Suomi
Gamereactor
arviot
God of War

God of War

Kreikassa kaikki oli isompaa

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Gamereactorin aiemman arvion God of Warista voi lukea täältä.

God of War -sarjalla on erityinen paikka sydämessäni. Aikoinaan kolmannen pelin kautta sarjaan tutustuminen näytti minulle pelimaailman, jollaista en ollut ennen nähnyt. Ultraväkivaltainen mättäminen, elämää suuremmat pahikset, hauskat QTE-tehtävät ja uskomattoman cool päähahmo. Juuri Kratos kaiken keskiössä oli kantava voima, joka vähät välitti siitä, miten iso kaveri vastaan tulee: kaikki saavat turpaan tasaväkisesti.

Mukaan Lukien PSP-versiot, sarja on tähän asti pysynyt vahvana kautta linjan lukuun ottamatta God of War: Ascensionia, joka heijasteli selvää tekijöiden väsymystä ja ideoiden loppumista aikaisempien asioiden kierrätyksellä keskinkertaisesti toteutettuna. Muutosta siis kaivattiin ja juuri siihen kaipuuseen vastaamaan tuli God of War (2018), joka pyrkii uudistamaan pelisarjaa toden teolla. Paljon kehuja maailmalla kerännyt uutuus on valloittanut listoja, mutta pöly alkaa hiljalleen laskeutua ja on aika kurkistaa, mitä kivenkovan Kratoksen elämään nyt kuuluu.

God of Warin suurin ongelma on sen tarina. Aikaisemmin Kratoksen seikkailua ajoi eteenpäin suuri kostamisen halu ja mies puski läpi suurimmankin jumalan pelkän v*tutuksen voimalla. Nyt Kratos on vanha ja isän roolissa tarkoituksenaan suojella lastaan hinnalla millä hyvänsä. Vaaroja siis oikeastaan kartetaan sen sijaan, että niitä päin juostaisiin mistään välittämättä. Vanhuus sopii Kratokselle, mutta tarinan tahditus on hiukan liian hitaasti etenevää. Matkan tekemisestä puuttuu kantava voima, sillä tarkoitus on vain kunnioittaa edesmennyttä kumppania ongelmien ilmestyessä eteen. Ei sillä etteikö God of Warin tarinasta löytyisi sisältöä ja syvyyttä koskettamaan itseänikin isänä, mutta koska tilanne on käännetty päälaelleen, on alkuperäisen God of War -sarjan ydin kadonnut.

Tämä on mainos:

Toinen ongelma on suuruuden puute. Jumalalliset mittasuhteet on typistetty pojan kautta heijastettuna ihmismäisiin mittoihin. Naurettavan eeppinen God of War 3 (SIE Santa Monica Studio, 2010) alkaa vuorelle kiipeämisellä, joka on osa vastustajan selkää. Sen sijaan God of Warissa ei juuri kolmimetristä peikkoa suurempaa vihollista vastaan tule. Toki tämä on myös osittain norjalaisesta mytologiasta johtuva asia, johon uusin God of War perustuu. Kreikkalaisessa mytologiassa kaikki on kuitenkin suurempaa, ja sille pohjalle God of War -sarja on alun alkujaan perustettu ja sillä se on pelaajille myyty.

God of WarGod of WarGod of War

Taistelu on aina ollut keskeisessä roolissa God of Warissa. Uudessa pelissä tämä ei ole poikkeus ja yleisellä tasolla taistelussa on sitä odotettua potkua. Kuitenkin nappien hahmottaminen tuotti jostain kumman syystä minulle hiukan ongelmia ja taisteluun tottuminen vei aikaa. Myös laajan isometrisen kuvakulman siirtäminen tiukasti Kratoksen taakse kolmanteen ulottuvuuteen tekee sen, ettei taisteluun pysty osallistumaan ihan yhtä suuria määriä vihollisia. Tämän takia myös taktikointi hankaloituu, sillä tilanteesta puuttuu kokonaiskuva. Takana väijyvästä vaarasta ei saa tietoa kuin pienillä muistutuksilla. Uutuusaseena kirves on kuitenkin toteutettu miehekkäästi, josta erityisesti jää mieleen Kratoksen napakka ote lentävästä kirveen varresta ja vihulaisten viipalointi yksityiskohtaisissa viimeistelyanimoinneissa.

Tappamisen ehostamiseksi pelissä on myös kehitysportaat erilaisille erikoisliikkeille, aseille, taioille ja ties mille. Vaikka vastaavia kehitysasteita on aikaisemminkin ollut, olen pysynyt niistä perillä varsin hyvin. En tiedä onko ikä alkanut tehdä minussa tehtäväänsä, sillä en yksinkertaisesti meinaa pysyä kärryillä tai ole edes kiinnostunut kaiken maailman puteleista ja kolikoista, joiden avulla loputtomiin jatkuvat kehityksen kehitykset pelissä aukeavat. Tuntuu harmillisesti siltä, että peli pyrkii väkisin seuraamaan yleistä trendiä painottuen pelaamisen sijaan entistä enemmän loputtomaan kehittämiseen.

Tämä on mainos:

Grafiikka on God of Warissa totuttuun tapaan huikeata. Maailma on erittäin uskottavasti tyylitelty ja siellä asustavat oliot pelottavan yksityiskohtaisia. Hahmojen animaatio on todella luonnollista ja eläväistä. Ehkä animaatioissa näkee pientä massan puutetta hahmojen keskuudessa, mutta kyllä God of War antaa Playstation 4:n tehoille haastetta ihan koko rahalla. Välianimaatiot istuvat saumattomasti peliin, mutta harmillisesti QTE-tilanteet on poistettu lähes kokonaan siitäkin huolimatta, kuinka pelin aloittava puunkaatotilanne toi heti kättelyssä hymyn huulille. QTE-tilanteiden sijaan pelissä on jo hiukan liian pitkiä animaatiokohtauksia, joissa pelaaja ei voi tehdä muuta kuin katsoa peliä. Hukattua potentiaalia interaktiiviseen toimintaa on harmittavan paljon.

Ennen kuin jumalat suuttuvat, haluan todeta, että God of War on upea seikkailupeli, jossa on vahvaa potentiaalia nousta yhdeksi vuoden parhaista pelillisistä kokemuksista. Peli puhaltaa hienosti uuden tuntua vanhaan toimintamalliin ja voin osittain ymmärtää kaiken pelin saaman hypen. Siitäkin huolimatta en koe, että kyseessä olisi kovinkaan vahva God of War -peli. Liikaa itselleni tärkeitä sarjan ominaisuuksia on karsittu tai jouduttu muuttelemaan, että pelistä välittyisi se tunnelma mitä siltä odotin. Ymmärrän, että Kreikan mytologia on jo koluttu ja Norjassa asiat tehdään toisin. En voi väittää ettenkö viihtyisi God of Warin parissa, mutta taustalla mörköilee väkisinkin pettymyksen tunnetta.

God of WarGod of WarGod of WarGod of War
HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Grafiikka, kirves, kratos, yleistunnelma
-
Ei God of War -tarina, liikaa kerättävää/säädettävää, eeppisyyden niukkuus
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä