Suomi
Gamereactor
arviot
Titanfall

Titanfall

Mies vastaan masiina.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Muutama vuosi sitten Call of Duty -veteraanien perustama Respawn Enterntainment on saanut debyyttipelinsä Titanfallin valmiiksi. Lopputulos on kokonaan netissä pelattava 6 vastaan 6 -tyyppinen ensimmäisen persoonan toimintapeli, jossa jokaisella pelaajalla on käytössään sekä pilotti että titaani. Mukana moninpelissä viilettää myös tekoälyn ohjastamia rivisotilaita tuomassa laajemman sodan tunnelmaa.

Tempo on kova. Parkouria taitavat pilotit juoksevat seiniä pitkin ja hyppivät paikasta toiseen vyölaukun kokoista rakettireppua hyödyntäen. Parin minuutin alkurytäkän jälkeen kentille alkaa sataa jättiläismäisiä titaaneja. Oma titaani putoaa kiertoradalta kentälle pelaajan lähettyville osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen titaanin puikkoihin voi hypätä suoraan tai antaa tekoälyn ohjata jättiläistä pilotin rinnalla.

Titanfall
Tie sotahan käy.

Raketeilla ja lasereilla varustetuilla titaaneilla on tuhovoimansa puolesta ylivoimainen etu taistelukentällä piipertäviin pilotteihin nähden. Juuri tämän takia on tärkeää, että pilotit pystyvät liikkumaan ketterästi. Parkouria ja rakettireppua hyödyntämällä taitava pelaaja pääsee alta aikayksikön rakennusten katoille, josta voimasuhteet ovat jo toisenmoiset. Repusta löytyy aina yksi jättejä kaatava panssarinyrkki, ja kolossin niskaan hyppäämällä voi tehdä tihutöitä konepellin alle.

Tämä on mainos:

Titaanien välisissä taisteluissa oleellisena osana ovat myös erikoiskyvyt, joilla voi vaikka singota vastustajan ohjukset takaisin lähettäjälleen tai pystyttää hetkellisen suojamuurin. Tunnelma on aina massiivisen tuntuinen maan järistessä tuhansien kilojen askeltaessa pitkin tannerta, ja pelko hiipii niskaan kun pahaonnisena pilottina törmää nurkan takaa kohti hyökkäävään titaaniin. Jättiläisen kaatuessa ohjaaja sinkoaa itsensä heittoistuimella satojen metrien korkeuksiin ja tuhoutuvan titaanin läheisyydessä olevat sotilaat kaatuvat ydinräjähdyksen voimasta.

Pelin fiilis vaihtelee sopivasti riippuen siitä, onko ketterän pilotin vai painavan titaanin ohjaksissa. Se taas pitää rytmityksen kunnossa ja pelin mielenkiintoisena.

Titanfall
Hahmoluokista löytyy perustason rynnäkkömiestä, käytävien haulikauhua ja vähän salakavalampaa hiippailijaa.

Sekä pilotin että titaanin aseita ja varusteita voi modernin nettipelin hengessä säätää mieleisekseen. Hetkellistä etua tuovat lisäksi kertakäyttöiset Burn Cardsit, joita ansaitaan suorittamalla asekohtaisia sekä yleisiä haasteita. Kaikkiaan näitä kortteja on kerättäväksi jopa 500. Yhteen matsiin voi ottaa mukaan kolme korttia, ja niiden antamat edut kestävät yhden elämän ajan. Tarjolla on parempaa kestävyyttä, räjähtäviä ammuksia sekä täysin uusia aseita, joten tehokkaimpia kortteja aktivoidessa ei kannata juosta huolimattomasti tykinruuaksi. Korttien tuomat edut saattavat olla osittain ylivoimaisia, mutta niiden katoaminen kuoleman myötä pitää pelin kuitenkin tasapainossa.

Tämä on mainos:

Karttoja on puolestaan 15 erilaista, ja niiden tyylisuuntaukset vaihtelevat ränsistyneistä kaupungeista lentoliskojen valtaamaan aavikkoon. Kenttäsuunnittelu on onnistunutta niin titaanien suurempaa kokoa kuin pilottien akrobatiaakin ajatellen, ja eri kentät antavat vähän erilaisia mahdollisuuksia pelaajille. Esimerkiksi kaupungeissa voi loikkia rakennusten ikkunoista sisään, kun taas avarassa tutkimuskeskuksessa on enemmän tilaa mechojan mellastukseen. Ilman titaania tyhjien aukioiden läpi juokseminen on itsemurha, mutta seinäjuoksun ja rakettirepun avulla pelaaja kiitää kattojen ja luolastojen läpi vihollistitaanien silmien alta. Vaihtoehtoisesti voi loikata kaverin titaanin selkään ja antaa lisätulta ratsailta.

Kenttäsuunnittelun tasapainoisuus ilmenee parhaiten Hardpoint Dominationissa, jossa tarkoituksena on vallata kolme erillistä tukikohtaa. Osaan tukikohdista on mahdollista vyöryä titaanilla, mutta enemmistö on piilotettu ahtaampiin sisätiloihin vain pilottien ulottuville. Peli ei koskaan mene pelkäksi robottiräiminnäksi.

Tappomatsien ja lipunryöstöjen rinnalta viiden pelimuodon persoonallisimmaksi tapaukseksi nousee kuitenkin Last Titan Standing, jossa jokainen aloittaa titaanin ohjaksissa ja ja kierroksen häviää se joukkue, jonka titaanit ensimmäisenä murskataan. Tässä moodissa voitto vaatii äärimmäisen tiukkaa ryhmätyöskentelyä, sillä ylivoiman alle saarroksiin jäävä yksinäinen susi runtataan romumetalliksi muutamassa sekunnissa.

Last Titan Standingia lukuun ottamatta moninpeliottelut päättyvät epilogiin, jossa hävinnyt tiimi pakenee kohti kuljetusalustaan. Paosta saa lohtupisteitä, mutta voittaneella joukkueella on myös mahdollisuus estää pako päättäen ottelun täystyrmäykseen.

Varsinaisen yksinpelin puuttuessa moninpeliin on vähän väkinäisesti ujutettu kampanjamoodi, jossa moninpeliotteluita viedään eteenpäin radiodialogin sekä lyhyiden välikohtausten avulla. Sotapuolekseen voi valita itsenäisyydestä taistelevan Militian tai sijoituksiaan perivän IMC:n, mutta valinta vaikuttaa vain radiosta kuultaviin keskusteluihin. Kampanja on läpäisty reilussa parissa tunnissa molemmilla osapuolilla, eikä siitä jää lopulta käteen muuta kuin pintapuolinen selitys sodan syistä.

Titanfall
Peliä pyörittävät Microsoftin serverit. Tässä kentälle saapuu tekoälyvahvistuksia.

Titanfall pätee tekijöidensä ydinosaamisen alueella. Ohjaus on sulavaa kuin Call of Dutyssa, muhkea äänimaailma tukee massiivista tunnelmaa ja grafiikka pyörii silkinsulavasti lähes kaikissa tilanteissa. Ainoastaan titaanien mättäessä toisiaan nyrkeillä turpiin notkahtaa ruudunpäivitys hetkittäin, mutta tämä on pieni pahe ryminän keskellä.

Mitä Titanfallista sitten puuttuu? Suurimpana heikkoutena koen erilaisten titaanien vähyyden ja persoonattomuuden. Valittavissa on vain kolme vaihtoehtoa, joiden ominaisuudet eroavat nopeuden ja kestävyyden välillä, mutta muutoin aseet ja varustukset ovat kaikille samat. Titaani ei ole minkäänlainen hahmo sodan keskellä, ainoastaan kertakäyttöinen ja korvattavissa oleva kone. Tulevat DLC-paketit lupailevat kosolti uusia karttoja, mutta uusien titaanien kehityksestä ei ole vielä varmuutta.

Sitten on tietenkin makukysymyksiä. Call of Dutyn nopeutta vierastaneille Titanfallin hektinen toiminta ei välttämättä ole omiaan. Toiminnan keskittyessä nettipeliin on Titanfallin pitkäkestoisuus mitattavissa kiinnostuksella kerätä uusia tasoja ja varusteita eikä yksinpelitarinan pituudella.

Respawn Entertainment on joka tapauksessa tehnyt oman juttunsa taiten. Titanfall on pelattavuudeltaan loistava ja toiminnaltaan erittäin viihdyttävä scifi-räiskintä, joka parkour-ominaisuuksiensa vuoksi tuntuu tuoreemmalta kuin monet maata pitkin kulkevat kilpailijansa. Kyseessä on ehdottomasti tervetullut tulokas genreen.

HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Massiiviset titaanit, vaihtelevat pelityylit, jykevä äänimaailma, erinomainen viihdearvo.
-
Kampanja jää torsoksi, vähäiset ja persoonattomat titaanit.
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

TitanfallScore

Titanfall

ARVIO. Kirjoittaja Raine Laaksonen

Yksinoikeudella Microsoftin alustoille julkaistava Titanfall on mechoja ja parkouria yhdistävä nettiräiskintä, jonka viihdearvo on kohdallaan.



Ladataan seuraavaa sisältöä