Arcane (Netflix), 2. kausi (Act 3) jatkaa upeuttaan

Kun julkaisin arvioni Arcanen toisen kauden kahdesta ensimmäisestä Actista, tein yhden asian selväksi. Ensimmäiset kuusi jaksoa olivat sitä parasta animaatiota televisiossa koskaan, mutta toisaalta panoksia sitä sopivaa lopetusta varten ei asetettu. Itse asiassa Act 2:n loppu oli jo kahden tunnin mittainen hyvä lopetus tarinalle, ja olisi sopinut lopuksi jo sellaisenaan. Pelkoni oli, ettei Act 3 olisi kahden aiemman veroinen. Joka tapauksessa Arcane tarvitsi vielä aikaa lopettaakseen tarinansa kunnolla.

Nyt kerron, mitä tarkoitin. Act 3 on kolmen jakson mittainen, ja yhteensä kestoa on 130 minuuttia. Toisin sanoen noin elokuvan mitta, joten aikaa saavuttaa loppu luulisi olevan runsaasti, joskaan Act 3 ei myöskään halua olla mitään muuta kuin sitä tykättyä Arcanea. Näin ollen kolmesta jaksosta yksi on minitarina, joka keskittyy Ekkoon vaihtoehtoisessa maailmassa. Jakso on fantastinen. On sitten kyse tarinallisesta painosta, tunteiden herättämisestä, taiteellista tyylistä tai luovasta monipuolisuudesta, animaatiotekniikasta ja niin edelleen. Tämä jakso on uusi ote Powderista, ja Heimerdinger saa odottamattoman lopetuksen selvittäen asianmukaisesti Jaycen motivaatiot ollen se yksi vahvimmista Arcanen jaksoista. Mutta se saatiin niin lähellä loppua, että se vie suuren osan huoneen hapesta, ja näin kaksi muuta jaksoa ovat rytmiltään vauhdikkaampia.

Tätä mahtavaa seitsemättä jaksoa seuraa kahdeksas ja yhdeksäs jakso, jotka eivät jarrua käytä. Tarjolla on viihdyttävää televisiota, mutta siinä missä odotettiin toiminnallista ja räjähtävää loppuratkaisua, tuntuu lopputulos kiirehdityltä lopetukselta, jossa ei ole samaa tarkkuutta kuin missä sarja on melkein aina onnistunut. Luvassa ei ole oikeastaan kamppailua "hyvän ja pahan" kesken, ei ainakaan niin kuin on nähty aiemmissa jaksoissa. Osa tärkeimmistä henkilöhahmoista tunnutaan ängetyn mukaan tarinan lopetukseen, ja toiset taas saavat niin paljon tilaa, että on selvää Riotin haluavan käyttää niitä jossain muualla tulevaisuudessa. Toisin sanoen lopetus on epätasainen Arcanen mittapuulla, joten maalista mennään ohi vain muutamalla sentillä, mikä ei ole paljoa verrattuna muihin videopelisovituksiin.

On siis todettava, että Act 3 on mahtavaa televisioviihdettä, itse asiassa sitä parasta mitä olemassa on, mutta katsottuani kolme jaksoa tuntuu siltä, että yksi ylimääräinen jakso olisi vielä tarvittu tekemään ja kertomaan kaiken tasaisella tahdilla. Olen silti edelleen sitä mieltä, että Arcane on kaikkien aikojen paras koskaan näkemäni videopelisovitus, ja mahdollisesti kaikkien aikojen paras animaatiosarja. Molemmat kaudet tekivät vaikutuksen hyvällä tarinankerronnalla, hyvillä näyttelijänsuorituksilla, onnistuneella rytmityksellä ja ehkä parhailla animaatiotekniikoilla ja -tyyleillä, mitä koskaan on tehty. Edellä mainituista syistä johtuen Arcane on todellakin ainutlaatuinen sarja. Se on sarja, jonka jokaisen - oli sitten League of Legendsin fani eli ei - pitäisi katsella. Ja huolimatta hieman epätasaisesta viimeisestä Actista ovat Riot ja Netflix onnistuneet päättämään sarjan tavalla, joka ei unohdu tulevaisuudessa. Arcane on mahtava animaatio ja siksi pienet valituksen aiheet tuntuvat niin kovin mitättömiltä. Kansa on saanut niin paljon ja on vaikea uskoa, että mikään toinen videopelisovitus koskaan pääsisi samoihin korkeuksiin. Bravo.