Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Aloitussivu
arviot
Dark Souls: Remastered

Dark Souls: Remastered

Parempi kuin koskaan ennen, ainakin konsoleilla.

Japanilainen From Software lanseerasi uudenlaisen tavan pelata toimintaroolipelejä julkaisussaan Demon's Souls (2010). Peli meni kuitenkin monella niin sanotusti alta tutkan, koska markkinointiin ei juuri panostettu. Samalla pelillisesti kyse oli eräänlaisesta esiosasta, jonka ominaisuudet puhkesivat kukkaan vasta jatko-osassa Dark Souls (2011). Syntyi kokonaan uusi lajityyppi Souls-like, joka poiki lukuisia jatko-osia jäljittelijöineen. Käsittelin Souls-like-pelien ominaispiirteitä kaksiosaisessa artikkelissani täällä ja täällä. Souls-pelit tunnetaan myös varsin armottomina ja haastavina, ja runsaasti vinkkejä pelien selvittämiseen kerroin kaksiosaisessa artikkelissani täällä ja täällä.

Pelaava kansa on jo vuosikausia toivonut uusintaversiota alkuperäisestä Dark Soulsista useistakin syistä. Alkuperäinen julkaisu ei ollut mikään teknisen osaamisen taidonnäyttö, ja varsinkin Blighttown-alue on tullut kuuluisaksi karmeasta tökkimisestään ruudunpäivityksen osalta. Jatko-osat eivät myöskään ole edes pyrkineet samanlaiseen yhtenäiseksi kietoutuvaan labyrinttimaiseen kenttäsuunnitteluun, joka osaltaan nosti alkuperäisen Dark Soulsin legendaksi. Samaan suoritukseen ei ole kyennyt mikään muukaan peli tähän päivään asti. Ehkä ylistetyn maineensa ansiosta Dark Souls: Remastered on turvallinen remasterointi. Se nostaa ruudunpäivityksen tasaiseen 60 ruutuun sekunnissa Blighttownia myöten, kohottaa resoluutiota, kiillottaa pintoja ja lainaa moninpelitoiminnot suoraan Dark Souls III:sta. Mukaan on laitettu myös jo kauan sitten julkaistu lisäosa Artorias of the Abyss. Muilta osin peli on niin kuin aina ennenkin kaikkine kummallisuuksineen. Näin ollen ostos on suositeltava lähinnä konsolipelaajille, sillä PC:llä Dark Souls on ollut jo vuosia ainakin lähellä sitä laatua, jonka Remastered tarjoilee.

Pelillisesti Dark Souls on vanhentunut yllättävän vähän. Tavallisesti yli viisi vuotta vanhat pelit tuntuvat niihin palatessa aikansa eläneiltä suunnitteluratkaisujensa vuoksi. Dark Souls kulki kuitenkin alusta alkaen omaa tietään, ja jatko-osat eivät merkittävästi valitulta polulta poikenneet. Näin ollen remasteroinnin huomaa ennen kaikkea yleisessä graafisessa jäljessä, joka on auttamatta vanhentunut. Pelimaailman labyrinttimaisuudesta huolimatta karttaa ei ole vieläkään, mutta silti tiensä oikeille urille löytää veteraanina ilman ongelmia. Tämä johtuu tietenkin siitä, että ne niin sanotut oppirahat on maksettu ja tuskan hiet vuodatettu jo vuosia sitten niin tässä pelissä kuin jatko-osissakin.

Dark Souls: RemasteredDark Souls: RemasteredDark Souls: RemasteredDark Souls: Remastered

Uskaltaako tästä remasteroidusta versiosta aloittaa, ellei ole koskaan Souls-peliin koskenut? Ehdottomasti kannattaa, kunhan on valmis käyttämään useita tunteja ankaraan opiskeluun Dark Soulsin ominaispiirteiden opettelemiseksi. Netissä on syytä haeskella vinkkejä ja kavereita apuun pyytää. Silti ajoittain tulee eteen epäreiluja tilanteita, jotka tuntuvat suorastaan kettuilulta aloittelevalle pelaajalle. Esimerkkinä mainitsen ensimmäisen pomovastuksen jälkeen kohdattavan sillan, jonka kivet ovat paikoin mustuneet, ja sillalla makaa karrelle palaneita ruumiita. Jonkin ajan kuluttua takaa lennähtää suuri lohikäärme, joka grillaa koko sillan ja pelaajan sen mukana. Paikasta on mahdotonta selvitä hengissä, ellei tilannetta tiedä ennakkoon. Vastaavia kohtia on kourallinen koko 50-60-tuntia kestävän pelin aikana, joten suuren suuri ongelma tällainen pelisuunnittelu ei ole. Siitä huolimatta nuo muutamat kohdat jäävät mieleen juuri epäreiluutensa vuoksi.

Moninpeli on ehdottomasti se merkittävin Remasteredin korjattu ominaisuus, jonka ansiosta tuskien taivaltaan voi oikealla tavalla helpottaa. Kutsumerkkejään maahan laittaneita kavereita saa omaan peliinsä kolme, ja sen lisäksi kutsumattomia punaisia vieraita saattaa ängetä mukaan kaksi kappaletta (siis yhteensä kuusi pelaajaa yhdessä pelissä). Haun voi halutessaan rajata vain lähialueille, ja pelkkiä kavereita peliinsä voi kutsua yhteisesti asetetun salasanan avulla. Osa pelaajista halunnee silti edelleen pelata koko pelin yksin, sillä riittävällä päättäväisyydellä kaikki esteet ovat voitettavissa. Aikarajoja ei ole, joten ennen pitkää vähemmänkin taitava kyllä onnistuu. Verkossa niin keskeisesti kuultavat "Git Gud" -huutelut kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Dark Souls: Remastered kiillottaa mestariteosta hyvin maltillisesti, mutta pääosin juuri oikeista paikoista. Veteraaneille kyseessä on mitä parhain tilaisuus kokea peli uudestaan parempana kuin koskaan ennen, ja aloittelijoille kyseessä on loistava mahdollisuus nähdä, mistä veteraanit ovat olleet jo vuosia niin innoissaan. Suosittelen kuitenkin varautumista ahkeraan opiskeluun, ja avuksi muutaman hyvän kaverin kutsumista. Dark Souls (jos mikä) on peli, jossa veteraanien tuki auttaa merkittävästi alkupään tuskailusta selviämistä.

Prepare to Die, jälleen kerran.

Dark Souls: RemasteredDark Souls: RemasteredDark Souls: RemasteredDark Souls: Remastered
Dark Souls: RemasteredDark Souls: Remastered

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Blighttown on korjattu, teknisesti paras versio Dark Soulsista, moninpeli lainattu Dark Souls III:sta, sama peli kuin ennenkin
-
Ähäkutti-paikat tuntuvat edelleen halvoilta, opastusosion puute aiheuttaa tuskaa aloittelijoille, sama peli kuin ennenkin
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä