Suomi
Gamereactor
arviot
Deadcore

Deadcore

Abstrakti kolmiulotteinen tasoloikka Deadcore yhdistelee elementtejä useista lajityypeistä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

(PC-version arvion voit lukea täältä.)

Deadcore on omaperäinen sekoitus useaa eri pelityyppiä. Vaikka tuntuma muistuttaa ensimmäisen persoonan räiskintäpeliä, itse pelattavuus on jossain 3D-tasoloikan ja pulmapelin välimaastossa. Ensimmäisen persoonan perspektiivistä kuvatut tasoloikat ovat harvassa, sillä tarkkojen hyppyjen tekeminen on vaikeampaa, kun ei näe pelihahmon kehoa. Tunnetuin lajityypin edustaja lienee Mirror's Edge, mutta Deadcore seuraa enemmän pleikkariklassikko Jumping Flash!:n jalanjälkiä.

Kentät koostuvat lähinnä avaruudessa kelluvista geometrisistä kuvioista. Niiden tutkimista varten pelaajalla on arsenaalissaan käytössä tuplahyppy ja ase, jolla voi aktivoida ovia, hyppyreitä ja portaita. Niin ikään väliaikaisesti ympäristön uhkien lamauttaminen onnistuu. Näitä ovat muun muassa tykkitornit ja vaarallisia ilmavirtoja luovat propellit. Lisäksi voi syöksyä kovalla vauhdilla eteenpäin kesken ilmalennon, jolloin voi väistellä esteitä ja hypätä pidemmälle.

Kyseessä on siis mekaanisesti hyvin simppeli, joskin elegantti, peli. Tarkoituksena on navigoida kentän loppuun mahdollisimman nopeassa ajassa. Mukana ei ole turhaa tarinankerrontaa tai kädestä pitämistä hidastamassa menoa: toiminta alkaa saman tien, ja jo ensimmäinen kenttä sisältää haasteita. Yhteensä kenttiä on viisi kappaletta. Määrä kuulostaa vähäiseltä, mutta jokainen on edellistä haastavampi ja massiivisempi: myöhemmät tasot imevät helposti yli tunnin ensi yrittämällä. Deadcore onkin rakennettu aikajuoksuja silmällä pitäen: idea on pelata kentät läpi uudelleen ja uudelleen haastaen itsensä parantamaan omaa aikaa.

Tämä on mainos:

Pelin nopeatempoisuus onkin sen paras puoli. On erittäin tyydyttävää kiitää sulavasti pitkin kenttiä hyppien esteeltä toiselle kuolemaa uhaten. Joka suuntaan levittäytyvien avointen tasojen läpi viilettäminen tuntuu vapauttavalta. Toisaalta tuplahyppiminen ja ilmaliitäminen vaativat paikoitellen hyvinkin tarkkaa ajoitusta, eli taitoakin vaaditaan. Veitsenterävä virhemarginaali on kaksiteräinen miekka: varsinkin myöhemmissä kentissä voi jumittua pitkäksikin aikaa hinkkaamaan yksittäistä kohtaa, mutta onnistumisen tunne on myös sen mukainen, kun vihdoin läpäisee vaikean haaste-etapin ja pääsee seuraavalle rastille.

Parhaimmillaan vauhdin tunne ja sulava liike luovat samanlaisen kaikkivoipaisuuden tunteen, jota voi kokea pärjäämällä hyvin Quake 3 Arenan ja Unreal Tournamentin tapaisissa nopeatempoisissa räiskinnöissä. Quake 3:n väkivallaton, taitopohjaiseen liikkeeseen perustuva modi DeFRaG on varmasti inspiroinut Deadcoren kehittäjiä, sillä niiden välillä on selvä yhtäläisyys. Vaikka pelaajalla on ase Deadcoressa, sitä käytetään lähinnä ympäristön kanssa vuorovaikuttamiseen. Vaikka tähtäysrefleksejäkin kysytään, on peli väkivallaton keskittyen kenttien taidokkaaseen, sulavaan ja nopeatempoiseen läpäisyyn.

DeadcoreDeadcoreDeadcoreDeadcore

Myös kenttäsuunnittelusta tulee mieleen vuosituhannen vaihteen PC-räiskinnät. Visuaalinen ilme on pelkistetyn abstrakti, ja silmäkarkin sijaan Deadcore tarjoilee virtaviivaisen tiukasti suunniteltuja esteratoja. Suunnittelu on hyvin kolmiulotteista ja vertikaalista, eikä kenttiä ole pilkottu latausalueilla niiden laajasta koosta huolimatta. Kenttien läpi navigoiminen on suurimmilta osin intuitiivista, mutta toisinaan pelaajaa höykytetään niin ripeästi paikasta toiseen, että oikean suunnan huomaaminen tuottaa vaikeuksia.

Tämä on mainos:

Deadcore onkin ehdottomasti peli, joka vaatii näppäimistön ja hiiren päästäkseen oikeuksiinsa. Ohjaimella pelaa kyllä leppoisasti pari ensimmäistä kenttää, mutta tämän jälkeen meno muuttuu paikoitellen rasittavan haastavaksi ohjaimen hitauden ja epätarkkuuden takia. Kahdessa viimeisessä kentässä vieläpä leikitellään painovoiman kanssa, mikä ei ollenkaan helpota tuli hännän alla suunnistamista. Tällöin kokemus muuttuu nopeasti hauskasta rasittavaksi. Deadcore on rakennettu aikajuoksemisen nojaan, eli saadaksesi siitä kaiken irti on pelaajan oltava valmis hinkkaamaan kenttiä läpi uudestaan ja uudestaan, kunnes ne oppii ulkoa. Tästä syystä olisikin ollut parempi pilkkoa kentät pienempiin pätkiin. Aikajuoksujen harjoittelemisen kannalta olisi parempi, jos pelaajan ei tarvitsisi opetella ulkoa niin pitkiä kenttiä.

Vioistaan huolimatta Deadcoressa on paljon potentiaalia. Sen väkivallattomuus voi vedota niihin, jotka pysyttelevät normaalisti ensimmäisen persoonan räiskintäpeleistä kaukana. Esimerkiksi perinteisen deathmatch-monipelin korvaaminen hipalla voisi toimia todella hyvin Deadcoren laajoissa ja ilmavissa kentissä. Yksinpelinäkin se tarjoaa samanlaista painovoimattomuuden ja nopean liikkeen luomaa hurmaa, mitä voi normaalisti kokea vain areenaräiskinnöissä muiden pelaajien kanssa kilpaillessa.

Ottaen huomioon pienen kehittäjätiimin, Deadcore onnistuu hyvin tavoitteessaan. Se soveltuu parhaiten kokeellisista tasoloikista ja nopeatempoisista areenaräiskinnöistä pitäville, mutta esimerkiksi Portalin fanitkin saavat siitä varmasti jotain irti. Jatko-osa voisi korjata pelin ongelmakohtia, ja laajentaa sen vetovoimaa muihinkin pelaajaryhmiin.

DeadcoreDeadcoreDeadcoreDeadcore
HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Elegantti ja puhdas pelikokemus, haastava ja mielenkiintoinen kenttäsuunnittelu, pelituntuma
-
Soveltuu huonosti ohjaimelle, ääniraita voisi olla energisempi ja nopeatempoisempi
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
DeadcoreScore

Deadcore

ARVIO. Kirjoittaja Aleksi Kesseli

Abstrakti kolmiulotteinen tasoloikka Deadcore yhdistelee elementtejä useista lajityypeistä.

0
DeadcoreScore

Deadcore

ARVIO. Kirjoittaja Petro Miikkael Tissari

Deadcore vie pelaajat takaisin kultaiselle ysärikaudelle, missä pelien kentät olivat monipuolisia eikä tarinalla ollut väliä.



Ladataan seuraavaa sisältöä