Barbarella (4K) on ilmeisesti 1960-luvun vitsi, jota en ymmärrä

En ollut koskaan aiemmin kuullut Barbarellasta, mutta tekemäni verkkohaun mukaan kyseessä on alun perin ollut ranskalainen aikuisten sarjakuva, josta ohjaaja Roger Vadim (1928-2000) sovitti elokuvan vuonna 1968. Pääosaan ohjaaja palkkasi silloisen vaimonsa Jane Fondan (1937-). Kyseessä on itsetietoisen huvittava tieteiselokuva, joka kokonaisuudessaan tuntuu kertovan jonkinlaisen vitsin. Tämä vitsi oli varmaankin aivan selvä 1960-luvun lopun länsimaiselle katsojalle, mutta minä en sitä ymmärrä.

Jonkinlainen tulevaisuuden erikoisagentti Barbarella (Fonda) saa käskyn lähteä kaikessa viehättävyydessään etsimään pahaa heppua nimeltä Durand Durand, jonka luoma ase uhkaa maapallon asukkaita. Sitten tapahtuu kaikenlaista kummaa kummallisilla planeetoilla, joiden asukkaat näyttävät hämmästyttävästi ihmisiltä, vaikka eivät yleensä sitä ole.

Koko elokuva näyttää niin muoviselta ja lavasteissa kuvatulta kuin vain ikinä olla voi. Näyttelijäntyö on suorastaan surkeaa, tai sitten itsetietoisen ylikorostettua. Tai ehkä molempia. Se on sanottava, että värejä käytetään rohkeasti, ja sama munakkuus koskee myös niin lavastusta kuin puvustustakin. Ottaen huomioon, miten ihmiset kuvien perusteella noin muuten 1960-luvulla pukeutuivat, on Barbarella todella poikkeuksellista materiaalia. Erikoistehosteet ovat toki vanhentuneet, mutta katsoessa koetin muistuttaa itseäni, että elokuva on tehty kymmenen vuotta ennen Star Warsia.

Barbarellan tärkein juttu on laittaa Jane Fonda katseenvangitsijaksi, ja sitten lavastajat ja puvustajat ovat saaneet esitellä taitojaan. Tarina henkilöhahmoineen eivät kiinnosta minua lainkaan, ja kuten sanoin, taustalla on ehkä jonkinlainen 1960-luvun ajankuva ja vitsi... jostakin.

Tekoajankohdan ranskalainen katsoja on varmaankin ymmärtänyt Barbarellan "jujun" helposti, mutta pohjoismaisena katsojana vuonna 2026 en ymmärrä sanomaa lainkaan. Kokonaisuus on vain väärällä tavalla hölmö, sillä katsominen ei edes naurata.