Suomi
artikkelit

Stephen King: Ruususen uni (kirja)

Henkilöhahmoja on liikaa, ja se turvottaa tarinaa tarpeettomasti

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Amerikkalaisella kauhukirjoistaan tunnetulla Stephen Kingillä on useita (aikuisia) lapsia, ja hekin ovat omilla tahoillaan kunnostautuneet kirjallisissa töissä. Isä-Kingin ja poikansa Owen Kingin yhteistyönä julkaistiin vuonna 2017 mittava eepos Sleeping Beauties, joka on käännetty suomeksi nimellä Ruususen uni. Teos lainaa varsin häpeilemättä aineksia vanhemman Kingin aiemmista teoksista, mikä ei ole huono asia. Ikävää on se, että kirjoittajien rakkaus tuoda tarinaansa huima määrä erilaisia henkilöhahmoja turvottaa varsin yksinkertaisen tarinan tarpeettoman pitkäksi.

Kuten Kingin tarinoille ominaista on, myös Ruususen uni on lähtökohdiltaan yksinkertainen. Yhdysvaltain itärannikolla Appalakkien juurella sijaitsevaan kuvitteelliseen Doolingin pikkukaupunkiin ilmaantuu mystinen nuori nainen, joka ilmoittaa nimekseen Eve Black. Pian naiset kautta maailman alkavat nukahtaessaan kirjaimellisesti koteloitua valkoiseen rihmaan kuin perhosentoukat konsanaan. Ennen pitkää miehet jäävät keskenään selvittelemään välejään, eivätkä odotetusti pääse yksimielisyyteen siitä, miten kriisiä tulisi ratkoa. Jälki ei ole kaunista.

Yliluonnollisia elementtejä ilmentävä Eve Black on kuin Kingin Tukikohta-romaanin (The Stand) pääpahis Randall Flagg, ja samaan teokseen mahtuu myös sairautta muistuttavan pandemian käsittely. Toisaalta taas tarina liikkuu melko paljon metsäisissä maisemissa, mikä taas tuo mieleen Se-teoksen (IT). Nukahtamisensa jälkeen naiset joutuvat eräänlaiseen toiseen maailmaan, jota he kutsuvat nimellä Meidän paikka. Taakse jätetyn oikean maailman tapahtumat vaikuttavat silti myös tähän toiseen maailmaan. Asetelma tuo mieleen elävästi The Matrix -elokuvan vuodelta 1999.

Stephen King: Ruususen uni (kirja)

Kuten jo mainitsin, henkilöhahmoja on pökerryttävän paljon, eivätkä kaikki suinkaan ole keskeisiä tarinan etenemisen kannalta. Kannattaakin alusta asti vain lukea reippaalla tahdilla eteenpäin jäämättä sen ihmeemmin painamaan mieleen kunkin esitellyn henkilöhahmon nimeä, persoonaa tai tarkoitusperiä. Avainhenkilöt erottuvat kyllä ajan kanssa. Ja koska kaikkiin henkilöhahmoihin paneudutaan samalla perusteellisuudella riippumatta siitä, miten tärkeä heidän roolinsa on kokonaisuudelle, romaanin mitta paisuu. Sivuja on 752, mutta vain olennaisiin ihmisiin keskittymällä kirjan olisi varmasti voinut tiivistää arviolta 400 sivuun.

Yhden hyvän puolen henkilöhahmojen runsaudesta pystyn osoittamaan. Kun tilanne kärjistyy kohti lopullista yhteenottoa, lukija ymmärtää molempien osapuolten vaikuttimet oikein hyvin. Toisin sanoen kirjasta puuttuu asetelma hyvät vastaan pahat. On vain kaksi erilaista joukkoa, joiden käsitykset oikeasta toimintatavasta eroavat radikaalisti toisistaan. Moinen ei varmaankaan olisi ollut mahdollista ilman henkilöhahmoihin keskittymistä.

Tarinan teemasta johtuen mukana on myös poliittista kannanottoa, ja ajatuksia koskien sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lukija ei kuitenkaan koe, että hänelle saarnattaisiin politiikkaa, koska nämä kannanotot ja ajatukset on poikkeuksetta laitettu oikeaksi katsotun henkilöhahmon kommenteiksi. Ratkaisu on oikea.

Stephen King: Ruususen uni (kirja)

Kokonaisuuden kannalta se epäuskottavin osuus on, miten nopeasti naisten nukahtamisen jälkeen yhteiskunnallinen romahdus tapahtuu pelkkien miesten kansoittamassa maailmassa. Anarkia ja väkivalta nimittäin pääsevät valloilleen alle viikossa. Toisekseen naisten elämä "rajan" toisella puolella Meidän paikassa sujuu muutamaa pikkukahnausta lukuun ottamatta kuin tanssi hienosti ja upeasti. Ehkä kyse on ollut siitä, että romahdukseen ja uudenlaisen yhteiskunnan muodostamiseen keskittyminen olisi paisuttanut Ruususen unen jonnekin 1500 sivun tienoille. Siinä tapauksessa vain hyvin harva olisi jaksanut teosta lukea.

Romaanin loppuun sijoitetuissa kiitoksissa käy ilmi, että teoksen alkuperäinen mitta oli huomattavasti pitempi kuin julkaistu versio, ja että kaikenlaisia palautteen antajia, koelukijoita ja kustannustoimittajia on ollut lukuisia. Voin vain kuvitella, millainen rönsyilevä kirjallinen möhkäle se ensimmäinen vedos on aikoinaan ollut. Julkaistu teos pysyy kaikkiaan hyvin kasassa, joten toimittajakunta onnistui tehtävässään.

Stephen King: Ruususen uni (kirja)

Lukukokemus on kaikkiaan leppoisa ja helppo. Se on sanottava, että ehkä ensimmäistä kertaa tekstissä esiintyviä englanninkielisiä fraaseja ei yleensä ole käännetty suomeksi, vaan ne on jätetty alkuperäiseen asuunsa. Käännöstyö itsessään on jälleen Ilkka Rekiaron hyvää työtä. Verrattuna hänen aiempiin käännöksiinsä joukossa on harmillisen paljon kirjoitusvirheitä. Suureksi ongelmaksi lyöntivirheet eivät kuitenkaan muodostu.

Ruususen uni ei ole isä-Kingin tuotannon kovinta kärkeä, mutta toisaalta nyt mukana on myös poika-Owenin panos. Kyllä lukemista voi suositella, joskaan ei aloituspisteeksi Kingin tuotantoon.

King, Stephen ja King, Owen, Ruususen uni, s. 752, Tammi 2018

Stephen King: Ruususen uni (kirja)

Gamereactorin arviot Stephen Kingin kirjoista pääsee lukemaan seuraavasti: Uinu, uinu, lemmikkini, Musta torni, Tukikohta, Se, Laitos, Hohto, Tohtori Uni, Keveys ja Ruususen uni.



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.