Suomi
arviot
Super Mario 3D All-Stars

Super Mario 3D All-Stars

Super Mario 3D All-Stars on pätevä, mutta hieman laiskan oloinen kokoelma 3D-tasoloikkimisen legendoista

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Vielä keväällä Nintendo puhui kovaan ääneen siitä, kuinka Marion 35-vuotisen taipaleen kunniaksi yritys julkaisisi uudestaan kaikki Marion seikkailut tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Myöhempi kevät ja koronavirus kuitenkin hiljensivät Nintendon puheet, kunnes viimein on tekojen aika. Ensimmäisenä Marion historiaa pääsee luotaamaan putkimiehen 3D-seikkailujen kolmella ensimmäisellä pelillä.

Vuonna 1996 julkaistu Super Mario 64 on legenda. Peli, joka muutti ilmestymisensä jälkeen tapaa, jolla pelaamista siitä eteenpäin katsottiin ja arvioitiin. Vaikka aikaa on vierähtänyt välissä 24 vuotta, Super Mario 64 on edelleen yllättävänkin pelattava peli. 15 kentästä ja 120 tähdestä koostuva linna on taiten suunniteltu, ja peli tarjoaa useita edelleenkin kekseliäitä ideoita.

Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars

Aivan täysin ajan hampaan järsinnältä peli ei kuitenkaan ole selvinnyt. Erityisesti kamerakulmien kanssa Nintendo haki vielä oikeanlaista ratkaisua. Kamera kääntyilee kulmikkaasti ja osoittaa silti usein tasan sinne, minne ei pitäisi. Kameran ansiosta myös vaikeustaso on todella vaihteleva ja erityisesti loppua kohden turhauttava. Vaikka peli sinänsä on nykymittapuulla helppo ja lyhyt - vaadittavat 60 tähteä saa kerättyä menemättä vaikeimpiin koloihin lainkaan muutamassa tunnissa - täyden tähtisaaliin keräämiseen joutuu edelleen käyttämään aikaa ja kirskuttelemaan hampaita.

Silti, etenkin kun katsoo, miten huonosti moni muu aikalaispeli on vuosien vierimistä kestänyt, Mario 64 on täysin pelattava ja nostalginen seikkailu, johon kannattaa tarttua. Ohjaus on kohdillaan ja linnan salaisuuksien löytäminen aina yhtä viehättävää. Kokoelmassa Super Mario 64 on teräväpiirtoisuutta lukuun ottamatta entisellään, peli ei tue laajakuvaa ja on tismalleen vanha oma itsensä, mutta teräväpiirtoiseksi emuloituna. Knoppitietona kyseessä on muuten pelistä myöhemmin julkaistu "Shindou Pak Taiou" -versio, joka suurimpana erona alkuperäiseen tukee värinäpalautetta. Taaksepäin loikkiminen on poistettu, jotteivat pelaajat loikkisi seinien läpi ja muutamaa dialogia on muutettu, mutta siinäpä erot sitten ovatkin.

Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars

Kuusi vuotta myöhemmin Nintendon GameCubelle julkaistu Super Mario Sunshine on kenties paketin mielenkiintoisin julkaisu. Pelistä ei ole tehty painoksia muille konsoleille julkaisunsa jälkeen, joten käytännössä jokainen GameCube-ajan missannut pääsee viimeinkin Delfinon saarelle seikkailemaan. Sunshine on koko Marion historian yksi erikoisimmista peleistä. Sen lisäksi, että koko peli käyttää saaren rantalomateemaa, alussa selkään lyötävä F.L.U.D.D. oli jo aikanaan mielipiteitä voimakkaasti jakava kapistus.

Repun ideana on ruiskutella vettä ympäriinsä ja siivoilla Delfinon saaren sotkut matkan edetessä. F.L.U.D.D. kykenee myös kannattelemaan Mariota yläilmoissa hetken ja myöhempien päivityksien myötä ampumaan putkimiehen taivaalle raketin lailla, sekä kiitämään pitkin saaren katuja kuin tuulispää. Letkeä ruiskuttelu on aluksi rasittavaa, mutta siihen tottuu yllättävän nopeasti. Lisäksi erityisissä salakentissä reppu nykäistään selästä pois Marion päästessä elementtiinsä tiukkojen tasoloikkahaasteiden parissa.

Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars

Sunshine on kokenut paketin peleistä kenties suurimman päivityksen. Terävämmän resoluution ohella peli tukee myös laajakuvaa, ja ruiskurepun ohjausta on päivitetty hieman. Esimerkiksi alun perin GameCube-ohjaimen analogiliipaisinta hyödyntänyt mekaniikka on vaihdettu toimivampaan kahden napin versioon. Päivityksiä olisi tosin voinut tehdä enemmänkin. Teräväpiirto tarkentaa toki polygoneja, mutta vastaavasti tekstuurit ovat paikka paikoin todella suttuisia ja suorastaan rumia. Alkuperäisen Sunshinen ongelmat Marion ohjauksessa ovat myös ennallaan, eli analoginen ohjaus on turhan hätäinen ja herkkä, kun taas toisaalla hyppäämisessä on ärsyttävä puolen sekunnin viive, joka johtaa turhan usein tyhjyyden kutsuun tiukassa paikassa.

Rakenteensa puolesta Sunshine on niin ikään ristiriitainen tapaus. Kaikkien kenttien teemat pysyttelevät tiukasti Delfinolla, minkä vuoksi Nintendolle ominainen mielikuvituksellisuus jää hieman puolitiehen. Toisaalta suurin osa tehtävistä on hauskaa suoritettavaa ja tiukkoja paikkoja piisaa enemmän kuin tarpeeksi. Salaisuuksia piisaa löydettäväksi, ja vaikka kameran kanssa on omat ongelmansa, on jälki silti huomattavasti Super Mario 64:ta edellä. Kaikesta huolimatta Sunshine on kolmikon heikoin peli, vaikka kokemus jääkin reilusti positiivisen puolelle. Ehkä tunnelmat pelistä olisivat paremmat, jos valikon seuraava peli olisi joku muu kuin Super Mario Galaxy.

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Olin itse asiassa jo ehtinyt unohtaa, kuinka kertakaikkisen erinomainen peli Super Mario Galaxy onkaan. Kaikki Sunshinen suuntaan osoitettu kritiikki on korjattu, eikä Galaxystä meinaa löytää edelleenkään kritisoitavaa, vaikka kuinka yrittäisi. Planetoideja pitkin loikkiminen on huikean hauskaa puuhaa ja löydettävää on jälleen kerran enemmän kuin tarpeeksi. Ohjaus on viilattu viimeisen päälle ja koska planetoidit ovat kompakteja kokonaisuuksia, ei kamerakaan tule esteeksi juurikaan.

Ennen kaikkea Galaxy on kuitenkin kerta kaikkiaan satumaisen upea peli. Taustalla pauhaava musiikki on silkkaa parhautta, ja teräväpiirtopäivitys saa pelin näyttämään paremmalta kuin koskaan. Nintendon mielikuvitus on päässyt suunnitteluvaiheessa täydellisen irti, ja maailmat ovat toisistaan poikkeavia, fantastisia kokonaisuuksia, joiden nurkkia samoilee enemmän kuin mielellään.

Oikeastaan ainoa ärtymisen aihe päivityksessä on Nintendon itsepintainen halu pitää kiinni aikanaan Wiille ominaisesta liikeohjauksesta. Kursori pomppii ruudulla edelleen, ja sitä pystyy liikuttelemaan myös Pro Controllerilla. Hyvänä lisänä kierreloikkaa ei tarvitse enää tehdä ohjainta ravistamalla, siihen riittää nyt pelkkä napin painallus. Siltikin muutama kenttä, kuten vedessä polskuteltavat kisat ja muutamat pallonpyörittelyt käyttävät edelleen pelkkää liikeohjausta, vaikka molemmat olisivat mukavampaa pelattavaa perinteisellä analogiohjauksella.

Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars

Galaxy on paketin helpoin peli jopa selvästi, mutta kaikesta huolimatta edelleen liki täyden kympin suoritus. Sen - ja itse asiassa myös kokoelman - huonoin puoli on se, että Super Mario Galaxy 2 teki kaiken vieläkin paremmin ja jätti ensimmäisen osan hieman varjoonsa. Jostain mystisestä syystä Galaxy 2 ei kuitenkaan kokoelmaan kuulu. Se on todella sääli, sillä toisessa galaksissa Marion 3D-hyppelyt pääsivät toistaiseksi parhaimpaan vetoonsa jättäen jopa tuoreimman osan, Super Mario Odysseyn, jälkeensä. Galaxy kakkosen puuttumista on vaikea ymmärtää, vaikka sille varmasti on olemassa selkeä syynsä. Jos peli olisi mukana, kokoelma olisi täydellinen läpileikkaus 3D-Marioiden evoluutiosta kohti nykypäivää, mutta nyt yksi tärkeimmistä palasista puuttuu.

Kokoelma on myös hieman laiskan oloinen. Kaikki pelit ovat käytännössä vain HD-emuloituja versioita alkuperäisistä, ja vaikka Sunshinessa ja Galaxyssa ohjausta onkin ihan vähän viritelty, enemmän olisin toivonut. Erityisesti Super Mario 64 kaipaisi jo ihan oikeaa remasterointia, mutta ehkä sellainen on sitten luvassa ensi vuonna, kun peli pääsee kunniakkaaseen 25 vuoden ikään. Mukana olevat soundtrackit ovat taas toisaalta erinomainen lisä, ja varsinkin Galaxyn musiikkia kuuntelee mielellään ilman peliäkin.

On aina vähän hassua kritisoida tällaista kokoelmaa siitä, mitä se ei ole, mutta kun muistetaan, että Nintendo päivitti jo 1990-luvulla NES-Mariot 16-bittiseen muotoon, 3D-kokoelma jättää hieman pettyneen maun suuhun. Se, mitä tämä kokoelma taas puolestaan on, on kolme erinomaista tasohyppelyä historian varrelta melkeinpä museokunnossa. Kaikki pelit ovat kritiikistä huolimatta edelleen erinomaisia ja täysin pelattavia. Mitä useampi näistä peleistä on aikanaan pelaamatta jäänyt, sitä suuremmalla syyllä kokoelma kannattaa ostaa. Ostopäätös vain pitää tehdä ennen ensi maaliskuuta, jolloin kokoelma vedetään jostain järjenvastaisesta syystä myynnistä. Nintendolla on epäilemättä jotain jännää ensi kevään varalle, mutta sitä odotellessa 3D-Marioiden parissa saa aikansa kulumaan paremmin kuin hyvin.

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars
Super Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-StarsSuper Mario 3D All-Stars

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Kaikki kolme peliä ovat edelleen hyviä ja jopa erinomaisia, pari onnistunutta muutosta ohjaukseen, soundtrackit ovat kiva lisä, Super Mario Galaxy on tässä parhaana versionaan
-
Käytännössä vain HD-emuloitu painos peleistä ilman isompia muutoksia, Super Mario Galaxy 2 kuuluisi ehdottomasti osaksi kokoelmaa
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Arviossa Super Mario 3D All-Stars

Arviossa Super Mario 3D All-Stars

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Nyt on aika arvioida se perjantaina 18. syyskuuta julkaistava Nintendo Switchin kokoelma Super Mario 3D All-Stars. Ja näin Gamereactorin avustaja Tero Kerttula sen...



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.