Suomi
Gamereactor
arviot
God of War

God of War

Kratos on palannut, ja tuloksena on eräs viime vuosien parhaimmista toimintaseikkailuista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Kratos on muuttunut, ja sen mukana God of War muiltakin osin. Kyseessä on ensimmäinen alusta asti PS4:lle kehitetty God of War, ja julkaisu tapahtuu peräti viisi vuotta God of War: Ascensionin jälkeen. Yhteensä sarjan pelejä on julkaistu peräti seitsemän, ja ne ovat kaikki noudattaneet samanlaista kaavaa. Kaikissa on ollut kyse muinaisen Kreikan mytologiasta ja yhden miehen kostoretkestä.

Uusi God of War on hyvin erilainen miltei kaikin tavoin, joskin päähenkilö on sama. Zeuksen poika ja entinen sodan jumala Kratos seikkailee nyt Midgardin maisemissa. Tarina alkaa monia vuosia God of War III:n tapahtumien jälkeen, ja väliaikana Kratos on perustanut uuden perheen. Juoni nytkähtää liikkeelle pian Kratoksen uuden vaimon kuoleman jälkeen, jonka seurauksena mies jää Atreus-poikansa yksinhuoltajaksi. Isä ja poika lähtevät suorittamaan edesmenneen vaimon ja äidin viimeistä toivetta, joka on sirotella hänen tuhkansa kaikkein korkeimman vuoren laelta tuulen vietäväksi. Nyt ei olla kostoretkellä eikä maailmaa pelastamassa. Tarinan keskiössä ovat isä ja poika. Pitkän matkan varrella tavataan uusia tuttavuuksia, opitaan lisää Kratoksen menneisyydestä ja tietenkin kehitetään suhdetta Atreuksen kanssa. Tarina ei ole yhtä vaikuttava kuin The Last of Us, mutta vetoava ja mielenkiintoinen kuitenkin.

Uusi Kratos on selvästi aiempaa maltillisempi, joskaan täyskäännöksestä ei ole kysymys. Varsin töykeää ja aggressiivista isää tasapainottaa poika Atreus, joka on odotetusti innokkaampi tapaamaan uusia ihmisiä. Jumaliakaan ei ole unohdettu, joskin tällä kertaa pohjana on käytetty Norjan mytologiaa. Näin ollen mukana ovat muun muassa Thor, Odin, Loki, Freya ja Baldur.

God of War ei ole avoimen maailman peli. Luvassa on lineaarinen seikkailu ilman latausruutuja. Tarina on jokseenkin suoraviivainen, mutta sen lisäksi maailmassa on paljon salaisia alueita ja löydettävää tavaraa. Pulmia, ansoja, aarrekarttoja ja sivutehtäviä ei myöskään ole unohdettu. Uusi God of War saattaa hyvinkin olla mittavampi peli kuin koko alkuperäinen trilogia yhteensä. Mukana on ainesta myös niin sanotusta metroidvaniasta, sillä luvassa on vanhoille jäljille palaamista aina silloin tällöin. Uusien tavaroiden ja kykyjen saamisen jälkeen pystyy saavuttamaan alueita, joihin ei aiemmin ollut mitään asiaa.

Tämä on mainos:
God of WarGod of WarGod of War

Aiemmat God of War -pelit olivat nopeatempoisia ja näppäinyhdistelmien tekemistä painottavia. Uusi puolestaan on hitaampi ja taktisempi. Kiinteiden kamerakulmien sijasta näkymää voi itse säätää, ja kuvakulma on Kratoksen takana. Aiemmat ketjumiekat on korvattu kirveellä. Leviathan-ase on maaginen, joka tekee siitä sekä lähietäisyyden että pitkän matkan aseen. Kirveen ohella käytössä ovat nyrkit, kilpi ja Atreuksen jousi. Poika pystyy hetkeksi tainnuttamaan pahiksia, ampumaan kohteita ja ajan kanssa tekemään muutakin hyödyllistä. Taistoissa Atreus ei voi kuolla, joten peli ei muutu lapsen vahtimiseksi. Kaikkia kykyjä päivitellään kokemuspisteillä. Erilaiset vaihtoehdot mahdollistavat lukuisia lähestymistapoja taisteluihin. Järjestelmä on erittäin hyvin onnistunut, eikä pelaaminen muutu tylsäksi missään vaiheessa.

Myös Kratoksen varusteet määrittävät taisteluissa käytössä olevia ominaisuuksia. Ajan kuluessa haarniskaa on syytä muokata sellaiseksi, että se tukee omaa pelityyliä. Varsinaisesta roolipelaamisesta ei kuitenkaan ole kysymys, mutta God of Warin oman taistelujärjestelmän puitteissa vaihtelua on riittävästi.

Kaikki elementit toimivat hyvin yhdessä, ja tuloksena on kaikin puolin nautittava pelikokemus. Maisemia tutkimalla löytää raaka-aineita, varusteita tuunaamalla kyvyt paranevat, ja vielä itse tappeluissakin on valinnanvaraa keinojen suhteen. Kirveen lisäksi pelissä on toinenkin ase, mutta sitä ei ole tässä syytä paljastaa.

Tämä on mainos:
God of WarGod of WarGod of War

Erot aiempiin God of War -peleihin ovat moninaiset, mutta niistä merkittävin on varmasti erillisen hyppynapin puuttuminen. Kratos hyppii kyllä, mutta ainoastaan aivan tietyissä kohdissa. Näin ollen erityisiä tasoloikkaosuuksia ei ole lainkaan. Liikkuminen on muutenkin rajattua, ja näkymättömiä seiniä tulee kyllä vastaan. Esimerkiksi vuoren laelta ei voi pudota tai sen seinämää pitkin laskeutua, ellei peli sitten anna erikseen moiselle mahdollisuutta. Itse pelaamista tämä ei häiritse, mutta tietenkin tällaisen panee merkille.

Taisteluiden ja tutkimisen ohella God of War ei ole unohtanut pieniä pulmia ja ansoja. Osa näistä on kekseliäitä, mutta ainutkaan ei ole erityisen vaikea. Toisin sanoen God of Warin varsinainen haaste koetaan sen monissa taisteluissa. Vihollisia on runsaasti erilaisia, ja niiden käyttäytyminen vaihtelee suuresti. Tämä tietenkin pakottaa kohtaamaan eri viholliset erilaisten taktiikoiden avulla. Moinen jos mikä on omiaan pitämään taistelut tuoreen tuntuisina. Pomotaistot ovat muistettavia kohtaamisia, joskaan ne eivät ole aivan yhtä suureellisia kuin God of War III:n vastaavat. Peliin on laitettu myös joukko vapaaehtoisia pomotaistoja, joissa pääsee testaamaan taitojaan oikein toden teolla.

Teknisesti God of War on huipputasoa. Kauneutta riittää niin taiteellisen tyylin kuin graafisen tasonkin puolesta. Vaikuttavinta on, että koko peli rullaa alusta loppuun ilman keskeytyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että kamera pysyy alusta loppuun Kratoksessa ja Atreuksessa aivan kuin joku olisi kuvannut elokuvan alusta loppuun yhdellä ainoalla otolla. Moinen suunnitteluratkaisu on varmasti ollut painajaismainen toteuttaa, mutta tehtävässä on onnistuttu. Immersio katkeaa vain silloin, jos Kratos kuolee tai kun pelaaja päättää tarkastella pelin valikoita. Niin ikään äänimaailma ansaitsee kiitoksen kaikilta osiltaan.

God of Warilla on kestoa yli 40 tuntia, ja loppuun pääsemisen jälkeen tekee mieli aloittaa alusta kovemmalla vaikeustasolla (valitsin heti ensikierrokselle Hard-tason). Peli tarjoilee yhden viime vuosien onnistuneimmista taistelujärjestelmistä, mutta myös ympäristöjä ahkerasti tutkiva pelaaminen palkitaan. Uusi God of War on pakko-ostos täysin riippumatta siitä, onko jo valmiiksi sarjan fani.

HQ
HQ
HQ
10 Gamereactor Suomi
10 / 10
+
Taistelujärjestelmä, pelin tekninen suoriutuminen, mittava seikkailu sivupolkuineen
-
Ei yhtä eeppinen kuin God of War III, muutokset eivät välttämättä miellytä kaikkia
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

Arttu Rajala

Pleikkareille yksinoikeudella ilmestyneet God of Warit ovat olleet minulle yksi ristiriitaisimpia huippupelien sarjoja. Toiminta ja puitteet ovat olleet niissä aina mainioita, mutta en ole koskaan voinut sietää nihilististä lihaskimppua nimeltä Kratos. Lisäksi tasoloikkaosuudet olivat niissä kerta toisensa jälkeen surkeita, joten täydet kympit eivät ole tulleet sarjan pelien osalta koskaan edes mieleen. Nyt ollaan kuitenkin sellaisen kynnyksellä.

PS4:n God of War on erinomaisen onnistunut peliteos. Ei siitä pääse mihinkään. Kratos on kokenut muodonmuutoksen wanhoina päivinään. Vaikka pohjalla on synkkä väkivaltainen hirviö, hahmo ei ole tuntunut koskaan näin inhimilliseltä ja kiinnostavalta. Tälle on myös hyvä syy tarinassa, joten muutos ei tunnu väkinäiseltä.

Pelillisesti GoW on tietysti muuttunut myös - ja parempaan suuntaan. Kamera on lähempänä hahmoa, liikkuminen on sopivasti hitaammaksi rytmitettyä ja QTE (Quick Time Events) -pelleilyä on minimaalisesti. Vanhoille faneille muutos voisi olla yllättävä tai jopa epämieluisa, ellei taistelumekaniikka ja yleinen tunnelma olisi niin pahuksen hienosti onnistunut. Taistoissa ja kehitysjärjestelmässä on valtavasti syvyyttä, ja uusia elementtejä esitellään mukaan koko ajan. Samalla toiminnan skaala ja gravitas kasvaa tasaisen varmasti tunti tunnilta, kunnes meno on niin eeppistä viikinkimythosta että sukat pyörivät jaloissa. Kokonaistuloksena on peli, jota ei meinaa malttaa lopettaa, vaikka kello tikittää aamyössä ja silmäpussit painavat seuraavana päivänä.

Ainoa asia, mikä nipistää God of Warin ansiollista meininkiä, on Kratoksen kumppanina kulkeva Atreus-poika. Kaksikon meno muistuttaa väistämättä The Last of Usista, eli on Atreuksesta taistelussa hyötyäkin, eikä tätä tarvitse olla puolustamassa. Pojan äänirepliikit käyvät silti ärsyttäväksi nopeasti, eivätkä ne edes ole aina synkassa tapahtumien kanssa. Toinen pieni miinus on monimutkaisessa ohjauksessa, jota jouduin säätämään valikoista runsaasti ennen kuin löysin mieleiseni. Toisaalta kun Atreuksen käskyttämisestä ja monista iskuista pääsi perille, oli meno sekä tyylikästä että tyydyttävää.

Hattu pois päästä ja seisten aplodit Sony Santa Monicalle. Studio on tehnyt uskomattoman hienon pelin. God of War näyttää ja kuulostaa fantastisen hyvältä. Se korjaa sarjan perinteiset heikkoudet ja tarjoaa kaikessa metroidvania-hengessä hyvän kokoisen pelimaailman, jossa seikkailu viihdyttää, säväyttää ja pistää hoksottimet koetukselle monissa puzzleissa juuri sopivasti. Kun yksinpelissä kokonaisuudessaan vierähtää helposti +40 tuntia, on lopputulema selvä. Uusi God of War on pakkohankinta tippaakin huippua toimintaseikkailua hamuavalle PS4-omistajalle.

9/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä