Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português / Français / Nederlands
Gamereactor
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
Gamereactor Suomi
arviot
Resident Evil 7: Biohazard

Resident Evil 7: Biohazard

Kuurupiilo virtuaalikauhutalossa ei ole heikkohermoisille tai -vatsaisille

Vaikka olen aina viihtynyt Resident Evil pelien parissa, en lukeudu niiden suurimmaksi faniksi. Hankala liikkuvuus ja aseen käyttö sekä tavaroiden kanssa temppuilu epäloogisuuden nimissä eivät ole koskaan lämmittäneet minua. Mutta kun kuulin sarjan viimeisimmän tulokkaan olevan pelattavissa VR-laitteilla, mielenkiintoni heräsi. Sain enemmän kuin uskalsin pelätä.

Ethan Winters elää oudossa epävarmuuden tilassa hänen Lisa-vaimonsa mystisesti kadottua kolme vuotta sitten. Kaverit yrittävät saada miestä katsomaan elämässään eteenpäin, mutta Ethanin on vaikea päästää irti ilman selkeää päätöstä tapahtumiiin. Yllättäen tähän tulee mahdollisuus Ethanin saatua viestin, josta käy ilmi, että Lisa on elossa. Turhia empimättä mies hyppää autoon ja kaahaa Amerikan sydänmaille keskelle ei mitään varsin epämääräiseen kartanoon toivoen saavansa kauan odotettuja vastauksia. Alkaa verinen hengissä säilyminen totuuden parissa, joka on huomattavasti karumpi kuin Ethan osasi edes pelätä.

Alkusysäystä lukuunottamatta tarina ei lähde käyntiin kovin Resident Evilille tyypillisesti. Perinteisistä kauhu- ja jännityselokuvista lainaava juonenkulku muistuttaa kaikessa ällöttävyydessään paljolti Texasin moottorisahamurhaajaa. Sinne tänne kuitenkin ripotellaan pelisarjan pääjuoneen liittyviä vihjauksia, ja lopulta juoni puhkeaa täysveriseksi Resident Evil -jatko-osaksi. Peli etenee selkeästi ja sujuvasti eteenpäin taiteillen tyypillisesti tarinankerronnan, taistelun ja pienten pulmien ratkaisujen välillä. Hengissä säilymisensä eteen pelaaja joutuu olemaan varpaillaan pitkälti koko ajan vaaran lymytessä joka puolella kaikissa mahdollisissa muodoissa.

VR käännös on onnistunut harvinaisen hyvin. Hahmolla liikkuminen toteutetaan ohjaimen tateista, mutta päätä liikuttamalla voi tuijotella ympärilleen täysin vapaasti. Esimerkiksi kaapin tai seinän takaa kurkkiminen pääsee aivan uudelle tasolle. Virtuaalikypärän heiluttelu toimii myös aseen tähtäyksenä, mikä tuntuu yllättävän luontevalle ja oikealle ratkaisulle saamaan laukaistut ammukset tai erilaisilla teräaseilla tuikkimiset juuri sinne, missä ne tekevät eniten vahinkoa: ammukset ovat tietysti vähissä koko ajan. Laitettuani asetuksista säädettävän kävelyvauhdin hitaimmalle pystyin pelaamaan yllättävän pitkiäkin sessioita ennen kuin heikon vatsani kuplinta pakotti tauolle.

Sujuvan ohjauksen lisäksi virtuaalipelaaminen nostaa tunnelman huippuunsa. Heti pelin alettua painostava tunnelma on käsinkoskesteltavissa, sillä todellisuus unohtuu ja kokee olevansa keskellä pelin tarjoamaa epämiellyttävyyttä. Todella uskottavassa immersiossa uhkan tunne korostuu entisestään narisevien lattialautojen ja paukkuvien ovien myötä, kihisevistä torakoista puhumattakaan. Hienosti nostavan jännityksen jälkeen olinkin vähän pettynyt siihen, että ensimmäisillä säikäytyksillä ei ollut odotettua vaikutusta. Asia kuitenkin korjautuu myöhemmin, kun nopeasti ärjyen iholle tulevien vihollisten ansiosta kylmät väreet juoksivat pitkin kehoani. Huomasin kamppailevani luonnollista itsesuojeluvaistoani vastaan lukuisia kertoja: järki sanoo, ettei kauhujen kartanoon yksinkertaisesti kannata astua sisään. Pelaaminen oli siis varsin risitiriitainen ja sekavalla tavalla mielenkiintoinen kokemus.

Resident Evil 7: Biohazard
Resident Evil 7: Biohazard