Asus G750JH

Viimeaikainen trendi tietokonekomponenttien tehonkulutuksen ja lämmöntuoton hillitsemiseksi on ollut selkeästi eduksi pelikannettaville. Vielä jokunen vuosi takaperin reissussa pelaavan oli joko tyydyttävä pöytäkoneisiin nähden vaatimattomaan suorituskykyyn tai grillivastuksen tavoin hohkaavaan, kaatumaherkkään pömpeliin, jonka akku tyhjeni kolmessa vartissa ilman virtajohtoa.

Komponenttien kehittyessä Asus G750JH:n tapaiset kannettavat ovat tulleet mahdollisiksi. Ne yhdistävät erinomaisen pelitehon yllättävän hiljaiseen ja viileään pakettiin, joka huomattavasta koostaan huolimatta on jo melkein kantokelpoinen.

Yhdysvaltalaisesta F22-hävittäjästä muotokielensä lainannut masiina on ulkoisesti toisaalta röyhkeä, toisaalta hillitty. Etenkin takaosan suuret tuuletusaukot muistuttavat muotoilijan inspiraation lähteestä. Mattamusta pinta sen sijaan on miellyttävä eikä kerää "pianolakattujen" pintojen tapaan sormenjälkiä. Pikkuruinen G750JH ei silti ole, ennen kaikkea kiitos 17,3-tuumaisen Full HD -näytön.

Näytön katsomiskulmat ovat hyvät ja kirkkaus kohdallaan, vaikka laatu ei hyvän pöytänäytön tasolle ylläkään. Mattapinnoitettuna se heijastaa ympäristöään vain vähän, mikä on kriittistä reissussa pelaavalle. Hieman yli 40 senttiä leveänä ja viiden kilon painoisena laitteen ronttaaminen vaatii omistautuneisuutta, eikä sitä tee mieli pitää joka päivä (isossa) laukussa mukana kulkemassa.

Liitäntöjä löytyy joka lähtöön ja jopa uusi Thunderbolt on saatu pultattua kylkeen. Näppäimistö tuntuu läppäreiden "chiclet"-tyyppiseksi näpyttimeksi hyvältä, samoin reilunkokoinen tasohiiri.

Suorituskykyä voi kuvailla vain sanalla vaikuttava. Nvidian tehokkain mobiilinäytönohjain GTX 780M puskee pikseleitä ruudulle sellaista höökiä, että menossa jää moni vuoden-parin ikäinen pöytäpelikone jälkeen kuin mopoauto umpihankeen. Esimerkiksi raskas ja korea Battlefield 4 pyöri lähes korkeimmilla mahdollisilla asetuksilla säännöllisesti yli 30 kuvaa sekunnissa ja muutamaa ominaisuutta pykälän laskemalla yli 60 kuvaa sekunnissa. Intelin uusi i7-Haswell puolestaan hoiti homman kotiin prosessoririippuvaisissa peleissä, kuten Civilization V:ssä.

Kaiken huippuna edes parituntinen pelisessio ei häirinnyt suorituskykyä, nostanut tuuletinten desibelejä kattoon tai kuumentanut laitetta merkittävästi. Lämmöntuotanto tai sen puute teki vaikutuksen, sillä yleensä pelikannettavia ei tee mieli pitää sylissä ollenkaan.

Suorituskyvyn olisi kruunannut SSD-levy, joka valitettavasti testatusta mallista uupui. Vaikka Windows 8 toimi mekaaniselta kiintolevyltäkin tarpeeksi vikkelästi, Battlefield 4:ssä ja Batman: Arkham Cityssä tasojen latautumista sai odotella jonkin aikaa. Ostoa harkitsevan kannattaa huomioida, että Asuksella on myös SSD-versio tarjolla, mutta sen näytönohjaimena on GTX 765M ja näyttömuisti on tiputettu neljästä gigasta kahteen. Tosin hintakin on pykälän halvempi.

Miksi vertaan monia ominaisuuksia pöytäkoneeseen? Siksi, että kokonsa puolesta pelikannettava jää helposti "oikean" kannettavan ja pelikoneen välimaastoon. Paljon liikkuva arvostaa varmasti mahdollisuutta napata suosikkilaitteensa mukaan vaikka viikon reissulle, kunhan itse reissu ei sisällä hirveästi reissaamista. Toisaalta koko ja paino tekevät jatkuvan läppärin mukana pitämisen käytännössä mahdottomaksi, joten kone mitä todennäköisimmin istuu yhdessä ja samassa paikassa suuren osan ajasta. Jos konetta ei aio siirtää minnekään, pöytämalli on edelleen kustannustehokkain tapa pelata.

Asus G750JH on paras puhdas pelikannettava, jota olen testannut. Sen suorituskyky on huipputasoa kiintolevyä lukuun ottamatta. Ennen kuin kokoontaitettavat näytöt tai Full HD -tasoiset virtuaalilasit saadaan tuotantoon, laitteen koon ja painon kanssa joutuu vain elämään. Siihen asti Asuksen kaltaiset läppärit tuottavat parhaan mahdollisen pelikokemuksen liikkuvalle räiskijälle, joka ei halua tinkiä suorituskyvystä mökkiviikonloppunaan ja on valmis upottamaan noin 1700 euroa vapauteensa.