Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Aloitussivu
arviot
Crackdown 3

Crackdown 3

Agentit huomio! New Providencen kaupungissa on piru merrassa, ja nyt vaaditaan vuosikymmenen suurin ratsia.

Edellisestä Crackdownin julkaista tuntuu vierähtäneen pieni ikuisuus: Microsoftin yksinoikeussarjan toinen osa kun ilmestyi jo 2010. Crackdown 3 on tässä välissä käynyt näytillä jos jonkinmoista kertaa pelimessujen trailereissa, mutta pitkä odotus ja vaihdokset kehitysstudioiden kanssa kielivät väistämättä tuotantovaikeuksista matkan varrella. Nyt tehoiskuun on viimein päästy käsiksi ja on aika katsoa, onko aiemmin kovin viihteellisessä räimeessä vielä taika tallella.

Crackdown 3:n asetelmassa - tai ylipäänsä koko kässärissä - ei lähdetä turhaa taiteilemaan ja tavoittelemaan alan palkintoja. Pelaaja tökätään pieleen menneen operaation jälkeen ainoana henkiin jääneen Agentin saappaisiin. Tehtävänä on kukistaa New Providence -kaupunkia rautaisella otteella hallitseva superpaha Terranova-korporaatio ja sen Itse Ilkimys -tasoiset johtohahmot. Sepä onnistuu ainoastaan rei'ittämällä joka ainoa poikkiteloin asettuva sotilas, robotti ja ajoneuvo matkalla kohti pahattaren tornia.

Alussa pelaajan hahmo totta kai menettää reinkarnaatiossa kykynsä, joten sekundäärinen tavoite on kehittää oman agentin kyvyt tappiin. Alkuun agentti on totaalinen surkimus, joka ei osaa hypätä metriä korkeammalle, ja hyvä jos pistoolin osoitus onnistuu. Taistelemalla, räjäyttämällä asioita, vetämällä vihuja dunkkuun ja keräämällä Orb-esineitä taidot pikkuhiljaa kehittyvät. Lopulta agenttia voi verrata suurin piirtein Tuomarin, Hulkin ja Rautamiehen yhdistelmään. Tässä supersolttufantasian täyttämisessä Crackdown 3 ja koko sarja onkin parhaimmillaan. Agility- ja muiden piilotettujen Orbien kerääminen on hauskaa, ja oman liikuntakyvyn kasvu on koukuttavaa puuhaa.

New Providencen kaupunki on avoin hiekkalaatikko, jossa pelaaja voi lähteä tuhoamaan pahisten installaatioita, kisailemaan jalkaisin tai ajoneuvoilla haasteissa ja kiipeämään torneja sekä keräämään tuhokohteita ja kykypalleroita. Setti on hyvinkin tuttu, jos avoimen maailman toimintapeleihin on yhtään tutustunut. Kokoluokaltaan kaupunki on kuitenkin melko vaatimaton, eikä varmasti säväytä lajityypin veteraaneja. Futuristinen dystopia toimii toki aina, mutta kaupungin ulkoasu ei mitään säväreitä selkäpiissä aiheuta. Hyvänä puolena vertikaalista ulottuvuutta mestoissa riittää kyllä, joten kiipeämis- ja hyppykykyjen parantaminen palkitaan.

Mutta missä ovat ne tuhottavat ympäristöt, joita on vuosia luvattu ja hypetetty? Yksinpelistä ne on leikattu pois, ja Crackdown 3 tuntuukin ikävästi ajastaan jälkeen jääneeltä julkaisulta. Vapaan maailman rämistelyt ovat muuttuneet paljon edellisten osien ajoista, eikä Crackdown 3 ole pysynyt täysin mukana. Selkeä esimerkki ovat Terranovan pomot, jotka ovat ainoastaan keskinkertaisen mielenkiintoisia persoonallisuuksia, mutta olisivat kipeästi kaivanneet lisää syvyyttä esimerkiksi samaan tyyliin kuin Shadow of Mordorissa. Toisaalta mitään perseilyä mikromaksujen kanssa ei onneksi ole mukana.

Crackdown 3Crackdown 3Crackdown 3Crackdown 3
Crackdown 3Crackdown 3Crackdown 3Crackdown 3