Suomi
Gamereactor
arviot
God Eater 3

God Eater 3

Kaavamainen ja pahasti itseään toistava monsujahti

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

God Eater on Bandai Namcon tieteisroolipelisarja, joka sai alkunsa vuonna 2010 PSP-käsikonsolilla. Sarja on ehtinyt jo kolmanteen nimettyyn osaansa, mutta silti käsikonsolijuuret ovat nähtävissä. Ainakin silloin, jos niitä osaa etsiä. Luvassa on kovasti Monster Hunterin hengessä lyhyisiin pätkiin jaettua kaavamaista ja pahasti itseään toistavaa monsujahtia. Heti alkuun on sanottava, etten ole koskaan pelannut sen enempää Monster Hunteria kuin God Eateriakaan. Minulla ei siis ole lajityypistä kattavaa kokemusta.

God Eater 3:ssa on mukana tarina, joka on ihan kelvollinen. Viimeisen päälle animea muistuttavassa menossa ollaan jossain tuolla kaukana avaruudessa jollakin planeetalla. God Eater merkitsee eräänlaista soturia, joka on samalla jonkinlainen orja. God Eaterin tehtävänä on tappaa muiden käskystä aragami-hirviöitä, joita onkin luvassa paljon erilaisia. Harmillisesti näitä hirviötyyppejä on ehkä vajaa 10, ja loput ovat sitten vain eri tavalla väritettyjä ja nimettyjä saman lajin monsuja.

Tarinaa on God Eater 3:ssa yllättävän paljon. Ei ihan jokaisen, mutta melkein jokaisen, tehtävän jälkeen pysähdytään katselemaan välivideota. Vaihtoehtoisesti kuljetaan ennen uutta tehtävää tukikohtaa ympäri eri henkilöhahmojen kanssa keskustellen. Itse asiassa tämä juoksentelu ja keskustelu on pakollista, sillä muuten ei pääse käynnistämään seuraavaa tarinatehtävää lainkaan. Henkilöhahmoja on lukuisia, ja ne ovat kaikki siedettävän mielenkiintoisia. Kukaan ei kuitenkaan erotu joukosta, eikä pelaajalle muodostu sidettä yhteenkään. Varsinainen peli aloitetaan oman hahmon luomisella. Vaihtoehtoja omalle hahmolle on mukava määrä ase- ja varustetuunauksien puolesta, mutta samaan aikaan kosmeettisesti omaa hahmoaan voi muokata hämmentävän rajallisesti. Persoonana oma hahmo on vain tyhjä taulu, jolla ei ole edes varsinaista puhuttua dialogia.

God Eater 3:n suurin yksittäinen ongelma on, että pelaaminen ja tarina tuntuvat täysin irrallisilta. Välivideot seuraavat toistaan, mutta se pelaaminen ei muutu miksikään. Ja tämä täysin riippumatta siitä, mitä juonessa on kulloinkin menossa. Väitänkin, että God Eater 3 toimisi paremmin omana animesarjanaan. Tarinaa ei tarvitse seurata lainkaan pelistä nauttiakseen: kaavamaisuus on niin silmiin pistävää.

Tämä on mainos:
God Eater 3God Eater 3God Eater 3God Eater 3

Jokaisessa tehtävässä on aikaraja, mutta vain kerran aika loppui kesken. Sekin tapahtui tiivistunnelmaisessa verkko-ottelussa. Muuten aikarajalla on merkitystä vain siinä, millaisen arvosanan tehtävän suorituksesta saa, joka taas vaikuttaa ainakin yhteen trophy-palkintoon. Kuten jo mainitsin, pelin kaava erottuu nopeasti, eikä se siitä miksikään muutu. Ensin valitaan tehtävä omasta listastaan, ja sitten ilmoitetaan halusta aloittaa tehtävä. Lyhyen latausruuudun jälkeen ollaan hyvin pienikokoisella hiekkalaatikkokentällä, joita on koko pelissä ehkä vajaa tusina erilaista. Sitten rynnitään eteenpäin, piestään vaihteleva määrä hirviöitä ja lopuksi nautitaan torven törähdyksistä tehtävän suorittamisen kunniaksi. Lopuksi jaetaan kokemuspisteitä ja roinaa, joilla omaa hahmoaan voi päivittää.

Oman ja mukana kulkevien tekoälypelaajien kykyjen päivittäminen on erittäin monipuolista. Varusteiden rakenteluun, päivittämiseen, uusien kykyjen availuun ja vaatteiden kosmeettiseen tuunailuun ei kuitenkaan kauheasti tarvitse kiinnittää huomiota. Tämä pätee ennen kaikkea silloin, jos pelaa ihmispelaajien kanssa. Verkossa voi omaan peliinsä kutsua enimmillään kolme lisäpelaajaa, ja jo yksikin apuri muuttaa pelaamisen liiankin helpoksi. Loppua kohti toki haaste kovenee, mutta ensimmäiset 10 pelituntia ovat suorastaan läpijuoksua pelikaverin kanssa.

Tehtävät on jaettu punaisiin tarinatehtäviin ja sinisiin sivutehtäviin. Jo suoritettu tehtävä on mahdollista vetää uudestaan niin monta kertaa kuin haluaa paremman ajan tai roinan toivossa. Tämä tietysti rohkaisee niin sanottuun grindaamiseen. Mukana on myös oma valikkonsa Assault Missions, joka on käytännössä God Eater 3:n versio verkossa pelattavasta Raid-tehtävästä. Seuranhaku etsii kokoon kahdeksan pelaajan joukon, jonka sitten pitää mahdollisimman nopeasti saada piestyksi yksi iso ja kestävä aragami-hirviö. Tämä oli se tehtävätyyppi, jossa minulla loppui aika kesken sen ainoan kerran.

Tämä on mainos:

Tarinan ja pelattavuuden erillisyyden pystyisi vielä sietämään, samoin härskin kaavamaisuuden, jos itse pelattavuus olisi nautittavaa ja syvällistä. Näin ei valitettavasti ole. Tappelut ovat toki näyttäviä lukuisine graafisine tehosteineen ja muhevine ääniefekteineen. Ongelma on ydinpelattavuudessa. Monsuja iskiessä joko lyömä- tai tuliaseella ei osumassa ole tarvittavaa kontaktin tuntua. Tunnelma on kuin hutkisi ilmaa, ja välillä ruudulla välähtää numeroita tehdyn vahingon merkiksi. Lisäksi suurikokoisilla hirviöillä ruumiinosat vammautuvat yleensä raaja kerrallaan, mutta mitään erityisempää vaikutusta tällä ei ole. Monsu ei esimerkiksi ala nilkuttamaan, jos sen jalka on rikottu. Joskus hirviö jää hetkeksi maahan makaamaan pökertyneenä, mutta siinä kaikki. Lisäksi koskaan ei tiedä, miten pitkällä taistelu oikeastaan on. Jonkinlainen energiamittari tai värikoodi monsun jäljellä olevalle energialle saisi olla näkyvissä.

God Eater 3God Eater 3God Eater 3God Eater 3

Pahinta on ehkä kuitenkin ohjaus. Pelihahmon liike ruudulla on kyllä mukavan sulavaa, mutta nappien paikat ovat todella kummalliset. Ohjaus ei iskostunut testisessioideni aikana lainkaan selkärankaan, ja jouduin loppuun saakka tarkistelemaan, miten kulloinkin tarvitsemani toiminto tehdäänkään. Moinen laskee peli-iloa pahasti, sillä God Eater 3:n kaltainen mäiske ei todellakaan tarvitse näin monimutkaista ohjausta toimiakseen. Pisteenä iin päällä on tarpeellinen kyky lukittautua juuri tiettyyn hirviöön, jonka tarkoituksena on pitää pelaaja paremmin kärryillä hektisestä menosta. Ongelmana on, että lukitus toimii ainoastaan joskus. Yleensä kamera ei pysty seuraamaan hirviön liikkeitä riittävän hyvin, ja joskus lukitus vain irtoaa kesken kaiken, jolloin pelaaja päätyy kuvailemaan taivaan tai seinän mallinnusta kanssapelaajalleen.

Graafisesti God Eater 3 on värikäs, ja lainaa monet vaikutteensa häpeilemättä animesta. Niin hirviöt kuin hahmomallitkin ovat mukavan yksityiskohtaisia, mutta kaikkea vaivaa tietynlainen viimeistelyn puute. Jo Switchin Xenoblade Chronicles 2 osoitti, että piirrosmaisesta tyylistä huolimatta grafiikka voidaan tehdä vaikuttavaksi. Erityisen kummallinen ratkaisu on, että välillä välivideona näytetään ihan oikeaa animea tarinan edistämiseksi. Toisin sanoen tarjolla on tavallista välivideota, dialogilaatikoiden lukemista lyhyissä keskusteluissa ja ihan oikean animen katselemista. Aivan kuin peliä olisi ollut tekemässä monta erillistä tiimiä, joiden työn tulokset eivät sovi keskenään yhteen.

Äänimaailma on, kuten jo tuli mainituksi, taisteluiden osalta varsin muheva. Jopa siinä määrin, että musiikki jää kokonaan taustalle. Joka tapauksessa musiikki ei haittaa pelaamista. Ääniraidaksi valitsin englannin, mutta japanilainenkin ääniraita on tarjolla. Näyttelijät hoitavat työnsä hyvin, joten sen suhteen ei God Eater 3:ssa ole valittamista. Valittaa voi kuitenkin siitä, että jostain mystisestä syystä vain osa dialogista on ääninäyteltyä. Toisin sanoen ajoittain luetaan pitkäänkin pelkkiä tekstilaatikoita, kun juuri äsken kuunneltiin sujuvaa puhetta.

Kaikesta marmatuksesta huolimatta God Eater 3 ei ole kelvoton peli. Sillä on eittämättä hetkensä. Kummallisuuksia on kuitenkin paljon, ja tarpeettoman hankala ohjaus ei varmasti miellytä kaikkia. Tällaisten keskinkertaisten pelien valitettavana kohtalona on jäädä hyllyyn pölyttymään, sillä tällä hetkellä tarjolla on vain niin paljon parempaakin pelattavaa. Oikeastaan God Eater 3:a voi suositella vain, jos Monster Hunter: World on jo pelattu, ja pakko on saada lisää edes jotain.

God Eater 3God Eater 3God Eater 3God Eater 3
HQ
HQ
HQ
05 Gamereactor Suomi
5 / 10
+
Yksityiskohtaiset monsterit, mielenkiintoinen tarina, persoonalliset henkilöhahmot, co-op tekee pelaamisesta hauskempaa
-
Tarina ja itse pelaaminen täysin toisistaan irralliset, pelattavat kentät pieniä hiekkalaatikkoja, vain osa dialogista ääninäytelty, tarpeettoman hankala ohjaus, kohteeseen lukittuminen ei toimi kunnolla, taistelu ei ole tyydyttävää
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
God Eater 3 Switchille heinäkuussa

God Eater 3 Switchille heinäkuussa

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Bandai Namco julkaisi God Eater 3:n helmikuussa, ja Gamereactorin arvion voi lukea täältä. Nyt on selvinnyt, että Nintendo Switchin versio omanlaisestaan Monster...

0
Katso God Eater 3:n avausvideo

Katso God Eater 3:n avausvideo

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

God Eater 3:ssa paetaan Ash Crawleriin, kun koti ympäriltä tuhoutuu. Ash Crawler toimiikin liikkuvana keskuspaikkana eli hubina. Bandai Namco on nyt laskenut maailmalle...

0
God Eater 3 varmistettu Eurooppaan

God Eater 3 varmistettu Eurooppaan

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Bandai Namco on ilmoittanut God Eater 3 -pelin olevan kehityksessä, ja myös Eurooppa on saava oman versionsa. Valitettavasti sen enempää alustoja kuin julkaisupäivääkään...



Ladataan seuraavaa sisältöä