Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Aloitussivu
artikkelit

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)

Final Fantasy on historian menestyneimpiä pelisarjoja yli sadan miljoonan myydyn pelin kokonaissaldollaan. Oli kuitenkin lähellä, ettei menestystarinaa olisi koskaan päässyt syntymään. Jonas Mäki kertoo kaiken oleellisen tästä RPG-genren tunnetuimmasta sarjasta.

Jatkoa artikkelin ensimmäisestä osasta.

Final Fantasy VII piti saada valmiiksi vuonna 1995, mutta sen yksinkertaiset 16-bittiset grafiikat eivät enää riittäneet pelin tekijöille. Ajat olivat muuttuneet, ja pelit alkoivat olla "isoa ja vakavaa bisnestä". Peli oli saatava tehokkaammalle alustalle. Samoihin aikoihin Sony oli ajautunut kärhämään Nintendon kanssa SNESin CD-pohjaisen lisälaitteen kariuduttua. Japanilainen viihde-elektroniikkajätti päätti tämän jälkeen julkaista kokonaan oman konsolinsa, josta tuli tietenkin Playstation.

Vaikka Sonylla oli valtavat resurssit, ei ollut mitään takeita siitä, että uudesta konsolista muodostuisi menestystarina. Laite tarvitsi kipeästi hyviä pelejä. Yhtenä ensimmäisistä pelifirmoista kelkkaan hyppäsi Capcom, joka näytti Resident Evilin demolla, mihin Sonyn laite CD-asemineen pystyi. Täysikasvuinen selviytymiskauhupeli upean realistisella grafiikalla sai Nintendon tulevan 64-bittisen konsolin näyttämään kovin vanhanaikaiselta. Playstationin tehot tekivät vaikutuksen Squaren johtoon, joten edessä oli radikaaleja valintoja.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
1996 on käänteentekevimpiä vuosia Squaren historiassa. Silloin ei julkaistu Final Fantasya, vaan yhtiö päätti siirtyä CD-pohjaiselle Playstationille. Ilman tätä päätöstä Final Fantasy VII ei olisi ollut niin eeppinen.

Square esitti Nintendolle suoran vaatimuksen vaihtaa konsolikasettinsa CD-formaattiin. Nintendon mielestä uudella formaatilla oli kuitenkin liikaa haittapuolia, joten se ei suostunut moisesta edes keskustelemaan. Squaren ja Nintendon lähes vuosikymmenen kestänyt yhteistyö tuli täten päätökseen, ja vuonna 1996 Sony ilmoitti, että Final Fantasy VII ilmestyisi Playstationille yksinoikeudella.

Monet fanit olivat ymmärrettävästi raivoissaan. Olihan pelistä ehditty ottaa Nintendo 64:llä jo tuhansia ennakkovarauksia. Tapaus herätti huomiota myös mediassa ja oli etusivun juttu muun muassa Japanin suurimmassa talouslehdessä Nippon Keizai Shinbunissa, jossa povattiin huonoa tulevaisuutta Nintendolle tärkeän kumppanin menetyksestä. Nintendon silloisen pääjohtajan Hiroshi Yamauchin kerrottiin olevan niin raivoissaan uutisoinnista, että tämä tyrmäsi roolipelit ja haukkui niiden pelaajat säälittäviksi luusereiksi, jotka vain istuvat yksin pimeässä ylipitkiä pelejä pelaamassa. Moiset purkaukset eivät luonnollisesti lepyttäneet faneja pätkän vertaa.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Yksi tärkeä nimi Final Fantasy -historiassa on Tetsuya Nomura, joka eteni nopeasti Squaren organisaatiossa. Hän aloitti hahmosuunnittelijana, mutta Final Fantasy VII:n jälkeen hän on noussut useiden pelien ohjaajaksi.

Toisaalta, kyllä Squarellakin oltiin varpaillaan yhteistyökumppanin vaihdoksesta. Playstationin myynti ei lähtenyt käyntiin hyvin, ja konsolin epäonnistuminen olisi voinut olla kuolettava takaisku valtavasti rahaa Final Fantasy VII:ään upottaneelle Squarelle. Yhtiöstä ei myöskään löytynyt kokemusta 3D-grafiikan käsittelystä, ja Hironobu Sakaguchi on jälkeenpäin myöntänyt, että pelin kehitys oli välillä totaalista kaaosta. Muutos oli niin suuri, että tiimi pyrki epätoivoisesti kursimaan kokoon jonkinlaisen toimivan pelisysteemin. Yoshitaka Amanon ollessa kiireisenä muissa projekteissa jäi Tetsuya Nomuran tehtäväksi suunnitella pelin ilme. Squaren onneksi Sonylla tajuttiin, kuinka tärkeä peli oli heille. Sony tuki projektia kaikin voimin. Pelkästään markkinointiin Yhdysvalloissa se upotti miljoonia dollareita. Pelin mainokset pyörivät jokaisessa elokuvateatterissa ja TV:ssä, mutta näkyivät myös valtavirran suosituimmissa lehdissä, kuten Playboyssa ja Rolling Stonesissa.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy VII:n Cloud on muotoutunut melkeinpä koko sarjan maskotiksi. Myös Aeris, joka esiintyi pelissä vain lyhyen aikaa, tunnetaan ympäri maailman.

Ensisilmäykseltä Final Fantasy VII ei todellakaan ollut mikään kuvankaunis peli. Hahmot oli koottu vain kourallisesta polygoneja ja animaatiot olivat niin nykiviä, että hahmojen luuli kärsivän kaikista mahdollisista liikuntaelinsairauksista. Hahmoilta puuttuivat myös kädet, ja niillä oli ikävä taipumus jäädä kiinni esirenderöityihin taustoihin. Kaupallisesti Squarella ei silti ollut syytä huoleen. Välivideot olivat huimaavan kauniita ja ne nostettiin esille joka yhteydessä. Mainonnan voima ei pettänyt, ja Squaren kaikkien aikojen kallein peli löi kaikki ällikällä.

Graafisista vajeistaan huolimatta Final Fantasy VII tuntui täydellisen ainutlaatuiselta maailmalta. Sen tarina dystooppisesta teollisuusmaailmasta, joka käytti hyväkseen itse planeetan elinvoimaa, oli voimakas kannanotto luonnonsuojeluun ja saastuttamiseen. Sen päähenkilö Cloud Strife ei tuntunut tavanomaiselta sankarilta, vaan oli epätäydellinen hölmö, jonka piti oppia kantapään kautta, mikä oli oikein ja mikä ei. Muistettavin asia pelissä oli tietysti lumoavan Aeriksen Gainsborough'n tapaaminen. Ensimmäisten tuntien aikana neito nousi pelin tärkeimmäksi henkilöksi, mutta sitten yllättäen yhdellä miekan pistolla hänen matkansa päättyi ja jätti Cloudin ja pelaajan täydelliseen shokkiin. Aeriksen kuolema oli monille ensimmäinen kerta, kun videopeli onnistui liikuttamaan kyyneleiksi asti. Jotkin fanit olivat niin suunniltaan, että lähettivät uhkauskirjeitä Squarelle, joissa vaadittiin Aerista takaisin. Toiset taas hankkivat modusvälineitä ja hakkeroivat pelin, että saivat herätettyä tämän henkiin. Aeriksen kuolema teki vaikutuksen jokaiseen peliä pelanneeseen ja on epäilemättä yksi pelihistorian yllättävimpiä ja tunteikkaimpia hetkiä.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Elokuva Final Fantasy: The Spirits Within oli karmea floppi, joka johti osaltaan siihen, että Square fuusioitui kilpailija Enixin kanssa Square Enixiksi.

Final Fantasy VII räjäytti pankin ja on ehkä suurin yksittäinen tekijä, joka johti Playstation suosion nousukiitoon. Sitä ei lasketa pelkästään sarjan parhaimmaksi, vaan usein myös ansaitusti kaikkien aikojen parhaimpien pelien joukkoon. Kymmenessä vuodessa ja seitsemän Final Fantasyn myötä Squaresta oli kehittynyt yksi maailman merkittävimmistä pelistudioista. Final Fantasy oli kaikkien huulilla, ja pian sen löysi niin anime-elokuvista, sarjakuvista kuin lukuisista spin-off-peleistäkin. Ihmiset eivät saaneet tarpeekseen sarjasta ja vaativat koko ajan lisää. Ainoa ongelma oli, että Square ei ollut valmis moiseen kansainväliseen menestykseen. Ulkoisesti kaikki näytti ruusuiselta, mutta sisäisesti yhtiö oli turbulenssissa.

Final Fantasy VIII:n kehittely alkoi jo ennen kuin seitsemättä peliä oli käännetty tai julkaistu lännessä. Hironobu Sakaguchilla ei ollut sille aikaa. Hän johti pakkomielteisesti Final Fantasy: The Spirits Within -elokuvan kehitystyötä. Fotorealistisilla grafiikoilla toteutetun täyspitkän leffan oli tarkoitus laajentaa kerralla Final Fantasy pelien ulkopuolelle. Projektia varten luotiin Square Pictures -elokuvastudio, ja hybriksensä riivaama Sakaguchi uhrasi projektiin neljä vuotta ja hirvittäviä rahamääriä. Vauhtisokeutta ei auttanut myöskään se, että Final Fantasy VII myi yli 10 miljoonaa kappaletta - harvinaislaatuinen saavutus jopa tässä sarjassa.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Vaikka jo Final Fantasy VII:n aikaan jotkut purnasivat fantasiahengen puutteesta, VIII:n kohdalla kritiikki alkoi jyrkentyä; Square oli jakanut yleisönsä kahteen leiriin.

Jonkun olisi tietysti pitänyt painaa jarruja, ja tämän päivän maanläheisemmän Squaren johtajat olisivat niin tehneetkin. Leffa ei ollut edes erityisen hyvä, ja siitä tulikin täysi floppi. Tuolloin oli kulunut jo neljä vuotta siitä, kun Sakaguchi oli ollut aidosti mukana pelien tekemisessä. Se myös näkyi Final Fantasy VIII:ssa. Pelin ympäristöihin oli haettu inspiraatiota Välimeren maista, ja ilme oli kliininen ja valoisa kuin Star Trekissä. Päähenkilöinä toimivat Tetsuya Nomuran suunnittelemat ihmishahmot. Tämän rakkaus kummallisiin vermeisiin johti esimerkiksi pyssymiekka-Gunbladen luomiseen Squallille, joka näytti androgyyniltä cowboylta vaatteissa, joita edes Lady Gaga ei laittaisi päälleen.

Peliä kritisoitiin pitkästä ja epäloogisesta tarinasta sekä omalaatuisesta taikasysteemistä. Siitä tuli silti menestys, ja peli loisti erityisesti upeilla välianimaatioillaan, jotka nostivat sen luokkansa kirkkaimpaan kärkeen 1990-luvun lopulla. Square oli nyt kuitenkin luonut kaksi erillistä fanijoukkoa: vanhat kaipasivat edeltäneiden pelien tunnelmaa, kun taas uudet olivat täysin tuoreen science fiction -fiiliksen lumoissa. Final Fantasy IX:n oli tarkoitus viedä sarja takaisin juurilleen. Sitä kehiteltiin Havaijilla, ja peliä pidettiin pitkään sivuraiteena Final Fantasy -sarjalle. Spekuloitiin jopa, että se saattaisi olla suuntaamassa Dreamcastille. Square kuitenkin päätyi IX-sarjanumeroon ja osoitti jälleen, kuinka jokainen Final Fantasyn jaksoista pystyi olemaan radikaalisti erilainen edeltäjistään.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Viimeinen "puhdas" Final Fantasy -peli on osa IX, jota monet pitävätkin yhtenä parhaimmista osista koskaan.

Final Fantasy IX on Hironobu Sakaguchin suosikki sarjassa, ja se on saanut myös parhaan arvosanan Metacriticissä. Syyt tähän ovat selkeät. Final Fantasy IX vetosi niihin, jotka olivat kasvaneet sarjan rinnalla, ja se tiivisti yksiin kansiin kaikki parhaat piirteet ensimmäisestä viidestä pelistä. Siinä oli mahtavia päähenkilöitä, joista pystyi oikeasti välittämään, ja sen kaunis tarina on fantasiapelien parhaimmistoa. Näin jälkikäteen yhdeksikköä voi pitää jonkinlaisena hyvästijättönä tälle konseptille, koska se ei menestynyt yhtä hyvin kuin VII ja VIII eikä Square ole koskaan sen jälkeen koettanut tehdä toista perinteistä Final Fantasya.

Sen sijaan Square otti saamansa rahat ja alkoi lypsää sarjaa kaksin käsin. Upeiden Final Fantasyjen sijasta pelaajille alettiin syöttää 1990-luvun lopulla sellaisia pelejä kuin Chocobo Racing, Chocobo's Mysterous Dungeon ja Final Fantasy Tactics - sekä uudelleenjulkaisuja aiemmin kääntämättä jääneistä peleistä. Peleissä ei ollut mitään vikaa itsessään, mutta ne vesittivät brändiä, ja kun Sakaguchi viimein julkaisi superkalliin Final Fantasy: The Spirits Within -elokuvan, oli kaikki lopussa.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy II:n perintö näkyy nykyäänkin mm. chocoboissa, jättikokoisissa kanoissa, jotka ovat oleellinen osa Final Fantasyn maailmaa.

Leffasta tuli yksi historian pahimpia floppeja, eikä Sakaguchin käyttämästä miljardista saatu takaisin kuin pieni osa. Square Pictures ei selvinnyt takaiskusta, eivätkä oikeastaan Square tai Sakaguchikaan. Final Fantasyn luoja jätti Squaren taakseen ja perusti uuden Mistwalker Corporationin. Hän vei mukanaan Nobuo Uematsun, ja yhdessä nämä tuottivat lukuisia hyviä pelejä, kuten Blue Dragonin. Mikään näistä ei silti koskaan saavuttanut Final Fantasyn suosiota. Squaren pelasti hetkeksi Spirits Withinin kanssa samoihin aikoihin julkaistu Final Fantasy X, mutta tämä oli silti julkaisijalle lopun alkua.

Konsolinvaihdokset eivät ole koskaan olleet Squarelle tai Final Fantasy -sarjalle helppoja paikkoja, eikä osa X ollut poikkeus, kun se julkaistiin Playstation 2:lle. Uuden alustan myötä pelistä hylättiin maailmankartta, jota pidettiin pakollisena kaikille J-roolipeleille. Hahmot eivät myöskään enää olleet mykkiä, ja Tetsuya Nomura sai vapaat kädet päähenkilöiden luomiseen.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy X oli toinen vedenjakaja sarjassa. Charmikkaan fantasian tai kiinnostavan steampunkin sijaan peli oli teinitrendikäs. Monet vanhat fanit eivät saattaneet sietää päähahmo Tidusta, mutta kaikesta huolimatta peli oli suurmenestys.

Final Fantasy X oli käännöskohta. IX:n ystävät eivät kyenneet samaistumaan pelin epäsympaattiseen päähenkilöön Tidukseen. Tarina tuntui myös enemmän länsimaiselta kuin japanilaiselta, ja eeppisten tapahtumien ja fantasian sijasta tarinassa huomiota sai aivan liikaa Blitzball-pallopeli. Final Fantasy IX:n mustat maagit, ränsistyneet kylät ja komedia tuntuivat kovin kaukaisilta suupaltti Tiduksen juostessa ympäriinsä suitsuttamassa omaa omalaatuisuuttaan. Peli sai silti joitain faneja puolelleen ja menestyi lopulta niin hyvin, että sai jopa sarjassa epätyypillisen suoran jatko-osan, Final Fantasy X-2:n.

Squaren taloudelliset ongelmat yhdistettynä taitoon tehdä kansainvälisiä menestyspelejä johtivat lopulta yhteen aikamme merkittävimmistä peliyhtiöiden fuusioista. Enix päätti, että pääkilpailija kannattaisi ostaa saman katon alle. Enix oli tyytynyt Dragon Quest -sarjansa kehittelyyn eikä ollut eksynyt lukuisten sivuprojektien viidakkoon Squaren tavoin. Niinpä Enixin talous oli kunnossa, mutta Squaren valtaamisella sen oli mahdollista tavoittaa siltä aina puuttunut kansainvälinen yleisö. Roolipelijättiläinen Square Enix perustettiin näin vuonna 2003.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy X-2:n myötä mukaan tulivat suorat jatko-osat, joita on sitten kokeiltu muutamien muidenkin osien kanssa - viimeisimpänä Final Fantasy XIII:ssä.

Square oli Final Fantasy IX:n ja X:n kehittelyn aikana työstänyt näille verkkotukea, mutta vasta järjestysnumero XI vei sarjan verkkoon, monien perinteistä seikkailua odottavien fanien harmiksi. Sarja oli muuttunut vuosien varrella valtavasti, ja tämä oli monille jo liikaa. Kehittely oli alkanut jo 1990-luvun lopulla Chrono Cross -tiimin toimesta, ja ideana oli julkaista peli kaikille mahdollisille alustoille, mukaan lukien Xboxille, ja antaa kaikkien pelata sitä yhdessä ja samassa maailmassa. Kuten Final Fantasy IX:n tapauksessa, ei ensin ollut varmuutta siitä, saisiko peli numeroa peräänsä. Jonkin aikaa se kulki Final Fantasy Onlinen nimellä.

Kehitystyössä kesti kuitenkin aikansa, ja kun peli viimein julkaistiin, löysi se tiensä vain Playstation 2:lle ja PC:lle. Xbox sai jäädä, koska konsolin sisäänrakennettu kahdeksan gigatavun kiintolevy katsottiin liian pieneksi (PS2:lle julkaistiin HDD-lisälaite pelin yhteydessä). Final Fantasy XI perustui löyhästi sarjan kolmanteen osaan, ja se oli vanhan koulukunnan nettiroolipeli aikakautena, jota tulisi hallitsemaan World of Warcraft. Monimutkainen ja loputonta grindausta vaativa pelijärjestelmä sai monet luovuttamaan, eikä pelin nimeä juuri myyntilistoilla nähty.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Square Enix oli pitkään haaveillut Final Fantasy -verkkopelistä, mutta vasta Final Fantasy XI:n kohdalla tämä toteutui. Peli julkaistiin myöhemmin myös Microsoftin konsolille ollen ensimmäinen Xbox-FF.

Vastoin yleisiä uskomuksia ei Final Fantasy XI ole kuitenkaan ollut mikään floppi. Päinvastoin, lojaalit fanit ovat roikkuneet mukana näihin päiviin asti ja ostaneet kaikki sen laajennukset. Tämä on jopa nostanut XI:n yhdeksi Square Enixin tuottavimmista peleistä. Näin syntyi idea jatko-osasta, joka myöhemmin ilmestyisi Final Fantasy XIV:n muodossa. XI pääsi vihdoin myös Microsoftin konsolille Xbox 360:n ja sen suuremman kovalevyn myötä.

Vuonna 2004 iskettiin maahan seuraava merkkipaalu. Silloin julkaistiin ensimmäinen Square Enixin spin-off Final Fantasy: Crystal Chronicles Gamecubelle, tuoden Final Fantasyn ja Nintendon yhteen kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt Square Enix teki yhteistyötä kaikkien laitevalmistajien kanssa - ja tekee niin edelleenkin. Sillä oli kuitenkin hihassaan vielä yksi PS2-yksinoikeus: Final Fantasy XII.

12. Final Fantasyn kehittely aloitettiin vuonna 2001. Se kävi läpi monia tuottajia, jotka lopettivat hommansa syystä tai toisesta. Pelin ulkoasusta tai mekaniikoista ei päästy yksimielisyyteen, ja resursseja tarvittiin jatkuvasti toisiin projekteihin. Sekoilut viivästyttivät julkaisun vasta vuoteen 2006. Viiden vuoden kehityskaarellaan peli ansaitsi tuolloin paikan Guinnessin ennätystenkirjasta.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Monille faneille Final Fantasy XI:n onlinekonsepti oli vieras, mutta samankaltaisia pelisysteemejä ihailtiin mestarillisessa Final Fantasy XII:ssa.

Final Fantasy XII oli kuitenkin odottamisen arvoinen ja keräsi monilta pelilehdiltä vuoden parhaimman pelin palkinnon. Myös japanilainen Famitsu antoi ensimmäistä kertaa korkeimman arvosanansa (40/40) PS2-pelille. Final Fantasy X:n tapaan tästä seurasi myöhemmin suora jatko-osa. Se ei kuitenkaan ilmestynyt PS2:lle, vaan Nintendo DS:lle.

Kuten artikkelissa on jo useasti tullut ilmi, ovat sukupolvenvaihdokset aina olleet kovia pähkinöitä Squarelle. Vaikka yhtiö oli nyt nimeltään Square Enix, ei siirros nykyiseen konsolisukupolveen käynyt mutkitta. Final Fantasy XIII:n kehitys alkoi vuonna 2004, mutta vuoden 2006 E3-messuilla tuotannon ilmoitettiin siirtyneen PS2:lta uudelle Playstation 3:lle. Perään oli ympätty lisänimi Versus. Messuilla näytetty esitys oli häkellyttävän hieno. Ongelma oli vain, ettei esitetty materiaali edustanut oikeaa pelikuvaa. Square Enixillä ei ollut oikeastaan mitään muuta valmista kuin hieno demo.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy -sarjasta on vuosien mittaan tehty lukuisia spin-offeja, kuten Crystal Chronicles. Paras lienee kuitenkin Final Fantasy Tactics - kuva on PSP-pelistä Final Fantasy Tactics: The War of the Lions.

Niinpä aikaa kului eikä valmista näkynyt. Vasta vuonna 2010, kuusi vuotta projektin alusta, Final Fantasy XIII näki päivänvalon. Peli oli versonut jo täysin erilleen Versus-projektista. Tässä vaiheessa pelimaailma oli muuttunut roimasti ja japanilaiset roolipelit näyttivät - ja näyttävät edelleen - hiipuvalta lajityypiltä. Verrattuna esimerkiksi The Elder Scrollsin uusimpiin osiin, tuntuvat ne ahdistavan rajoittavilta ilman sitä vapautta, joka oli aikoinaan myös FF-pelien tunnusmerkki. Myös markkinaympäristö oli hyvin erilainen. Sony oli edelleen mukana, mutta Nintendo ja Microsoft olivat monella kantilla kirineet rinnalle tai jopa ohi. Niinpä peli tuotiin myös Xbox 360:lle heti julkaisussa. Huolimatta kaikista kehitysongelmistaan ja sarjalle tavallista heikommista arvosanoista Final Fantasy XIII onnistui olemaan kaupallinen menestys. Kiitos kuuluu epäilemättä uskolliselle fanikunnalle, joka joutui odottamaan peliä pitkään ja hartaasti. Menestys ansaitsee alleviivausta, sillä peli nousi sarjansa kolmanneksi myydyimmäksi peliksi ja varmisti sillä vielä kaksi jatko-osaa tarinalleen. Ensimmäinen niistä ilmestyi viime helmikuussa, ja toinen - hiljattain paljastettu Lightning Returns: Final Fantasy XIII - on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2013.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Final Fantasy XIII:sta tuli kaupallisesti suosittu, mutta sen keräämät arvosanat ovat monia edeltäjiä alempia.

Näin saavummekin lopulta tähän päivään. Aikaisemmin oli tapana nähdä kolme uutta täysiveristä Final Fantasya jokaisella sukupolvella. Playstation 3:lla ja Xbox 360:lla olemme saaneet kuitenkin vain yhden, ja se on saanut kyseenalaistamaan pelisarjan tulevaisuuden.

Final Fantasy XI:n taloudellisen menestyksen jälkeen Square Enix alkoi jo vuonna 2005 puhua konsoleille sopivasta verkkoroolipelistä nimeltä Rapture. Se ilmestyi kaksi vuotta sitten PC:lle nimellä Final Fantasy XIV. Sen luvattiin saapuvan pian myös PS3:lle, mutta konsoliversio hävisi kuin savuna ilmaan, kun XIV ei onnistunut tavoittamaan yleisöä PC:llä. Surkea laatu pakotti yhtiön antamaan peliin ilmaista peliaikaa, mikä johti taloudelliseen emämokaan. Tuottaja Hiromichi Tanaka otti vastuun irtisanoutumalla ja jättämällä ohjakset Naoki Yoshidalle. Uuden johdon alla XIV:lle annettiin vielä tilaisuus. Peli aiotaan lanseerata läpikotaisin kunnostettuna nimellä A Realm Reborn: Final Fantasy XIV Online - nyt viimein myös PS3-version kera. Tarkkaa julkaisupäivää ei ole paljastettu, mutta merkit viittaisivat vuoteen 2013, eli peräti kolme vuotta alkuperäisen aikataulun jälkeen.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Katastrofaalisen huonon startin jälkeen Final Fantasy XIV on syntymässä uudelleen lisänimellä A Real Reborn.

Tähtimerkit eivät ole tällä hetkellä Square Enixin puolella, sillä uusia konsoleita odotetaan ilmestyväksi ensi vuonna. Siirtymä on käynyt kerta toisensa jälkeen vaikeammaksi, ja tällä hetkellä yhtiöllä on kehityshelvetissään peräti kolme Final Fantasy -peliä. Historia on osoittanut, että moinen jongleeraus aiheuttaa vain ongelmia. Lisäksi jos uusien konsolien tehot jälleen kerran lumoavat yhtiön luovat sielut, voi olla että saamme odottaa Final Fantasy XV:ttä vielä pitkän ajan.

Täytyy vain toivoa, että Square Enix malttaa ennen uusia jatko-osia selvittää nykyiset kehityssolmut. Vuosien tieteistarinoiden ja verkkopeliharhailuiden jälkeen voisi olla aika palata sarjan juurille kunnon vapaaseen fantasiaseikkailuun. Oli seuraava Final Fantasy mitä tahansa, yhdestä asiasta voi olla varma: se tulee olemaan jotain täysin omanlaistaan. Kävi nimittäin mitä tahansa, tuskin Square Enix heittää 25-vuotisen pelisarjan suurinta vahvuutta pois.

Final Fantasy - saaga ilman loppua (2)
Tämänkaltaista grafiikkaa Square Enix povaa seuraavan sukupolven Final Fantasyyn. Kuva on E3-messuilla esitellystä Luminous Enginen demosta.

Ironisesti Hironobu Sakaguchin ja Squaren viimeinen fantasia olikin vasta alkua, ja kun katsoo pelisarjan tapahtumarikasta historiaa - niin voittoja kuin tappioita -, tälle kaikkien aikojen suurimmalle roolipelisaagalle on vaikea nähdä loppua.

Lue myös kehittäjien haastattelu!

View comments

Ladataan seuraavaa sisältöä