Battlefield 6

Vaikka Battlefield 6 on hyvin pitkälti yksi ainoa peli, kuten Call of Duty nykyään, se on itse asiassa tuote, joka on jaettu muutamaan ainutlaatuiseen kategoriaan. Tätä arvostelua varten kirjoitan kolme pientä arvostelua jokaisesta osa-alueesta ja sidon sitten kaiken yhteen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aloitetaanpa Campaignista.

Battlefield 6:n kampanja ei ole hyvä mittari tämän pelin laadusta...

Jep, alaotsikko todella selittää tilanteen tässä, mutta lisäpainotuksena vielä se, että kaikilla, jotka ovat pelanneet viimeaikaisia betoja, on todennäköisesti jo melko vahva käsitys Battlefield 6:sta. Valitettavasti Campaign ei vastaa sitä lainkaan.

Olen usein huomannut, että Battlefieldin kaltaisten moninpelillä varustettujen räiskintäpelien on annettava faneille syy siihen, että he haluavat pelata niiden yksinpelitarinaa. Emme tule näihin peleihin kampanjan takia ja käytä sitä sitten ponnahduslautana hypätä moninpeliin. Näin ei tapahdu juuri koskaan. Itse asiassa monet fanit eivät edes vaivaudu pelaamaan tarinatilaa, koska se ei suoraan sanottuna kiinnosta heitä. Niille, jotka käyttävät aikaa pelaamiseen, on siis kohtuullisen perusteltua odottaa, että kokemus on jossain määrin palkitseva ja viihdyttävä. Mielestäni näin ei ole tässä yksinpelissä.

Ensinnäkin lähtökohta on niin hullun epätodennäköinen, että siihen on lähes mahdotonta samaistua. Nato on sodassa yksityistetyn miliisin kanssa. Konfliktin syytä tai sitä, miten tämä miliisi edes muodostui, tuskin selitetään, vaan sinut vain heitetään tarinaan, jossa on epätyypillisiä hyviä ja pahoja tyyppejä, joista jälkimmäisillä on yleensä mustat vaatteet, kun taas sankareillamme on maastokuvioita ja muuta vastaavaa. Jos olet pelannut räiskintäpelikampanjaa aiemmin, tämä haisee samalta materiaalilta ja ideoilta, itse asiassa se on perusasetelmiltaan niin ennalta arvattava, että alat etsiä minkäänlaista omaperäisyyttä.

Pelissä on hahmoja, joista pitäisi välittää, mutta jotka saavat vain minimaalisen kehityksen, yleensä dialogirivien muodossa, joissa muistellaan menneitä tehtäviä, joita emme koskaan koe. On roisto, joka harvoin tekee pahoja tekoja, mutta jonka kerrotaan toistuvasti olevan paholainen jälleensyntyneenä. Sankareiden välillä on uskomattoman tuttua sotilasjargonia ja vitsailua, joka tuntuu kuin se olisi revitty suoraan Jarheadista tai jostain muusta 2000-luvun sotilaallisesta toimintaelokuvasta. Pelissä on ennalta arvattavia käänteitä, räjähtäviä lavasteita, jotka vievät pelaajalta kontrollin masentavien välivideoiden muodossa juuri silloin, kun asiat alkavat sujua hyvin, ja kaiken tämän lisäksi NPC-tekoäly on parhaimmillaankin toimimaton.

Saattaa tuntua siltä, että tunnelin päässä ei ole valoa, mutta tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Battlefield 6 on kokonaisuudessaan erittäin laadukas, ja siihen verrattuna tämä Campaign tuntuu jäävän kauas kärjestä. Itse asiassa tuotantoarvo, hämmästyttävä grafiikka ja silkkisen sulava aseiden käyttö ovat asioita, jotka pitävät tämän kampanjan kasassa ja nostavat sen keskinkertaiseksi sen parhaina hetkinä. Tämän takia se voi myös tuntua hieman loukkaavan keskinkertaiselta pelattavuudelta, sillä kun olet katsonut Multiplayeria edes 30 minuuttia, alat odottaa samaa huomiota yksityiskohtiin ja laatuun myös yksinpelivaihtoehdossa. Ja sitä ei vain ole.

Campaign on ohitettavissa, ei kovin palkitsevaa, ja kuten peli antaa ymmärtää tarinan päätyttyä, et tunne oloasi lainkaan menetetyksi, jos poistat tämän palasen pelistä heti lopputekstien rullaamisen jälkeen...

...Mutta moninpeli on kaikkea, mitä Battlefield-peliltä voi toivoa.

Multiplayer on hyvin erilainen peto. Kun Call of Duty muuttuu nopeammaksi ja suuremmaksi ja yhä eristävämmäksi niille, jotka eivät omista koko elantoaan pelisarjalle, Battlefield sen sijaan palaa takaisin kansan rakastamiin perusasioihin. Maassa tapahtuva sodankäynti, tiukka ja mukaansatempaava ammuskelu ja toiminta, joka tapahtuu helposti lähestyttävällä ja arvostettavalla tahdilla.

Tässä on kaikki se, mitä fanit rakastavat Battlefield-pelissä parhaimmillaan, olipa kyse sitten keskittymisestä modernin aikakauden sodankäyntiin, monista ainutlaatuisista mutta käyttökelpoisista aseista, laajoista ja ainutlaatuisista kartoista, jotka tukevat eri pelimuotoja, tonneittain ajoneuvoja, joilla voi hallita maata tai ilmaa, ja jopa yksinkertaisesta muokattavuudesta ja rakentamisesta, joka rohkaisee pelaajan toimijuutta ilman, että se ylikuormittaa vaihtoehdoilla. Se on lähes täydellinen kaava suurten joukkueiden moninpelisodankäyntiin, ja peli on parhaimmillaan jännittävässä, tavoitteeseen keskittyvässä tilassa Breakthrough, ja uusi lisäys Escalation osoittautuu arvokkaaksi evoluutioksi Conquest -kaavasta.

Battlefield 6 on yksi hienoimmista moninpeliräiskintäpeleistä, joita olen pelannut muutamaan vuoteen, ja se osoittaa, että Battlefield Labsin ponnistelut ja keskittyminen yhteisön kuuntelemiseen ovat tuottaneet tulosta, sillä peli on lähes tunnistamaton verrattuna Battlefield 2042:een. Toiminta ja ammuskelu on vakaampaa ja täyteläisempää, eikä se tunnu niinkään nykivältä areenaräiskinnältä. Karttasuunnittelu ja tapa, jolla tavoite- ja joukkuepeli ohjaa toimintaa, johtaa toveruuden tunteeseen, kuten kaikissa parhaissa Battlefield-peleissä, ja tämä peli loistaa parhaiten, kun olet osa ryhmää ja työskentelet yksikkönä vaikuttaaksesi jokaiseen otteluun. Itse asiassa Battlefield 6 erottuu parhaiten joukkuepelissä, sillä kun todella työskentelet yhdessä ja keksit kekseliäitä tapoja esimerkiksi vihollisen puolustuksen voittamiseksi, se on palkitseva kokemus, jolle harva voi kilpailla.

Pelissä on siis hienoimpia räiskintäpelejä ja pelattavuutta, mitä nykypäivän räiskintäpeliltä voi toivoa, siinä on ikimuistoisia ja viihdyttäviä karttoja, joita voi räjäyttää kappaleiksi, tuhoamisjärjestelmä on vaikuttava, ja paluu perinteisiin luokkiin on vain valtava positiivinen asia, joka parantaa laajemman kokonaisuuden jokaista osa-aluetta. Miksi näitä koskaan säädettiin Battlefield 2042:ssa on yksi elämän suurimmista mysteereistä...

Voisi väittää, että jotkin pelimoodit ovat nykyään vanhentuneita tai että ne eivät ehkä sovi siihen pelityyppiin, joka Battlefield 6 lopulta haluaa olla. Rush on nykyään massiivisen huonompi kuin Breakthrough, ja Deathmatchsista puuttuu esimerkkeinä myös tavoitteisiin perustuvien pelimuotojen fokus. Samoin jotkut luokat tuntuvat tärkeämmiltä tiimin yleisen terveyden kannalta kuin toiset, ja ajoneuvot ovat taitavan kuljettajan/pilotin ohjaamina ehkä hieman liian ylivoimaisia ja turhauttavia käsitellä. Samoin Battlefield on pelisarja, joka toimii parhaiten liittolaisten kanssa, ja yksin pelatessa jotkin kartat ja pelitilat voivat tuntua lähes tukahduttavalta, kun taistelet puolustuksen tai tehokkaan hyökkäävän joukkueen voittamiseksi. Nämä kaikki elementit vaikuttavat peliin, mutta rehellisesti sanottuna ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä haittoja, sillä laajempi Battlefield 6 Multiplayer -asetelma vaikuttaa hienostuneelta, hiotulta ja hyvin harkitulta. En edes häpeile sanoa, että kyseessä on 2020-luvun paras moninpelikokemus räiskintäpelistä.

Olemme vielä hieman pimennossa Portalista.

Mitä tulee Portaliin, on sanottava, että arvosteluajanjakso ei ole mahdollistanut ennennäkemättömän syvällistä tutustumista kokemukseen. Tasosuunnittelujärjestelmä ei ollut testattavissa, ja käytettävissä olevien moodien määrä rajoittui pariin suoraan sanottuna perusvaihtoehtoon, jotka ovat lähes erottamattomat tavallisesta Multiplayerista. Joten pidän tämän osan itse asiassa lyhyenä.

Portal Battlefield 6, koska jos se täyttää Battlefield Studiosin antamat lupaukset, se voi olla yksi hienoimmista mukautetuista pelikokemuksista viime aikoina. Homman juju on siinä, että emme ole vielä pelanneet sitä henkilökohtaisesti, joten meidän on arvioitava toivoa herättävien lähtökohtien ja kahden tarjolla olleen tilan perusteella: Infantry Breakthrough ja Hardcore Conquest.

Jep, ei tarvitse olla nero ymmärtääkseen, mitä nämä tilat tarjoavat, ja juuri tästä on kyse. Jos Portal johtaa vain tämänkaltaisiin tiloihin, jos se elää ja kuolee nostalgian varassa kuten 24/7 Rush -tilat, siitä ei ole paljon kehumista. Mutta jos se pystyy tukemaan luvattuja hullunkurisempia luomuksia, kuten tasohyppelyyn keskittyvää Top of the Worldia niin se erottuu erinomaisena tertiäärisenä osana Battlefield 6 -asetelmaa.

Mikä on siis loppujen lopuksi tilanne Battlefield 6:n suhteen?

Kun tarkastelemme Battlefield 6:tta kokonaisuutena, on kiistatonta, että Battlefield Studios on toimittanut poikkeuksellisen hyvän tuotteen. Vaikka henkilökohtaisesti en olekaan ollut vaikuttunut Campaignin kokoonpanosta ja rakenteesta, se tuntuu myös niin vähäiseltä osalta kokonaisuudesta, että sen voi käytännössä jättää kokonaan huomiotta. Kun jäljelle jäävät Multiplayer ja Portal, on selvää, että esiteltävät tuotteet ovat huippuluokkaa ja ensiluokkaisia.

Se on täydellinen paketti, jossa on paljon sisältöä ja erittäin pätevä ilmainen ensimmäinen kausi, joka antaa paljon uskoa tulevaisuuteen. Grafiikat ovat hämmästyttävän kauniita ja erottuvat todellisena esimerkkinä nykyisen sukupolven pelistä, ja samalla kokemus on uskomattoman hyvin koottu siinä määrin, että bugeja ja ongelmia kohdellaan melkeinpä onnellisina pikku vahinkoina. Suorituskyky on poikkeuksellinen ja peli pelaa sulavasti ilman minkäänlaisia ongelmia, matchmaking on ripeää ja nopeaa, ja verkkokoodi on luotettava eikä siinä näy viiveen merkkejä. Koska puhumme EA:sta, on vielä mahdollista, että he huijaavat meitä ja onnistuvat ujuttamaan lisää tungettelevia mikrotransaktioita julkaisuversioon. Sen perusteella, mitä olen nähnyt, on hyvin vähän tapoja tai syitä, joiden vuoksi tähän peliin voisi koskaan haluta käyttää enemmän rahaa kuin pelimaksun, joten tällä hetkellä ei ole mitään syytä huoleen.

Lyhyesti sanottuna Battlefield 6 on siis se paluu muotoon, jota olemme toivoneet tälle pelisarjalle. Se on merkittävä ja viihdyttävä moninpelikokemus, jossa on paljon lisäpotentiaalia laajennetun Portal-palvelun lupaamien mahdollisuuksien ansiosta. Sen yksinpelitarina on ikävä ja unohdettava, mutta loppujen lopuksi suurin osa pelaajista, jotka tulevat tämän pelin pariin, tekevät sen verkkomoninpelin takia, joka ei koskaan lakkaa viihdyttämästä. Joten mitä muuta voi sanoa kuin bravo, Battlefield Studios, bravo.