Suomi
Gamereactor
arviot
Pistol Whip

Pistol Whip

John Wickin virtuaalinen personal trainer

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Beat Saber (2018) ja Super Hot (2018) edustavat PSVR-pelien parhaimmistoa, joten ei mikään ihme, että Cloudhead Games hyödynsi niitä pelinsä Pistol Whip inspiraation lähteenä. Soppaan kun vielä sekoitettiin ripaus John Wick -elokuvien näyttävää toimintaa niin jo vain. Tai näin ainakin minä pelin koin. Joka tapauksessa nyt ammuskellaan pahiksia rytmikkäästi ja tyylillä.

Pistol Whipissä ei ole mitään seurattavaa juonta, vaan valikossa pelaajalle tarjoillaan kuuttatoista erillistä kenttää elokuvajulisteen muodossa. Julisteen valinta paljastaa muun muassa kentässä soivan biisin nimen, artistin ja kappaleen pituuden. Valittavana on myös vaikeustaso helposta vaikeaan, mikä määrittelee vihollisten lukumäärän.

Pistol Whip

Idea on varsin yksinkertainen. Pelaaja lipuu automaattisesti tasaiseen tahtiin eteenpäin putkimaisessa tasossa energisen elektronisen musiikin soidessa taustalla. Move-ohjain muuttuu ilmassa leijailevaksi pistooliksi, ja sen lyijyistä sisältöä hyödynnetään aseistautuneiden vihollisten kaatamiseen. Kentässä juoksevat viholliset ilmestyvät jotakuinkin taustamusiikin rytmissä, ja samaisessa rytmissä näitä pitäisi myös ampua alas. En tosin kokenut rytmin mukaan ampumista mitenkään ideaaliksi tai yleensäkään edes toimivaksi ratkaisuksi. Peli kuitenkin ottaa rytmitappamisen huomioon kentän lopussa pisteitä laskiessa. Sen enempää asiaan huomiota kiinnittämättä rytmilleen ampuminen oli minulla 70% hujakoilla tuloksissa.

Jos pelaaja ei ennätä kellistää vihollista tarpeeksi nopeasti, saattaa vastustaja ampua luoteja takaisin. Ammuttujen luotien nopeus on kuitenkin sen verran rajoitettu, että niihin ennättää reagoida väistöliikkein. Pelaajan pitääkin huolehtia, ettei päähän tule minkäänlaisia osumia väistelemällä esimerkiksi kentässä eteen tulevia palkkeja ja seiniä luotien lisäksi.

Ampumatarkkuus on varsin anteeksiantava. Kunhan suurin piirtein sihtaa vihollisen suuntaan, luoti kyllä löytää tiensä perille. Tämä onkin varsin hyvä juttu, sillä tällä tavoin nopeatempoinen meno ja toimintaelokuvatunnelma säilyvät vahvana. Kun asetta saa vielä ladata loputtomasti pienellä ranneliikkeellä, luulisi Pistol Whipin olevan helposti läpäistävissä. Vihollisia kuitenkin rynnistää päälle siihen tahtiin, että niitä ampuessa ja esteitä väistellessä hiki tulee hyvin nopeasti. Pahimmillaan jotkin vihollisista ilmestyvät yllättäen jopa suoraan pelaajan eteen, jolloin pelaaja voi turvautua aseen perällä tämän kolkkaamiseen. Näitä tilanteita on kuitenkin niin harvassa, että teoksen nimi jopa ihmetyttää.

Pistol Whip

Pelin yhteyteen on rakennettu Beat Saberin mukaisesti erillinen modausvalikko. Tässä valikossa pelaaja voi tehdä erilaisia säätöjä, kuten aktivoida loppumattomat elämät, poistaa esteet kentistä tai varustautua kahden pistoolin yhtäaikaisella käytöllä. Jostain kumman syystä odotin pelin toimivan suoraan kahdella käsiaseella. Sitten kokeillessani niitä huomasin, ettei kaksi samanaikaista pistoolia toimi lähellekään niin hyvin kuin yhden pistoolin käyttö. Pelaajalle aukeaa myös mahdollisuus vaihtaa eri käsiaseiden välillä mieltymysten mukaan. Tämä on kuitenkin pelkästään visuaalinen kikka, eikä vaikuta suoritukseen tai pisteisiin kuten säätövalikon vaihtoehdot. Itse kahlasin läpi vihollisaaltojen vaaleanpunaisella pantterikuosilla varustetun Desert Eaglen kanssa.

Pistol Whipin grafiikka myötäilee paljolti Super Hotin minimalistista tyyliä. Kasvottomat polygonihahmot ja askeettiset kentät tulevat monissa eri väreissä, ja heijastelevat muun muassa kävelykatujen ja varastojen ilmeitä muutamine yksityiskohtineen. Tyylitelty ilme sopii nopeatempoiseen toimintaan, mutta itse jäin kuitenkin hiukan kaipaamaan enemmän yksityiskohtia ja efektejä, kuten ammuttujen panosten vaikutuksia ympäristöön. Peli kuitenkin rullaa moitteetta, ja lataukset ovat lyhyitä Playstation 4 Pro:lla

Pistol Whip

Vaikka ammuskelu on pelin keskiössä, aseiden äänet tuottavat pienen pettymyksen. Lähinnä tyypillistä vakiopoksuttelua aiheuttavat pistoolit sisältävät muutamia eri äänivaihtoehtoja, mutta eivät siltikään onnistu innostamaan kummoisesti. Muutenhan äänimaailma nojaa oikeastaan täysin musiikkiin, joka sentään toimii hienosti. Toinen toistaan energisempi biisi istuu hienosti vauhdikasta ammuskelua tukemaan. Parhaillaan tunnelma on kuin John Wick -tyylisellä toimintasankarilla putsaamassa yökerhoa aseistautuneista pahiksista.

Kaikessa omaperäisyydessään Pistol Whipin ydinominaisuuksien inspiraation lähteet ovat harvinaisen selkeät. Rytmin vaikutus tuntuu toissijaiselta yhtä paljon kuin aseella lyöminenkin. Ehkä juuri tämän takia peli ei ihan yllä muiden VR-klassikoiden tasolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kyseessä olisi laadukas ja ennen kaikkea hauska peli. Pistol Whipin vauhdikas räiskintä saa sisäisen toimintasankarin heräämään, ja energinen musiikki iskee hyvin tahtia jälleen yhdelle onnistuneelle virtuaalikuntoilulle.

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Energiset musat, vauhdikas tunnelma, anteeksiantava sihtaus, hyvää kuntoilua
-
Rytmillä ei oikein vaikutusta, aseella lyöminen vähissä, nuhaiset äänet
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.