Suomi
Gamereactor
arviot
Dark Devotion

Dark Devotion

Kaksiulotteinen Souls-sarjalainen

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Dark Souls -sarjalla näyttää olleen valtava vaikutus pelialaan, sillä etenkin uudet indie-nimekkeet tuntuvat lainaavan niistä häpeilemättä ideoita. Ainakin sellaiset pelit kuin Dead Cells ja Blasphemous ovat napanneet Soulsista ideoita, ja nyt samalle polulle lähtee myös Dark Devotion.

Synkässä Omistautumisessa seurataan nuoren kirkon palveluksessa olevan soturin tarinaa. Paljon mitään ei kuitenkaan kerrota ennakkoon, muuta kuin että kirkko ei ole niin puhtoinen kuin mitä olisi voinut odottaa. Se kun polkee kansaa maahan väkivallalla, ja pyrkii pitämään heidät pelokkaina ikeensä alla. Nuori soturimme vaeltaa muiden mukana valtavaan kirkkoon, jossa hän näyttää kohtaavan loppunsa, mutta herääkin yllättäen kirkon alla olevista katakombeista. Sinne pieni joukko erilaisia rääsyläisiä on luonut oman pienen turvapaikkansa. Enempää ei alussa kerrotakaan, ja juonen parsiminen kokoon pelimaailman vihjeistä on aika paljon pelaajan jaksamisesta kiinni.

Dark Devotion on käytännössä metroidvaniaa, jossa tutkitaan eri alueita ilman kädestä pitelyä. Tosin poiketen muista tällaisista tutkimista painottavista peleistä, nyt ei voi koskaan palata aikaisemmille alueille. Suunta on aina vain eteenpäin, kohti sitä vääjäämätöntä hetkeä, jolloin sankaristamme lopulta revitään ulos se viimeinenkin henkäys. Sen jälkeen herätään uudestaan alun turvapaikassa ja lähdetään uudestaan matkaan, tosin tällä kertaa tietää tarkalleen mitä on tulossa, sillä kartat pysyvät täsmälleen samoina. Viholliset seisovat aina samoilla paikoilla, tietyistä aarrearkuista löytyy aina samat esineet ja niin edelleen. Maailmasta löytyy sentään portaaleja, joihin voi loikata suoraan aloituspaikasta. Se vähentää alkupaikkojen koluamista huomattavasti. Erityinen hatunnosto pelin tekijöille siitä, että he ovat luoneet kaikki synkät kolkat käsin. Sen myötä niistä löytyy huomattavasti enemmän luonnetta proseduraalisesti luotuihin peleihin verrattuna.

Koska alkuun palataan aina kuoleman korjatessa, on uudelleen aloittamisen taakkaa helpotettu roolipelimäisellä hahmonkehityksellä. Jokainen tapettu örväke tuottaa kokemusta, jota voi sitten käyttää uusien ominaisuuksien ostamiseen kuolemisen jälkeen. Näiden myötä sankarista voi tehdä nopeamman, tai vaikkapa nostaa iskujen voimaa. Maailmasta löytyy myös todella voimakkaita salaisia pomovihollisia.

Tämä on mainos:
Dark DevotionDark Devotion

Pelimekaniikat ovat aika tuttuja kaikille minkäänlaisia kaksiulotteisia toimintapelejä pelanneille, tosin mukaan on heitetty muutama jännä "twisti". Ensinnäkin sankarimme on kuin norsu, eli hän ei osaa hypätä laisinkaan. Tämä rajoittaa etenemistä suuresti, sillä kun kerrat loikkaat alas joltain kielekkeeltä, et pääse tutkimaan mitä siellä toisessa suunnassa olikaan. Ainoa tapa on kuolla pois ja taistella tiensä samaan paikkaan uudelleen.

Vahingon mallintaminen on mielenkiintoisesti toteutettu. Käytännössä kaikki vastustajien iskut tekevät aina saman yhden pisteen verran vahinkoa, olipa kyse sitten ensimmäisen pienen hirviön sivalluksesta tai valtavan pomon mäsäytyksestä. Päälleen voi pukea panssarin, joka imee itseensä tietyn määrän osumia ennen kuin muuttuu käyttökelvottomaksi. Mekaniikka on jännittävä, sillä sen myötä jokaiseen viholliseen pitää suhtautua kunnioituksella. Jopa alkutaipaleella kohdattavat viholliset voivat lyöntisarjoillaan hakata ainakin sen haarniskan reikäjuustoksi. Yritä siinä sitten selvitä myöhemmin puolikuntoisena pomotaistelussa, kun et ollut aiemmin tarpeeksi varovainen.

Lopuksi muista toimintapeleistä eroten aseilla on osumatarkkuudet. Ei siis voi koskaan olla täysin varma, että viuhautettu isku todella osuisi vastustajaan. Aika usein aseita on tasapainotettu siten, että suurempaa vahinkoa iskevillä on myös suurempi todennäköisyys osua harhaan. Tosin etenkin pomotaisteluissa on välillä hieman raivostuttavaa nähdä, kuinka hienojen väistöliikkeiden jälkeen mäjäytetty isku menee täysin harakoille.

Tämä on mainos:

Taisteluissa kannattaa siis olla sekä varovainen että kärsivällinen. Mutta näistä muutoin mainioista mätöistä löytyy myös yksi kauneusvirhe, joka liittyy ohjauksen tarkkuuteen. Välillä napinpainallukset eivät tunnu rekisteröityvän lainkaan, ja tätä tapahtuu etenkin, kun yrittää lyödä välittömästi soulsmaisen kierähdyksen jälkeen. Niinpä yhden painalluksen sijaan on aina parempi naputtaa lyöntinappia jonkin aikaa, tosin silloin vaarana on, että hahmo juuttuu iskusarjan animaatioon. Tällä voi olla tuhoisat seuraukset etenkin pomoja vastaan kahinoidessa. Toivottavasti tähän saadaan jossain vaiheessa päivitys.

Dark Devotionin ulkoasu on näyttävää pikselöityä synkkää taidetta. Vanhoille, iän hapattamille silmilleni tämä on silkkaa mannaa etenkin, kun animaatiot ovat todella sulavia. Musiikki ja ääniefektit ajavat asiansa, ja loihtivat lisää yksityiskohtia synkkään maailmaan.

Dark Devotion jatkaa kaksiulotteisten, haastavien Souls-peleistä innoitusta hakevien pikselipelien perinnettä. Mikäli sellaiset pelit kuin Dead Cells tai Blasphemous ovat vieneet mukanaan, on tämäkin aika varma hankinta virtuaaliseen pelihyllyyn. Siinä on kuitenkin tarpeeksi omaa luonnetta, jotta se oikeuttaa paikkansa edellä mainittujen rinnalla. Harmillisesti ohjauksessa hävitään hieman edeltäjilleen. Dark Devotion on kuitenkin vahva näyttö jälleen siitä, että kaksiulotteiset pelit kokevat jonkinlaista uutta renessanssia.

Dark DevotionDark DevotionDark DevotionDark Devotion
HQ
HQ
HQ
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Pelisuunnittelun mielenkiintoiset ratkaisut, taistelut vaativat taktikointia ja kärsivällisyyttä, käsin luotu maailma on täynnä yksityiskohtia ja luonnetta
-
Ohjaus on liian epätarkkaa, samoja alueita joutuu koluamaan liian monta kertaa kuolemien jälkeen jopa teleporttien kanssa
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Maanantain arviossa Dark Devotion

Maanantain arviossa Dark Devotion

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Uusi viikko aloitetaan arvioimalla kaksiulotteinen haastava niin sanottu Souls-like-peli Dark Devotion. Lue Gamereactorin avustaja Leevi Rantalan kanta täältä. ...



Ladataan seuraavaa sisältöä