus ARC Raidersissa tuntuu siltä oikealta tavalta pelata. Voi ottaa mittaa sellaisista ARC-koneista, joista ei voisi edes haaveilla yksin pelatessa, ja kartalla voi vaeltaa ilman tarvetta palata takaisin muutaman minuutin kuluttua.

Varsinaista edistymistä ei kuitenkaan tuntunut tapahtuvan edes partiopelaamisessa, mutta se ei haittaa, kun oli se oma joukko, jonka kanssa pelata. Kartoilla säntäillen, keräten kaikkea mahdollista, ARC-koneita kaataen ja tulitaisteluihin muiden partioiden kanssa päätyminen. Kaikki tuntuu siltä, että jännitys tuplaantuu, kun rinnalla ovat ne muut pelaajat. Yksin pelatessa vaatisi ehkä enemmän muita pelaajia samalle palvelimelle kokemuksen parantamiseksi, mutta myös yksin on runsaasti jännitystä tarjolla ARC Raidersissa. Kovan luokan noutopyssyttelyn ystävät saattavat pitää peliä hieman erilaisena kokemuksena, mutta jos on vain etsimässä hauskanpitoa kavereiden kanssa, kannattaa silloin pitää silmällä ARC Raidersia, kunhan se julkaistaan.