Suomi
Gamereactor
arviot
Ghosts 'n Goblins Resurrection

Ghosts 'n Goblins Resurrection

Kummitukset ja kopliinit heräävät taas henkiin

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ
Ghosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins Resurrection

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

On olemassa vaikeita pelilegendoja ja sitten on Ghosts 'n Goblins -sarja. Murhaavan vaikeat tasoloikat ovat kiusanneet pelaajia jo 35 vuoden ajan, joten mikäpä olisikaan parempi aika muistuttaa sarjan haasteista kuin nyt! Emosarjan henki on vahvasti läsnä myös tuoreimmassa tulokkaassa, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä pelin suunnittelijana on häärinyt sama mies kuin sarjan kaikissa osissa, eli Tokuro Fujiwara.

Resurrection on sarjansa seitsemäs peli, vaikka etenkin alkumetrit tuntuvat suorastaan hämmentävän tutuilta. Maisemat on nähty kaikissa sarjan peleissä ennenkin, mutta tällä kertaa ne ovat todella kauniita katsoa. Piirrostyyli on omaperäinen ja erittäin viehättävä onnistuen kuitenkin säilyttämään pelisarjan alkuperäisen charmin tyylissään.

Tuttua on myös pelattavuus. Pelisarjan sankari, ritari Arthur, ei koskaan ole lukeutunut videopelihistorian notkeimpiin kavereihin, eikä sulavuutta ole lisätty liikaa tälläkään kertaa. Haarniska painaa ja moniin muihin moderneihin tasohyppelyihin tottunut joutunee hetken säätämään odotuksiaan toiminnan suhteen. Arthurin hyppely tuntuu aluksi suorastaan tahmealta ja rotkojen ylityksiin joutuu tähtäämään tosissaan.

Parin kentän jälkeen menoon kuitenkin tottuu ja pelin suunnittelufilosofia pääsee esille. Hitaampi tempo auttaa vihollisrykelmien listimisessä ja iskujen tähtäämisessä, vaikka paikalleen ei missään nimessä saa koskaan pysähtyä. Seisoskelusta palkitaan nimittäin vain ja ainoastaan koko ajan suuremmalla määrällä vihollisia, kunnes eteenpäin ei enää vain pääse. Niinpä kentän loppua kohden täytyy painaa jatkuvasti kovalla sykkeellä, mutta koska vauhti ei päätä huimaa, erilaisiin esteisiin ja vihollisiin ehtii reagoimaan ajoissa. Näinhän se oli jo 1980-luvullakin.

Ghosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins Resurrection

Ohjaukseen totuttelu on kuitenkin kynnyksistä pienempi. Jo pelin ensimmäinen kenttä näyttää tylysti, mistä Ghosts 'n Goblins on tehty. Vähänkään varomattomampi eteneminen johtaa välittömästi kuolemaan ja ennen kuin ensimmäiseen pomohirviöön on ehditty, kuolemia on taatusti plakkarissa jo kymmeniä. Tulokas onneksi modernisoi edellisten osien murhaavuutta hieman. Kentissä on selkeät tarkistuspisteet, ja niihin päästyään vaikeita kohtia voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa. Niinpä lopputekstien näkeminen on vain sinnikkyydestä kiinni.

Tarkistuspisteiden ohella Arthur osaa tällä kertaa erilaisia taikoja, kuten edestä ja takaa suojaavat tulipallot ja ruudun tyhjentävä salama. Äkkiseltään voisi siis kuvitella, että meno olisi sitten kuitenkin leppoisaa ja vain sitkeyttä vaativaa. Väärin. Koska elämiä ei tunneta, tarkistuspisteiden välit ovat pahimmillaan hampaita kiristävää pelattavaa. Taiat eivät tule käyttöön napin painalluksella, vaan niitä joutuu lataamaan kriittisen sekunnin tai kaksi, joka antaa puolestaan vihollisille ilmaisen iskun suoraan Arthurin nahkaan. Jokainen, joka onnistuu pääsemään Ghosts 'n Goblins Resurrectionin läpi kiroilematta, saati huutamatta televisiolleen, ansaitsee kunniamaininnan.

Vaikeustaso on silti reilu ja innostaa kokeilemaan aina vain uudestaan. Kentät ja vihollisten liikeradat on opeteltava käytännössä ulkoa edetäkseen ja sama pätee pomohirviöihin. Vain muutama oikeasti epäreilulta tuntunut kohta tuli matkalla vastaan, kuten kolmoskentän lohikäärmeratsastus, jossa usko meinasi oikeasti loppua muutaman kerran kesken. Hampaita kiristellen ja määrätietoisesti pinnistellen painoin pelin kuitenkin läpi asti. Toiseksi helpoimmalla vaikeustasolla. Resurrectionia ei todellakaan ole suunniteltu satunnaisia pelaajia varten.

Ghosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins Resurrection

Läpipeluu paljastaa pelisarjasta tutuksi tulleen käänteen: yksi läpipeluukerta ei riitä mihinkään! Tämä pitää vääntää läpi kahdesti! Ja koska kentät on kertaalleen jo pelattu ja opittu, toiselle kierrokselle kentät muuttuvat aiempaa vaikeammiksi varjoversioiksi itsestään. Kolmoskentän varjoversio meinasikin sitten saada jo itkun aikaan, enkä ole edes tasoloikkaajien kehnoimmasta päästä.

Intoa vääntää peliä kuitenkin riittää tuskastumisista huolimatta. Tuotanto on ensiluokkaista ja kuten todettua, pelisarjan viehättävä henki on edelleen tallella. Resurrection pistää yrittämään, sillä tällä yrityksellä pääsen tuosta kohdasta läpi, ihan varmasti pääsen! Kenttäsuunnittelu on pääsääntöisesti erinomaista ja suunniteltu toimimaan Arthurin liikkumisen ympärille onnistuneesti. Lentävät lohikäärmeet ja pari ärsyttävää hyppyä sikseen, useimmiten kohdista tietää kyllä sen, miten ne voi kampittaa. Käytännön toteutus on sitten eri asia.

Ghosts 'n Goblins Resurrection on toisin sanoen uskollista jatkoa sarjalleen. Se yhdistelee moderneja pelimekaniikoita ehtaan retroon todella onnistuneesti, ja peli jää varmasti pelaajansa mieleen pitkäksi aikaa - tai painajaisiin. Ken ei haastetta pelkää, saa Resurrectionista varmasti riittävän haastavan vastuksen. Leppoisaa pelattavaa etsivän kannattaa sen sijaan kiertää kummitukset ja kopliinit tälläkin kertaa mahdollisimman kaukaa.

HQ
Ghosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins ResurrectionGhosts 'n Goblins Resurrection
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Erinomainen kenttädesign, kaunis ulkoasu, reilusti haastava
-
Saattaa saada aikaan spontaaneja raivonpurkauksia
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.