Avatar: Frontiers of Pandora, Kun Far Cry kohtaa Mirror's Edgen

Massive Entertainment on todellakin työn touhussa. Ensi vuonna julkaistaan uusi Star Wars -peli, ja sen ohella tämän vuoden joulukuussa julkaistaan odotettu Avatar-peli. Tarkemmin sanoen Avatar: Frontiers of Pandora saapuu PC:lle, Playstation 5:lle ja Xbox Series X:lle (ja S:lle) 7. joulukuuta 2023. Ubisoft päätti näyttää isosti sitä, mitä tulossa on.

Luova ohjaaja Magnus Jansen piti esittelytilaisuuden, jossa siis ei päässyt itse pelaamaan. Peli sijoittuu Pandoran läntiselle uudelle mantereelle, jota ei ole (vielä) esitelty James Cameronin elokuvissa. Ajallisesti peli sijoittuu samaan aikaan elokuvien kanssa. Pelaaja on nuori Na'Vi, jonka RDA on kaapannut aikomuksenaan opettaa ihmisten tavoille. Sen jälkeen onkin aika kääntyä Na'Vi-kansaa vastaan. RDA lähti nostelemaan Pandoralta ensimmäisen elokuvan Battle of the Halleluiah Mountainsin lopulla. Tuolloin pelaaja laitettiin syväjäähän 15 vuodeksi, kunnes RDA teki paluun Way of Waterissa. Pelaaja onnistuu pakenemaan, ja aloittaa taistelemaan megafirmaa vastaan. Nyt otetaan planeetta taas haltuun ihmishyökkääjiltä.

Lähtökohta tuo mieleen Ubisoftin Far Cry -pelit, ja pelattavuuskin tuo moisen mieleen. On tuhottava ihmisten tukikohtia Pandoraa puhdistaen. Tilanteita voi lähestyä joko hiiviskellen tai suoraan sekaan rynnäten. Käytössä on kokoelma erilaisia aseita, ja pelaaminen tapahtuu ensimmäisestä persoonasta. Ubisoft ei siis antanut toimittajien pelata itse. Toisin sanoen tuntumasta ei voi sanoa mitään, mutta ainakin ajatus tuo kovasti mieleen Far Cry -pelit.

Erilaista on kuitenkin liikkuminen ja pelimaailman suunnittelu. Voimakkaana ja nopeana Na'Vina voi kiipeillä, liukua ja loikkia tavalla, joka tuo mieleen parkourin pelissä Mirror's Edge. Moinen onkin tarpeellista, sillä Pandora ei ole tasainen. Se on täynnä elämää, värejä ja kaikenlaista nähtävää.

Maailma jakautuu kolmeen pääasialliseen alueeseen. Metsät reunustavat elokuvissa nähtyjä vuoria. Clouded Forest on puolestaan sumuisempi ja mystisempi. Upper Plains on sitten ruohomaista aluetta. Jokaista aluetta asuttaa oma Na'Vi-klaani, jotka auttavat pelaajaa pääsemään käsiksi omiin juuriinsa. Samalla toki opitaan uusia kykyjä. Alueilla on toki paljon tuttuja ja tuntemattomia kasveja ja elikoita. Niiden kanssa voi yleensä olla tekemisissä, ja erilaisia tarvikkeita keräillä nikkarointia varten.

Na'Vit eivät ole ahneita, joten maastosta kerätään mukaan vain se, mitä erityisesti tarvitaan. Tämä taas onnistuu paremmin, kun on ensin siivonnut RDA-joukot alueelta. Ruoanlaittaminen onnistuu sekin, ja näin omalle pelihahmolle saa väliaikaisia parannuksia.

Taisteluissa pelaajat pääsevät käsiksi niin Na'Vien kuin ihmistenkin aseisiin. Toisin sanoen pelaaja voi käyttää jousia ja sauvoja, mutta myös rynnäkkökivääreitä, haulikoita, raketinheittimiä ja niin edelleen. Aseet valitaan erillisestä pyörövalikosta. Toisin sanoen kaiken aikaa käytössä on mukava joukko tarvikkeita maailmaa tutkittaessa.

Pahiksien osalta Pandoran omien uhkien lisäksi RDA tulee olemaan se iso ongelma ratkaistavaksi. Elokuvien malliin vastassa on ihmissotilaita, panssaroituja mech-pukuja, helikoptereita ja niin edelleen. Direhorsella pääsee pikamatkustamaan pitkin ja poikin pelimaailmaa. Ihan oman Ikraninkin saa, ja tuunailla mieleisekseen sitä voi esimerkiksi satuloilla. Vaikka itse peli on ensimmäisestä persoonasta, ratsastaminen tehdään kolmannesta persoonasta. Näin ympäristöä on helpompi hahmottaa. Yksi kaveri voi niin ikään liittyä vaivatta peliin mukaan co-opin hengessä. Tarina on pelissä keskiössä, mutta se on jokaiselle pelaajalle erilainen. Aluksi luodaan siis se oma Na'Vi, jolla koko peli sitten pelataan.

Avatar: Frontiers of Pandora ei siis ollut oikeasti pelattavissa. Toisin sanoen tuntumasta on mahdotonta sanoa mitään tai siitä, miten vahvasti pelaaminen todella muistuttaa Far Cry -pelejä. Avatarin tunnelman ja taian peli näyttää kuitenkin tavoittaneen. Joulukuussa nähdään, miten kävi.