Röki

Yli 20 vuotta sitten niin sanotut osoita ja klikkaa -seikkailut olivat isojen pelitalojen taidonnäytteitä. Nykyään vastaavat pelit ovat lähinnä pienten indie-pajojen kunnianosoituksia hiipuvalle lajityypille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nämä pelit voisi olla laadukkaita, josta Polygon Treehousen Röki on hyvä esimerkki.

Äidin kuoleman myötä Toven elämä meni kokonaan uusiksi. Ennen niin hyväntuulinen isä vaipui omiin surullisiin mietteisiinsä, joten käytännön asioiden hoitaminen ja pikkuveljen vahtiminen jäivät Toven harteille. Nuori tyttö kuitenkin joutui todellisiin koettelemuksiin, kun eräänä yönä yksi pikkuveljen usein mainitsemista hirviöistä vei veljen mukanaan. Etsinnät vievät Toven metsään, joka on täynnä mystisiä olioita, joita ei pitäisi olla oikeasti edes olemassa.

Hiukan geneerisesti käynnistyvä Röki saa nopeasti tuulta alleen, ja tempaisee pelaajan taianomaiseen seikkailuun. Pohjoismaisista kansansaduista ammentava kiehtova tarina yhdistelee nokkelasti myyttisiä olioita osaksi Toven matkaa veljensä pelastamiseksi.

Tarkoituksena on haahuilla pitkin taianomaista metsää ja sen lähiympäristöjä etsien erilaista tavaraa ja hyödyntäen sitä etenemiseen. Myyttisestä sisällöstään huolimatta pulmat on sidottu varsin luonnollisiin ja konkreettisiin asioihin, kuten rohtojen keräilyyn teen valmistamiseksi tai tikarilla köynnösten tieltä raivaamiseen. Tällä tavoin eteneminen on selkeää ja miellyttävää.

Osoita ja klikkaa -tyylilajista poiketen pelaaja ohjaa hahmoa vapaasti näppäimistöllä lähinnä sivuperspektiivistä, eikä hiirelle ole edes kursoria näkyvissä, vaikka sitä voikin käyttää tavaroiden yhdistelyssä. Tämä onkin pelin suurimpia ongelmia. Vaikka itse hahmon liikuttelu on vaivatonta, on tavaravalikon käsittely aivan hirveää. Mukaan kerättyjä tavaroita voi yhdistellä keskenään, ja tavaran voi valita Enter-nappia pohjassa pitäen, jonka jälkeen sitä liikutellaan liikkumisnapeista. Nappien pohjassa pitäminen on jo itsessään turhan vaivalloista, mutta kun tavarat liikkuvat todella herkästi, niiden sijoittelu haluttuun paikkaan on hyvin epätarkkaa, ja vaatii oikeasti ponnisteluja. Hiirellä tavaroita voi liikutella, mutta koska hiirtä ei voi käyttää mihinkään muuhun pelissä (ja näppäimistö vaatii molemmat kädet), on hiireen palaaminen ainoastaan tämän yhden asian takia rasittavan vaivalloista. Tähän kun vielä lisätään jokaisen puhutun lauseen kuittaaminen Enter-napilla, on pelaaminen pahimmillaan aika turruttavaa.

Rökin visuaalisesta ilmeestä tulee mieleen lähinnä vektoripohjaiset flash-animaatiot. Selkeä ja yksinkertainen graafinen tyyli muistuttaa kuin interaktiivisen sadun seuraamista, ja se istuu peliin mainiosti. Tekijät ovat hyödyntäneet kansantarinoita ja mytologiaa oivasti suunnittelussa, joiden ansiosta hahmoissa on persoonallisuutta ja maailmasta hohkaa autenttista taianomaista lämpöä.

Äänipuoli on pelissä hillittyä. Hahmojen väliset keskustelut käydään tekstitse, mutta puhetta seuraavat aina muutamat kierrätetyt ääntelyt. Tämän lisäksi yksittäisiä ääniefektejä kuuluu tehdyistä toiminnoista. Rökissä tunnelmaa kannattelee kuitenkin tunteikas musiikki. Kauniit sävelet pohjustavat sadun tuntua ja auttavat elävöitymään koettuun maailmaan.

Alkuun Röki ei oikein vakuuttanut. Hyvin tyypilliseltä tuntuva seikkailu ei tarjonnut juuri yllätyksiä, ja kankea ohjaus lähinnä ahdisti. Peli kuitenkin nopeasti löysi vahvuutensa, minkä ansiosta ohjausjäykkyydetkin ovat siedettävissä. Pelin persoonallinen ilme yhdistettynä kiehtovaan mytologiaan tekee seikkailusta mielenkiintoista, ja pulmien luonnollisuus ilman turhia monimutkaisuuksia pitää etenemisen sujuvana. Seikkailupeleistä ja pohjoisista kansantaruista pitäville Röki on ehdottomasti kokemisen arvoinen teos.