Start the Party

Bilepelin toteuttaminen PlayStation Moven varaan kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä idealta. Start the Party ei vain pääse juuri ensimmäistä ideaa pitemmälle. Hetkessä läpi koluttu ja sieluton minipelikokoelma ei vastaa nimeään millään tasolla.

PlayStation 3:n liikeohjainta alusta asti seuranneet saattavat muistaa Start the Partyn osana Moven ensimmäisiä teknologiademoja. Siihen on syynsä, sillä peli on teknisesti hyvä esimerkki siitä, millaisia lisätyn todellisuuden sovelluksia Movella saadaan aikaan. Ongelmallista pelin kannalta on kuitenkin se, ettei se pääse missään vaiheessa eroon teknologiademon vaikutelmastaan.

Peli aloitetaan ottamasta pelaajasta valokuva, minkä jälkeen hypätään yhteen muutamista erilaisista minipeleistä. Pelaaja esiintyy taustalla Eye-kameran kaappaamassa videokuvassa, kun taas kädessä oleva Move-ohjain muuttuu kuvassa esimerkiksi harppuunaksi tai puhaltimeksi.

Virtuaaliesineet käyttäytyvät autenttisesti ja seuraavat ohjainta tarkasti, mutta kovin mielekästä tekemistä niille ei ole keksitty. Start the Party on kuin varhainen EyeToy-peli yhdellä uudella jipolla varustettuna. Pelaajat pääsevät mätkimään kärpäsiä, puhaltelemaan putoavia kananpoikia, parturoimaan peikkoa ja maalaamaan kuvioita siveltimellä. Lienee sanomattakin selvää, että koko pelin perustaminen näin yksinkertaisten, ennestään tuttujen tehtävien varaan ei kanna lopputulosta kovin pitkälle.

Kaikissa minipeleissä edes tekniikka ei toimi aukottomasti. Esimerkiksi vedessä lilluvien pallojen puhkominen harppuunalla osoittautui yllättävän hankalaksi, kun peli ei aina tunnistanut kameraa kohti tulevia iskuja. Se vie pohjan tarkkuutta vaativalta minipeliltä.

Minipelejä voi pelata joko yksitellen tai nopeatempoisena sarjana. Kumpikaan vaihtoehto ei kuitenkaan onnistu viihdyttämään yhtä kierrosta pitempään, mikä on fataali moka lajityypin huomioiden. Yli-innokas selostaja lähinnä vain pahentaa ärtymystä pelin täydelliseen mielikuvituksettomuuteen, ja kun ilta lähenee loppuaan, ei Start the Partyn pariin tee enää mieli palata toistamiseen.

Pelistä puuttuu tyystin monipuolisuus ja rakenne. Vaikka minipelejä on useita erilaisia, tehdään niissä kaikissa pohjimmiltaan samaa asiaa: seisotaan paikallaan ja heilutetaan ohjainta. Vain ruudun kehys ja siinä näkyvät esineet vaihtuvat. Toiminta on suoraan sanottuna tylsää. Kehittäjät eivät ole oivaltaneet luoda liikeohjauksen ympärille esimerkiksi vauhdikkaita pienoisseikkailuja, lapsia viehättäviä hahmoja tai kekseliäitä meta-tehtäviä, jotka toisivat pelaamiseen pitkäkestoisempaa tavoitteellisuutta.

Siinä missä Sports Champions onnistuu hengettömyydestään huolimatta tarjoamaan ihan kivaa satunnaisviihdettä liikeohjauksesta kiinnostuneille, ei Start the Party tarjoa riittävästi haastetta eikä sen enempää hupiakaan. Kehittäjien tulisi keksiä uudelle ohjaimelle innovatiivisempaa käyttöä kuin vanhojen EyeToy-ideoiden kierrättäminen, koska mahdollisuuksia Movesta ei puutu. Näin geneerinen minipelikokoelma on yksinkertaisesti yleisön aliarviointia.