Suomi
arviot
Detroit: Become Human

Detroit: Become Human

Voiko androidi tulla tietoiseksi itsestään?

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Mikä tekee ihmisestä ihmisen, ja onko koneesta mahdollista kehittyä teknologian harppausten myötä itsetietoinen elämänmuoto? Tämän kaltaisiin syvällisiin kysymyksiin sukeltaa Quantic Dreamin uusi tarinapeli Detroit: Become Human. [Huom! Tässä arviossa ei ole juonipaljastuksia, eikä edes päähahmojen nimiä mainita.]

Tarinavetoiset pelit eivät ole mikään uusi juttu. Onhan niitä kliksuteltu menemään kotitietokoneilla jo muutaman vuosikymmenen ajan. Modernien konsolien aikakautena niissä on kunnostautunut erityisesti ranskalainen Quantic Dream, joka on jo pitkään vienyt eteenpäin eräänlaista synteesiä interaktiivisen elokuvan ja pelikerronnan välillä. Viimeisimmät kaksi peliä, Heavy Rain ja Beyond: Two Souls Playstation 3:lla, olivat molemmat vähintään mielenkiintoisia teoksia, ja joidenkin mielestä miltei mestariteoksia. Studion uutuudella Detroit: Become Humanilla on siis kovat odotukset täytettävänä.

Detroit ottaa tarinansa puolesta askeleen poispäin aikaisempien yliluonnollisista teemoista. Tällä kertaa kuvataan nimen sämukaisesti Detroitin kaupunkia vuonna 2038, jota koko Yhdysvaltojen ohessa on kohdannut Android-teknologian vallankumous. Teknologia on kehittynyt niin pitkälle, että androidit (eli ihmisen kaltaiset robotit) ovat kaikkien arkipäivää. Se on tietysti samalla aiheuttanut valtavasti työttömyyttä, mikä on puolestaan saanut monet vihaamaan keinotekoisia apulaisia. Ja alla kuplii vieläkin suurempi muutos, sillä kun tekoäly saavuttaa kriitisen pisteen, niin Pandoran lipasta ei sitten enää suljeta ilman itkua ja hampaidenkiristystä.

Detroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become Human

Quantic Dream käsittelee aihetta koko lailla rotevalla otteella. Vaikka koneiden itsetietoisuuden syntyä ja siitä seuraavaa mullistusta on käsitelty tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa lukemattomia kertoja, löytää Detroit silti oman paikkansa kaiken keskellä hienosti. Tämä johtuu pitkälti hyvistä päähahmoista, joiden kohtaloista alkaa nopeasti välittämään aidosti. Paria pientä epäuskottavaa seikkaa lukuun ottamatta lähitulevaisuuden dystopian olosuhteisiin on helppoa samaistua ja uppoutua. Samalla varoituksen sana: Detroit on peli, jonka juonen paljastuksia kannattaa välttää viimeiseen saakka.

Valintoja, sattumuksia ja niistä kumpuvia risteyksiä riittää ruhtinaallisesti. Detroit: Become Human saattaa hyvinkin olla pelihistorian virstanpylväs erilaisten tarinayhdistelmien määrässä. Lukuja on muutama kymmenen, ja jopa pienet sattumukset vaikuttavat lopullisesti tuleviin tapahtumiin, joten pelikerroista muodostuu hyvinkin uniikkeja. Peli voi myös olla raadollinen, sillä yhtä lailla sivu- kuin päähahmojenkin kuolema on aina mahdollinen. Oman suosikin menettäminen viiltää syvältä, eikä epäonnistumisia voi koskaan välttää varmasti. Vaikka alkuun tapahtumia voi jossain määrin ennakoida niin pelin edetessä kohtaa myös tilanteita, joissa tuurilla on osuutta asiaan, eikä aikaa ole riittävästi selvittämään kaikkea.

Detroitissa on valtavasti yksityiskohtia, ja visuaalisesti se on lähes kauttaaltaan huikean hyvää tasoa. Notkahduksiakin toki on nähtävissä, sillä kun päähahmojen kasvot on mallinnettu ja animoitu niin tarkkaan, osuu sivuhahmojen vähempi panostus silmään. Tämän lisäksi tapahtumia kuvaava aikajana on kaksiteräinen ominaisuus. Se tarjoaa visuaalisen esityksen mahdollisista valinnoista, mutta täydellisyyden tavoittelijoille se voi olla ärsyttävä. Ehkä olisi ollut parempi, että se olisi tarjolla vasta ensimmäisen pelikerran jälkeen. Toisaalta perfektionismista on syytä yrittää irroittautua, sillä kaikkea on mahdotonta nähdä yhdellä pelikerralla. Suosittelenkin välttämään aikajanan vahtaamista lukujen sisällä, vaikka kuinka kiusaus olisikin.

Detroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become Human

Parhaimmillaan Detroit on nimenomaan silloin, kun tarinaan uppoutuu ja antaa itselleen luvan epäonnistua. Uudelleenpelattavuutta riittää kolossaalisesti. Yhteen kokonaiseen pelikertaan hujahtaa 8-10 tuntia, mutta silloin näkee ehkä yhden neljänneksen koko pelistä. Onkin todella innostavaa palata eri kohtiin katsomaan mitä olisi voinut tehdä toisin sekä tietysti aloittaa koko paketti uudestaan, jotta voi yrittää ohjata kohtalon suurta lumipalloa vierimään johonkin toiseen suuntaan.

Pelin suurin kiistakynnys löytyy todennäköisesti pelimekaniikoissa. Alkukolmanneksella on välillä aika nukkemainen tunnelma, kun tarinaa vasta käynnistellään ja peli keskittyy maailmanluomiseen. Dramaattiset toimintakohtaukset vedetään puolestaan eteenpäin tutuilla oikea-aikaisilla Quick Time Event -painalluksilla. Mekaniikka jakaa edelleen mielipiteitä, mutta verrattuna moniin muihin tekee Detroit QTE:t hyvin. Vaihtelua on riittävästi ja rytmitys on sopiva. Loppua kohden reaktiot pistetään tosin kovalle koetukselle, ja onpa mukana myös puolittaisia vilunkikikkoja kehittäjien taholta, jotka pakottavat helppoihin virheisiin, joskus jopa kuolettavaan turhautumiseen saakka. Eivät siis QTE:t Detroitia pilaa, mutta kirkkaimmin peli loistaa silloin, kun pelaajan pitää oikeasti miettiä tapahtumien, hahmojen ja johtolankojen liitoksia tehden niistä koko tarinaa muokkaavia päätöksiä.

Odotukset saattoivat siis olla kovat, mutta pettymystä ei tarvitse pelätä. Detroit: Become Human on fantastinen tarinapeli. Quantic Dream on onnistunut rakentamaan vanhan pohjalle niin tykittävän visuaalisen esityksen kuin myös upean tarinallisen interaktiivisuuden. Juonenlangoista kutoutuu elähdyttävä seinävaate, taideteos, jonka vivahteet ja punotut kohtalot koskettavat syvältä, mutta vauhdikkaat tapahtumat pitävät viihdearvotkin korkealla. Onkin siksi päivänselvää, että jos pitää tarinavetoisista peleistä tai Quantic Dreamin teoksista ennestään, ei Detroitin kanssa voi mennä vikaan.

Detroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become HumanDetroit: Become Human

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Upea määrä yksityiskohtia, myridit juonenlangat tarjoavat ainutlaatuisia tarinakokonaisuuksia, loistava ääninäyttely ja koskettavat hahmot
-
Taustatarinassa muutamia pieniä mörköjä jotka nakertavat sisäistä uskottavuutta, QTE:t turhauttavat paikoitellen
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

Ossi Mykkänen

Lyhyttä traileria ja pelintekijöitä lukuun ottamatta olin autuaan tietämätön Detroit: Become Human -pelistä. Aihepiiri ja näyttävä grafiikka kuitenkin vetivät puoleensa ja olen erittäin iloinen, että annoin pelille mahdollisuuden, sillä en osannut odottaa tällaista kokemusta! Peli voitti minut puolelleen heti ensimmäisessä ruudussa, jossa upeasti toteutettu ja realistinen naishahmo toivottaa tervetulleeksi käyden läpi pelin asetuksia. Suomitekstit valinnoissa ovat iloinen yllätys, ja vaikken tarvitse suomen kieltä ymmärtääkseni peliä, on osa käännöksistä silti aika kamalaa luettavaa.

Scifielementit, mielenkiintoinen tarina ja vahvat hahmot ovat Detroitin keskiössä, joten ei ole ihme, että olin myyty välittömästi. Usean eri hahmon seuraaminen tuo mukavaa vaihtelua toimintaan sekä rytmitykseen ja käsittelee taustalla vaikuttavaa punaista lankaa usealta eri kantilta. Nokkelasti kirjoitettu tarina ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin ja asettaa pelaajan ohjaajan pallille tekemään valintoja kinkkisiin tilanteisiin, jotka loistavat mustan ja valkoisen sijaan kaikissa harmaan sävyissä. Päätösten vaikutuksen vielä muokatessa hahmojen kohtaloa erityisen vahvasti saa Detroit pohtimaan tilanteita entistä syvällisemmin, ja halu uudelleen peluulle on lähes pakollista.

Voin ymmärtää joidenkin pelaajien kiukuttelut pelillisen annin niukkuudesta tai turhan yksityiskohtaisista toiminnoista, kuten ovien avaus tietyllä tatin liikuttelulla. Itse kuitenkin koin Detroitin interaktiiviseksi elokuvaksi, jonka yksityiskohtaiset toiminnallisuudet sitovat minut pelaajana vahvemmin pelattavaan hahmoon. Tekemistä ja tutkittavaa riittää tilanteissa yllättävän paljon. Tämän paljastaa viimeistään jokaisen tilanteen lopussa näytettävä tarinan kehityspuu, joka täyttyy omien valintojen lisäksi lukuisista eri valinnoista ja asioista, jotka olin jättänyt väliin. Herkulliset monivalintavastaukset käytyihin keskusteluihin ja eteenpäin vieviin toimintoihin ovat kuitenkin pääosassa ja niiden parissa olin suorastaan lumoutunut.

Detroit: Become Human on yksi näyttävämpiä pelejä, mitä vastaan on tullut. Toki asiaan vaikuttaa varsin rajattu liikkuminen, mutta se ei poista tosiasiaa, että hahmot ovat todella realistisen näköisiä ja animointi on erittäin uskottavan oloista. Ympäristöt huokuvat yksityiskohtia kaikkien mahdollisten efektiherkkujen kanssa ja saavat rikkaan scifimaailman täyteen loistoonsa. Peli on ilo silmälle kautta linjan ja osaa yllättää lukuisia kertoja tarinan aikana toinen toistaan upeammissa tilanteissa ja ympäristöissä. Huikean graafisen loiston lisäksi pelin välivideoiden tekemiseen on paneuduttu huolella. Kuvat ja rajaukset ovat näyttäviä ja vahvistavat tilanteita juuri oikein napakan leikkauksen saattelemana. Kyseessä on todellinen megabudjetin Hollywood-elokuva, jonka keskiöön pelaaja päästetään vaikuttamaan.

Totesin jo ensimmäisen pelitunnin jälkeen, että kyseessä on yksi vuoden parhaita pelejä. Mielenkiintoinen ja vahva tarina syvine hahmoineen ja scifiteema iskevät täysiä omiin mieltymyksiini, enkä yksinkertaisesti malta lopettaa pelaamista. Harvemmin vastaan tulee peli, joka saa minut näin innostumaan, mutta otan tunteen lämmöllä vastaan ja jatkan matkaani ihmisyyteen.

9/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.