Belgia tutkii mahdollista "vakoiluoperaatiota" sen jälkeen, kun ydinlentotukikohdan lähellä havaittiin lennokkeja
Puolustusministeri sanoo, että Kleine Brogelin yllä tapahtuvat lennot "muistuttavat vakoiluoperaatiota".
Belgian viranomaiset tutkivat, mitä ne epäilevät ulkomaan vakoiluoperaatioksi sen jälkeen, kun lennokkeja havaittiin lentävän lähellä Kleine Brogelin lentotukikohtaa, sotilaslaitosta, jossa uskotaan olevan Yhdysvaltojen taktisia ydinaseita.
Puolustusministeri Theo Francken kertoi, että lennokit ilmestyivät tukikohdan lähelle kahtena peräkkäisenä yönä marraskuun 1. ja 3. päivän välisenä yönä, mitä hän kuvasi kaksivaiheiseksi operaatioksi.
"Ensimmäisessä vaiheessa mukana oli pieniä lennokkeja, joilla testattiin turvallisuuspalvelujemme radiotaajuuksia", Francken kertoi yleisradioyhtiölle RTBF ( Defense Newsin kautta). "Toinen käytti suurempia lennokkeja alueen ja ihmisten horjuttamiseen. Se muistuttaa vakoiluoperaatiota, jonka tekijää en tiedä."
Tapaus on viimeisin 14 tunnistamattoman lennokin havainnoista Euroopassa kahden viime kuukauden aikana, ja ne ovat kohdistuneet pääasiassa sotilaallisiin kohteisiin ja kaksikäyttöisiin lentokenttiin.
Kleine Brogelissa on Belgian F-16-laivasto, ja sinne on tarkoitus sijoittaa F-35-hävittäjiä, joista ensimmäinen saapui viime kuussa. Tukikohta on myös yksi monista eurooppalaisista kohteista, joissa uskotaan säilytettävän Yhdysvaltojen ydinaseita, vaikka Washington ei virallisesti vahvista niiden sijaintia.
Center for Arms Control and Non-Proliferation arvioi, että noin 100 Yhdysvaltain taktista ydinasetta on sijoitettuna viiden Nato-maan alueella kuudessa tukikohdassa, Kleine Brogel mukaan lukien.
Lennokkien hyökkäysten aalto oli huipussaan 20. syyskuuta ja 5. lokakuuta välisenä aikana, ja useita havaintoja raportoitiin Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Belgiassa. Useimmat lennot tapahtuivat yöllä, ja niihin osallistui muodostelmassa lentäviä lennokkiryhmiä.
Ranskalaisen kansainvälisten ja strategisten asioiden instituutin (IRIS) raportissa ehdotettiin, että joillakin tapauksilla (erityisesti Tanskan yllä) saattoi olla poliittisia motiiveja, sillä maa toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajana.
