Suomi
Gamereactor
arviot
Xenoblade Chronicles 2

Xenoblade Chronicles 2

Xenoblade Chronicles 2 vaatii pitkää pinnaa, mutta vastineeksi se antaa yhden vuoden kauneimmista roolipelikokemuksista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Ei paikkaa kauniimpaa kuin pilvimeri metsän laidalla. Mitä pilvimeren alla piileekään, sen tietävät vain pelastajat, jotka urheasti sukeltavat pilvien alle keräämään menneiltä sivilisaatioilta niiden jälkeensä jättämää tavaraa. Tuhoutuneessa maailmassa on edelleen paljon tarpeellista, sillä jättimäisten lentävien titaanien selässä kasvava nykyinen maailma tarvitsee edelleen kaikenlaista. Mutta titaanitkin vanhenevat, ja yksi toisensa jälkeen ne ovat alkaneet vajota pilvimeren alle.

Xenoblade Chronicles 2 pistää päärooliin nuoren pelastajan, Rexin, jonka sokkona vastaan ottama rahakas tehtävä osoittautuu nopeasti koko maailman kohtaloa muuttavaksi, sillä tietämättään Rex herättää matkallaan henkiin Pyran, muinaisen Blade-hahmon, joka lähtee matkaan mukaan Rexin aseistukseksi. Pyra ei vain ole mikä tahansa Blade, vaan satoja vuosia sitten kerrotuissa taruissa mainittu Aegis, jonka avulla hiljalleen rappeutuva maailma olisi mahdollista pelastaa. Pyran perässä vain sattuu mainitusta syystä olemaan paljon muitakin.

Kun pelin tarinaa on pelattu tähän pisteeseen, on peliaikaa takana jo toista tuntia ja erilaisia pelimekaniikoita selitetty urakalla. Kun sarjan kahta aiempaa osaa moitittiin monesti siitä, että sivupuuhastelu vei painopistettä liikaa sivuun itse tarinalta, Xenoblade kakkonen päättää korjata asian. Tarinan ja infon määrä on ensimmäisten pelituntien aikana hengästyttävä, eikä uusi opittava tunnu loppuvan millään. Vielä kymmenenkin pelitunnin kohdalla pelin annista on eteen lyöty vain osanen, ja sivutehtäviä nähty vain muutamia.

Kuten aina asialla on puolensa ja puolensa. Esimerkiksi Xenoblade Chronicles X heitti eteen välittömästi suuren ja saumattoman maailman tutkittavaksi samalla uudet pelimekaniikat pikkuhiljaa eteen antaen. Xenoblade Chronicles 2 on sen sijaan vielä alkumetreillään tiukka putki, jossa jotain uutta lyödään eteen koko ajan. Toisaalta tällä tavoin pelin tarinaan jää auttamatta koukkuun välittömästi, mutta infon määrä meinaa toisinaan aiheuttaa melkoisen ähkyn varsinkin, kun kerrottuja tietoja pystyy ostamaan uudestaan vain kaupunkien Nopon-kauppiailta. Tätä peli ei tietenkään selitä, ja karvaotusten vinkkikaupat menevät nopeasti pelaavalta helposti ohi.

Tämä on mainos:
Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2

Koska kaikkea annetaan eteen isolla kauhalla, pelin ensimmäiset kymmenen tuntia ovat hieman horjuva kokonaisuus. Tarina hakee muotoaan sinä aikana vielä paljon, ja opetteluun joutuu varaamaan pinnasta sen pidemmän säikeen. Pelin selkeästi heikoin osa-alue, surkea automaattikartta, ei suinkaan helpota asiaa. Varsinainen yläkulmassa näkyvä kartta on täysi turhake, josta näkyy lähinnä edettävä ilmansuunta. Samalla pikamatkustusta varten toimivasta varsinaisesta karttanäkymästä haluttua tietoa ja jopa omaa sijaintia joutuu välillä etsimään turhankin pitkään. Sinnikkyys kuitenkin palkitaan.

Kun alun tietotulvasta on toivuttu, Xenoblade Chronicles 2 alkaa näyttää viimein todelliset kyntensä ja voihan jehna, ne ovat todella terävät. Vapaasta tutkimisesta haaveilleet pääsevät viimein pyörimään kunnolla pitkin titaanien selkämyksiä, etsimään sivutekemistä ja salaisuuksia. Vaikka kokonaisuutena maailma on pienempi kuin esimerkiksi X-osassa, varsinkin suuremmat titaanit ovat melkoisia järkäleitä tutkittaviksi. Ja mikäpä tutkiessa, sillä Monolithin taidot maailmojen rakentamisessa eivät ole heikentyneet osien välillä pätkääkään.

Xenoblade Chronicles 2 on kaunis, itkettävän kaunis. Valtavat korkeuserot, toisistaan poikkeavat mantereet, värien oikeanlainen käyttö joka paikassa: kaikki puoltaa paikkaansa ja saa haukkomaan henkeään. Usein pilvimerta jää todellakin vain tuijottamaan, sillä mitä pidemmälle peli etenee, sitä upeampia paikkoja se eteen lyö. Vaikka maailma on pilkottu osiin - luultavasti Switchin tehojenkin säästämiseksi - latausajat ovat miellyttävän lyhyet ja paikasta toiseen singahtelu mukavan nopeatempoista. Jos ulkoasua voi jostain moittia, niin sitten antialiasoinnin puutteesta, joka näkyy telakasta pelattuna välillä melkoisina sahalaitoina. Switchin ruudulta sahalaidat eivät juuri erotu ja toisaalta, jos aliasointi on ollut se hinta, millä peli on saatu näyttämään tältä, maksan sen hinnan erittäin mielelläni.

Tämä on mainos:

Äänimaailma ei jää visuaalisen puolen jalkoihin. Ääniraita on ykkösestä tutun säveltäjän, Yasunori Mitsudan, käsialaa ja kilpailee NieR: Automatan kanssa vuoden upeimman soundtrackin paikasta. Missä tahansa peli liikkuukaan, musiikki on aina viimeisen päälle oikeanlaista ja tukee haikeanromanttista tunnelmaa täydellisesti. Yllättäen huomasin pitäväni myös ääninäyttelystä. Vaikka japaninkielistä puhetta ei voi edes valita ja englanniksi vahvaa brittimurretta höpöttävät hahmot harmittavat ensimmäiset 15 minuuttia, ääninäyttelyyn tottuu nopeasti ja hahmot alkavat kuulostamaan erittäin hyvältä. Erityisesti Pyran ääninäyttelijä tekee nappisuorituksen.

Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2

Kuorrutus on siis kunnossa ja onneksi sen alla on myös erittäin hyvä peli. Taistelusysteemi on pohjimmiltaan tuttu MMO-vetoinen automaattimätkintä, jollainen nähtiin jo edellisissä osissa. Tällä kertaa taistelusysteemin jippona ovat aiemmin mainitut Bladet, hahmot joita sopivat Driver-hahmot voivat herättää henkiin sinisistä kristalleista. Bladet antavat ajajalleen käyttöön oman aseistuksensa ja erikoiskykynsä. Jokainen säilä edustaa omaa elementtiään ja aselajiaan, joista toki on hyötyä perinteiseen kivi-paperi-sakset -tyyliin vihollisia vastaan.

Aluksi yksinkertaiselta vaikuttanut taistelu muuttuu nopeasti pelin edetessä kertaluokkaa monimutkaisemmaksi. Kunhan hahmoja liittyy matkaan Rexin rinnalle, alkavat erikoisiskut ja kombot nousta pöydälle kunnolla. Erikoisiskuja pystyy esimerkiksi ketjuttamaan toisiinsa eri elementtejä yhdistellen. Jos valikoimassa ei ole kombon seuraavaan iskuun tarvittavaa Bladea niin minkäs teet. Koska Blade-arsenaali luonnollisesti kasvaa pelin edetessä entisestään, mukana olevat otukset on valittava sopivan yhdistelmän mukaan, ja luonnollisesti alueen fauna huomioiden.

Kunhan alkumetrien järkytyksestä selviää ja taistelun kaikki kiemurat alkavat viimein löytyä takaraivosta, systeemi rokkaa täysillä. Taisteluissa on intensiteettiä ja vauhtia, niissä on vaihtelua ja strategiaa. Jokaiseen vaikeampaan taisteluun lähtee mielellään kokeilemaan voimiaan. Erilaisia kaikkeen vaikuttavia elementtejä on todella paljon, mutta muutamien kymmenien taisteluiden jälkeen aluksi hankalalta vaikuttanut systeemi uppoa selkärankaan, eikä sitä sen jälkeen pois vaihtaisi.

Bladet ovat suuressa roolissa myös taisteluiden ulkopuolella. Jokaisella niistä on omat passiiviset kykynsä, joita tarvitaan milloin aarrearkkujen avaamiseen, milloin taas maailmassa etenemiseen. Erilaisia passiivisia kykyjä on kymmeniä ja tapoja niiden hyödyntämiseen aivan yhtä paljon. Siksipä hahmonkehitys keskittyykin päähahmojen lisäksi myös Bladeihin. Niiden taidot kasvavat sitä mukaa, miten paljon niiden kanssa viettää taisteluissa aikaa ja miten paljon niiden erikoiskykyjä käyttää. Kuten arvata saattaa, hahmonkehitys ja erityisesti Blade-arsenaalin varustelu ei ole yksinkertaista puuhaa, mutta ehkä juuri siksi erittäin palkitsevaa.

Uuden Bladen herättäminen on sekin oma jännitysmomenttinsa. Aina kun uuden kristallin saa kouraan, pystyy siitä herättämään uuden soturin riveihinsä. Vinkeänä yksityiskohtana kristallista heräävä sotilas on täysin sattumanvarainen. Joskus sieltä saa matkaansa voimakkaan uniikkisotilaan, useimmiten taas tavallisen rivisotilaan, jonka hyljeksiminen saattaa kuitenkin kostautua myöhemmin. Kristallisten Kinder-munien avaaminen on erittäin koukuttavaa puuhaa ja herättää pienen keräilijän sisällä.

Ainoana poikkeuksena on myöhemmin tarinassa mukaan tuleva keinotekoinen Blade, jonka varustelu ja kehitys on lähes yksinomaan retrohenkisen Tiger! Tiger! -pelin varassa. Minipelin pakkohakkaaminen on hieman ärsyttävä ratkaisu, mutta toisaalta peli itsessään on ihan mukavaa pelattavaa eikä grindaamista joudu harrastamaan liiaksi.

Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2

Eikä tässä vielä kaikki. Maailma pursuaa nimittäin kaikenkarvaista tekemistä. Pilvimeren alle sukeltelu, kasvien ja kalojen keräily, kaupunkien päivittyminen sankarijoukon tekemisten myötä ja mitähän vielä. Xenoblade Chronicles 2 on järjettömän laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Vielä kolmekymmentä tuntia pelattuanikin peli heitti eteen uuden pelimekaniikan, joka antoi yllättäen uutta tekemistä aluksi turhaksi kokemalleni Blade-joukkiolle.

Pelin vaikeustaso on myös maininnan arvoinen. Haaste on jatkuvasti läsnä, eikä peli päästä etenkään isommissa taisteluissa helpolla. Kuten aiemmissakin osissa, jos nokkansa erehtyy työntämään liian haastavalle alueelle ennen aikojaan, viikatemies vie sankarit välittömästi mukanaan. Kuolemasta ei onneksi juuri rangaista, sillä taju on kankaalla tuon tuostakin.

Yksi yhteen, Xenoblade Chronicles 2 on onnistunut ja erittäin viihdyttävä tuote. Kunhan tarina saa kunnollisen vaihteensa päälle, se ei päästä otteestaan irti millään. Taistelusysteemi on erinomainen, tutkittavaa piisaa vaikka millä mitalla ja päätarinallakin on mittaa vähintäänkin riittävästi. Jyrkästä oppimiskäyrästä peli antaa palkkioksi niin kauniita hetkiä, että kokonaisuutta on mahdoton olla rakastamatta. Täydellinen Xenoblade Chronicles 2 ei ole, mutta hitsi kumminkin, on se erittäin upea pelituote kuitenkin.

Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2Xenoblade Chronicles 2
HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Uskomattoman kaunis, upea ääniraita, tekemistä ja tutkittavaa piisaa, taistelusysteemi rokkaa, tarinassa on potkua
-
Surkea kartta, horjuva ja paljon vaativa alku
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

1
Xenoblade Chronicles 2Score

Xenoblade Chronicles 2

ARVIO. Kirjoittaja Tero Kerttula

Xenoblade Chronicles 2 vaatii pitkää pinnaa, mutta vastineeksi se antaa yhden vuoden kauneimmista roolipelikokemuksista.



Ladataan seuraavaa sisältöä