Jokainen meistä on nähnyt lapsena painajaisia. Monelle on varmasti tuttua pelätä sängyn alla vaanivaa tuntematonta hirviötä ja kaapin ovet kannatti pitää öisin visusti säpissä. Kuinka moni onkaan kuullut pelottavia tarinoita tuntemattomista ihmisistä ja kaapatuksi tulemisesta. Little Nightmares tarjoaa juuri näitä painajaisia kokonaisen pelillisen verran, ihanan pelottavasti paketoituna.
Pieni tyttö nimeltä Six joutuu kaapatuksi äidiltään ja päätyy palvelijaksi The Maw -nimiselle alukselle. Laiva sattuu vain olemaan erittäin pimeä, pelottava ja groteski paikka, jossa pienen lapsen ei ole hyvä olla. Pakoon on lähdettävä hinnalla millä hyvänsä, mutta valtavien ja ahneiden olentojen maailmassa turvaa on vaikea löytää. Tie vie läpi vankilan, hullun lelutehtailijan, keittiön ja muiden paikkojen läpi, jossa lähes jokainen vastaantulija on potentiaalinen uhka.
Pohjimmiltaan Little Nightmares on fysiikkapuzzleihin perustuva tasoloikka, hieman Tarsier Studiosin edellisten pelin, Little Big Planet 3:n ja Tearaway Unfoldedin tyyliin. Nyt maisemat eivät vain ole yhtä aurinkoisia, mikä näkyy myös puzzlesuunnittelussa. Esimerkiksi teurastamosta paetaan tekemällä lihamyllyllä makkaraa, jolla voi heilauttaa itsensä seinällä näkyvään luukkuun. Välillä nenä on työnnettävä sinne, minne ei todellakaan haluaisi, sillä rumankaunis ympäristö ei todellakaan kannusta tekemään ylimääräisiä liikkeitä.
Vaikka käytännössä peli eteneekin huone kerrallaan eteenpäin, ongelmien rytmitys ja monipuolisuus on huippuluokkaa. Joskus pakoon pinkaisu on paras ja ainoa ratkaisu, joskus taas eteenpäin pääsee vain ympäristön esineitä huolellisesti tutkimalla. Jokainen puzzle on aina hieman erilainen, mikä on hieno saavutus pelkkiin fysiikkapuzzleihin perustuvassa pelissä. Tylsää hetkeä ei myöskään pääse tulemaan, sillä hieman hiljaisempien hetkien jälkeen taas juostaan ja lujaa. Rakenne pitää mielenkiinnon peliä kohtaan yllä erittäin hyvin. Ensimmäisellä pelikerralla ei koskaan voi olla varma siitä, mitä seuraavan nurkan takana odottaa.
Erinomaiset ongelmat kuorrutetaan todella hyytävän hienolla audiovisuaalisella suunnittelulla. Ulkoasu on todella omaleimainen ja leikittelevällä tavalla karmiva. Vastaantulevat hahmot eivät ole pätkääkään sympaattisia, joten pelkkään sadetakkiin sonnustautuneen Sixin puolesta alkaa pelätä tosissaan. Kaikki on isoa ja voimakasta, mutta Six pieni ja avuton. Vikkelistä jaloistakaan ei ole apua valtavia olentoja vastaan. Tunnelma tuo mieleen Henkien Kätkemän ahdistavimmat hetket, mutta yhteen peliin kääräistynä. Äänetkin ovat olemassa muutakin kuin tunnelman luontia varten. Olennot kuulevat Sixin askeleet ja ympäristössä tapahtuvat muutokset. Välillä olentoja on hämättävä äänien avulla, joskus taas hiivittävä varovasti mattoja pitkin, etteivät askelet vain kuuluisi. Koko paketti on aivan ihanan ahdistava ja tunnelman tiiviyttä on vaikea kuvailla sanoin.
Hieman Little Big Planetin tavoin pelin ainoaksi ongelmaksi muodostuvat toisinaan epämääräiset kontrollit ja etenkin syvyyssuunnan määrittäminen. Koska Six pystyy liikkumaan ruudulla vapaasti, tarkkaa etenemiskohtaa ruudulla on joskus vaikea määritellä, mikä johtaa turhiin tyhjyyteen humpsahtamisiin ja kiireisissä paikoissa kiroiluun, kun pöydän alle ei meinaa paniikissa osua millään. Vaikka ohjaus toimiikin pääsääntöisesti hyvin, satunnaiset lepsuilut harmittavat, sillä ruudun visuaalisen hahmottamisen hankaluuteen katkeava kohtaus rikkoo muuten upeaa tunnelmaa tehokkaasti, palauttaen takaisin arkimaailmaan.
Se ei kuitenkaan muuta sitä, että Little Nightmares on todella erinomainen ja tunnelmallinen paketti, joka kannattaa ehdottomasti kokea. Mikä lapsuutesi pahin painajainen olikaan, se on pelissä varmasti jossain määrin läsnä. Peli tavoittaa todella erinomaisesti sen uhkaavan tunnelman, mitä pieni lapsi oudossa maailmassa kokee. Niiden muutamien tuntien ajan mitä pelattavaa riittää, Little Nightmares tarjoaa taatusti vastineen jokaiselle niistä. Eivätkä painajaiset ole välttämättä kovin pieniä.