New Super Mario Bros. U

Alkuperäinen Wii ei kaivannut Mariota julkaisuunsa; se oli hitti muutenkin. Tämä antoi Nintendolle aikaa kehitellä konsolin ensimmäisestä Mario-pelistä yhden sarjan parhaista osista. Super Mario Galaxy loi kirjaimellisesti uuden pelattavan universumin. Rohkeasti erilaiseen Galaxyyn verrattuna Wii U:n ensi-Mario tuntuu varman päälle pelatulta. Maskotti kiirehtii tukemaan konsolin julkaisuvalikoimaa perinteisessä 2D-muodossaan.

Prinsessa on tietysti jälleen pulassa, eikä se ole ainoa tuttu asia aiemmista osista. Kuin klassisissa Mario-peleissä ikään tarkoituksena on hyppiä läpi sivusta kuvattujen kenttien lopuksi lipun salkoon vetäisten. New Super Mario Bros. U muistuttaa aika selvästi vuoden 2009 New Super Mario Bros. Wiitä, joka lisäsi 2D-Marion uudelleentulkintaan hulvattoman moninpelin. Kesällä tästä New-sarjasta ehdittiin julkaista myös 3DS-peli New Super Mario Bros. 2., joka taas oli jatkoa 2006 DS:lle ilmestyneelle esikoisosalle.

New Super Mario Bros. -sarja on siinä mielessä poikkeuksellinen Marion historiassa, että siitä alkaa välittyä kierrätyksen maku. Wii U -versiossa on toki joitakin uusia pelielementtejä, mutta ei mitään maata järisyttävää. Moninpeli on se, mikä tekee kokemuksesta hauskan. Mario saa myös uuden liito-oravapuvun, jolla voi liidellä kenttien halki ja tarttua seinämiin. Pikku-Yoshit Super Mario Worldista tekevät paluun. Ne eivät kasva isommiksi, mutta niillä on erikoiskykyjä. Sininen sylkee kuplia, keltainen loistaa pimeässä ja pinkki voi puhaltaa itsensä valtavaksi ilmapalloksi.

Ajatus sarjan lypsämisestä on ajatuksena kiusallinen, mutta New Super Mario Bros. U ei ole huono, koska se ei mullista sarjaa. Marion juuret ovat sen verran vahvat, että peli kantaa itseään vielä kunniakkaasti ja tuttuus on joissain asioissa hyväksikin. Kenttäsuunnittelu esimerkiksi on mainiota ja pesee kirkkaasti valtaosan muiden tasohyppelyjen sisällöstä. Tarjolla on monia piilotettuja sopukoita, jotka eivät ole itsestään selviä. Erityisesti kummituskartano sisälsi monia kutkuttavan älykkäitä ratkaisuja salahuoneisiin.

Myös Wii U tuo kokemukseen oman viehätyksensä. Peli hyötyy konsolin uudesta tablettiohjaimesta kahdella tavalla. Ensinnäkin moninpeli tukee nyt viittä pelaajaa, joista yksi puuttuu muiden touhuun TV-ruudun ulkopuolelta, kosketusnäytön kautta. Ruutua täppäilemällä kenttiin voi luoda uusia tasoja, joilla pelastaa kavereita putoamasta kuiluun tai auttaa kiipeämään vaikeisiin paikkoihin. Toisaalta mikään ei myöskään estä heittämästä kapuloita kavereiden rattaisiin. Touhu on yksinkertaisesti hulvatonta.

Toinen hyöty Wii U:sta on näkymättömämpi, koska se on oikeastaan konsolin yleinen sivutuote. Joka tapauksessa pelaaminen Wii U:n tablettiohjaimella on hauskaa, eikä televisiota välttämättä tarvitse kytkeä päälle lainkaan pelatakseen vartin tai pari yksinpeliä. Tämän ansiosta peliin on helppo tarttua tilanteessa kuin tilanteessa. New Super Mario Bros. U sopiikin mainiosti pirteäksi taukojumpaksi, ja haasteet ja pikapelimoodi vain korostavat tätä.

Haasteista löytyy joukko eri pelitiloja. Ajanotossa pelaajan täytyy vipeltää valittujen kenttien läpi mahdollisimman nopeasti, kolikonmetsästyksessä tavoitteena on haalia mahdollisimman paljon rahaa ja 1UP-rallissa hypitään vihollisten päälle bonuselämien ansaitsemiseksi. Mukana on myös eräänlainen sekoitus, jossa kohdataan vaihtelevia tehtäviä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi liitää kentän läpi, mikä ei onnistu käyttämättä vihollisia pomppulautoina.

Pikapelimoodi on selvästi suunnattu kokeneille pelaajille ja tarjoaa ovelan käänteen normaaliin pelaamiseen verrattuna. Tarkoituksena on edelleen päästä kentän loppuun, mutta kenttä itsessään liikkuu koko ajan eteenpäin. Liikenopeuden määrää kerätyt kolikot. Toisaalta vauhdin kiihdyttäminen helpottaa ennätysajan tekemistä, mutta toisaalta myös hyppyjen ajoitus käy haastavammaksi. Mukana on seitsemän eri tasoa, jotka koostuvat kolmesta jaksosta. Tuloksista pidetään kirjaa ja pelaajat voivat katsoa toistensa suorituksia Miiversestä. Vastaava online-toiminto sisältyy myös haasteisiin.

Kokemattomille löytyy puolestaan superavustaja Luigi, jonka voi kutsua muutaman menetetyn elämän jälkeen pelaamaan tietyn osion tai jopa koko kentän pelaajan puolesta. Tämä hälventää pelkoja vaikeaan kohtaan jumittumisesta, mutta muutoin avustajaa kannattaa välttää, koska se ei avaa mitään salaisuuksia pelistä.

New Super Mario Bros. U ei tee pelaamisesta tarpeettoman helppoa, mutta se perustuu rautaiseen ja pelattavuudeltaan loistavaan konseptiin, joka sopii liki kaikille. 2D-maailma ei aseta esteitä edes niille, jotka normaalisti kokevat kolmen ulottuvuuden tasohyppelyt epämiellyttäviksi. Nintendo tuo tällä pelillä kaikki yhteen kokemustasoon katsomatta. Käytännössä ainoaksi heikkoudeksi jää siis se, että peli muistuttaa edeltäjiään rahtusen liikaa, mutta yhtä kaikki se täyttää Mario-vajeen Wii U:n valikoimassa siihen seuraavaan suureen Mario-seikkailuun asti.