Beyond Galaxyland on muodostumassa mahtavaksi avaruuspeliksi

Dougilla on huono päivä. Palatessaan kotiinsa vanhempien luota on riennettävä ulos karanneen marsu Boom Boomin perässä, ja sitten se vastassa ollut tyttö onkin kadonnut ja tilalla on satunnainen zombia muistuttava olio, joka päättää yrittää repiä Dougin palasiksi. Doug juoksee kummalliseen ulottuvuusporttiin, ja joutuu näin keskelle Galaxylandia.

Dougin pelastaa mystinen yhtiö Dreamcore. Maapallo on menetetty, ja Dougin on sopeuduttava elämään tähdissä. Niin ja marsu on pakolla laitettu kehittymään niin paljon, että elikko pystyy kävelemään, puhumaan ja ampumaan laserpistoolilla. Ja näin alkaa seikkailu Beyond Galaxyland, joka on avaruudellinen roolipeli täynnä omanlaistaan persoonallisuutta.

Lyhyen ennakkotestaamisen perusteella on selvää, että Beyond Galaxyland tekee kunniaa wanhan ajan roolipeleille. Taistelut ovat vuoropohjaisia, maailman tutkiminen tehdään kaksiulotteisesti ja toki paljon keskustellaan toinen toistaan erikoisempien henkilöhahmojen kanssa. Sekin on sanottava, että Beyond Galaxyland tuntuu kaikesta huolimatta riittävän modernilta nykypelaajalle.

Nostalgia ja modernius lyövät kättä oikein kunnolla. Beyond Galaxyland näyttää upealta. Pikselinen grafiikka vie muistot menneisiin aikoihin, mutta pelissä on moderni mittakaava ja runsaasti yksityiskohtia. Kolmen tunnin testaamisen aikana kaikkea katseli mielellään, ja tunnelma asetettiin kohdilleen täydellisesti aina maiseman mukaan.

Pelaaminen on pääasiassa maailman tutkimista, jota jaksotetaan taistoilla. Kähinät ovat pääosin hauskaa viihdettä, jossa hyökkäykset ja erikoiskyvyt vaihtelevat mukaan kutsuttavien olioiden kanssa. Pokémonin malliin suurin osa olioista on ensin saatava heikennetyksi, ja sitten ne voi ottaa kiinni. Jokainen sieppaus ei kuitenkaan suju ongelmitta, mutta kun elikko on omalle puolelle saatu, voi sitä käyttää eri tavoin hyödyksi. Näin taistelumekaniikka ei jää liian pintapuoliseksi. Taistoissa erikoista on, että pelaajan on painettava nappia oikeaan aikaan, jotta hyökkäykset saa lähtemään. Ehkä en vain vielä oppinut oikeaa rytmiä, mutta testauksen aikana oikeanlainen ajoitus osoittautui vaikeaksi.

Palkitsevin ja kekseliäin osuus Beyond Galaxylandissa olivat tasoloikinta ja pulmailu. Molemmat olivat testi-istunnossa yksinkertaisia, mutta samaan aikaan hyvin hauskaa pelattavaa. Korkeuseroja hyödynnetään, ja liikkuminen on sujuvaa. Nimenomaan liikkuminen vei ajatukset muinaisiin roolipelimuistoihin.

Testauksen perusteella Beyond Galaxylandissa on paljonkin ainesta. Paljon mystisiä asioita esitellään ja ne jäävät pelaajaa askarruttamaan, kunnes juonenkäänne myöhemmin tapahtuu. Eteenpäin pelaa mielellään nähdäkseen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mikä se The End oikeastaan on, ja onko Dreamcore kuitenkaan pelaajan puolella? Tarina siis kiinnostaa, ja henkilöhahmot ovat kiinnostavia, mutta ihan aina dialogi ei osunut maaliinsa. Lisäksi Doug kokee itseään toistavia hetkiä, ja tuntuu siltä, että pelaaja itse on se vähiten kiinnostava asia koko pelissä. Näin voi ollakin, kun muut ovat robotteja, avaruusolioita ja ties mitä.

Beyond Galaxyland vaikuttaa mahtavalta peliltä. Nostalgian ohella mukana on riittävästi modernia otetta miellyttämään niin vanhoja kuin uusiakin pelaajia. Tarinaa jää pohtimaan, ja eteenpäin pelaa nähdäkseen, miten asiat lopulta etenevät. Jos sama jatkuu loppuun saakka, on Beyond Galaxyland mahtia.