Suomi

GTA IV: osa 7/8

Never saw that coming, ey?

Viimeisiä viedään, takana läähystää kuusi kokonaista blogi-osaa täynnä tuskallista luettavaa, kyyneleitä ja aika hemmetin pitkiä pausseja. Tässä toiseksi viimeisessä osassa päätän omasta puolestani kirjoittamisen, ensi osa on sitten pieni ylläri. Niin kuin aina. Tällä kertaa tosin positiivinen sellainen.

Nyt on aika puristaa oma mielipiteeni Grand Theft Auto IV:stä sekä lisäreistä ronskisti pieneen muottiin, kuitenkin täyteen ennalta arvaamatonta sisältöä.

Te, hyvät lukijat (jos te nyt epäonnestanne vahingossa tänne klikkaatte :D), jäätte tuomitsemaan onko asian laita näin hyvällä vai huonolla tavalla.

Grand Theft Thompson: The Lawsuit Adventures

Sanotaanpa näin: miten olisi, jos Grand Theft Auto ei ikinä olisi nähnyt päivänvaloa? Mitä jos se varoitusteippi PS1-pelien kansissa sai Kukkahattutäti & Co:n korot säpsähtämään niin vastenmielisyydestä ettei tuomarilla ollut valinnanvaraa oikeudessa? Mitä jos Jack "Tomppa" Thompsonin asianajajavirka olisi yhä kuivalla maalla? No, ellen yrittänyt sitten setviä tätä väärin niin skandaalit ovat vain pumpanneet sarjan maineeseen uutta puhtia.

Uskokaa pois, monta litraa sitä.

Grand Theft Auto on kautta elämänsä saanut monta iskua luotiliivinsä lävitse ja syytökset ovat yleensä olleet sitä samaa jankutusta. Lukemattomat nuoret ovat sarjan nousun siimeksessä syyttäneet niin San Andreasta, GTA III:sta, Vice Cityä että koko sarjaa sen inspiroivan heidät hirmutekoihin kuten..

..vuonna 2003. 2 nuorta ampuivat pari nuorempaa teinipoikaa (ja Rockstarilta vaadittiin 246 miljoonaa taalaa)

..vuonna 2005. Nuori ampui 2 alabamalaista poliisia.

..vuonna 2006, poika tappoi isänsä ja Jack Thompsonin mukaan GTA:n takia.

Sen lisäksi Tomppahan on uransa loppuun mm. Hillary Clintonin rinnalla vaikuttanut väkivaltaisten pelien levitykseen eikä IV todellakaan tältä säästynyt. Silmiinpistävän grafiikkapäivityksen myötä väkivallasta tuli entistä realistisempaa ja sillä näkemyksellä kritisoitavaa. Juu, onhan se väkivalta pahempaa, onhan siinä pelissä paljasta pintaa, onhan kielenkäyttö pelissä rumaa, juu, mutta 'luulisin' että peli on aikuisille suunnattu? Noniin tietysti en tätä kirjoittaessani itse aikuinen ole, mutta en pelaa näitä pelejä saadakseni inspiraatiota kouluammmuskeluihin vaan koska GTA:t ovat laadukkaita, hyvin tehtyjä ja pidän konseptista enkä ole tuntenut mitään negatiivisia oireita pelatessani pitkiä sessioita.


Pelihän on selvästi leimattu olevan vähintään yli 17-vuotiaille tai muutenkin henkisesti kypsille. Okei, jos on henkisesti kypsä 5-vuotiaana niin en "ihan" luottaisi peliä tälle, mutta 14-15 vuoden ikä on omasta mielestäni jo varsin kypsä tälle pelisarjalle. Ikärajoista voisi kuitenkin keskustella loputtomiin eikä se pääkohtaisesti ole tämän arvion aiheena.

The "Kaava"

Aina vaikka London 69:sta GBA-rumban kautta GTA: Vice Cityyn ja valaistumiseen se sama mukaansatempaavuus on pysynyt samana. Kaikki sarjan pelit ovat noudattaneet samaa kaavaa, ensin A) Kenkien nuoleminen. Hahmo aloittaa pienistä nulikkakeikoista, sitten 8) Ansaitu paikka. Hahmo luulee oikeasti olevansa kuuluisuus alamaailmassa, kunnes C) Järkyttävä läheisen petos. Pelaaja saa turpiin siltä jolta sitä vähiten odottaa, jota seuraa luonnollisesti D) Haudasta ylös kaivautuminen. Edessä on vielä rutkaasti tehtävää koston suunnittelemiseksi, ja vielä E), nimittäin Eeppinen kosto.
Paha saa palkkansa on turhan kliseinen lause sille, eikö?

Itse en juuri näe koko sarjassa minkäänlaisia poikkeuksellisia virheitä tai ylilyöntejä, joskus tosin samaa konseptia on noudatettu vähän liian paljon ja edellämainittua "kaavaa" on järjestelmällisesti tuorepuristettu ja uudelleenmuovattu seuraavaan peliin. GTA IV:ssä tätä on paranneltu jo siinä määrin että joissakin tehtävissä voi oikeasti valita miten toimii. No, niitä valintoja ei kuitenkaan ole muita kuin kaksi, mutta esim. eräässä kohtaa tarinaa pelaajan täytyy valita tappaako hän Playboy X:n tai tämän perikuvan Dwaynen, toisessa taas jos murhauttaa petturin vai antaa tämän paeta ja pelin lopussa on tärkein josta en syystä oikein kerro sillä se on niin syvältä spoileriviidakosta että oikein liaaneihin takertuu.

Yhteensummaus

En vain voi olla mainitsematta uudestaan että GTA IV:n kuuluisi olla synonyymi sanalle "mestariteos".
Kun läpäisin IV:n tarinan en voinut olla ajattelematta että tässähän on kaikki mitä pelistä ikinä voisi toivoa. Avoin maailma on täydellinen vastakohta yleisesti FPS-peleissä nähdyille putkiseikkailuille, jotka eivät aina tuo sitä uudelleenpeluuarvoa jota hienosta pelistä yleensä löytyy. Tähän juuri FPS vastaa tosin avoimien kenttien moninpelillä, mutta jotenkin vapauden tunne vain rajoittuu ajoittain niissäkin. IV:ssä käyttöön tulee aina sama ympäristö/maailma, mutta Liberty City taas on niin monipuolinen ettei siihen ihan samassa kyllästy.

Anteeksi, tuosta tuli jotenkin omituinen kriittisyys FPS-pelejä kohti, mutta pointtinahan oli ilmaista kuinka hyvin tätä peliä tehdessä ollaan oikein ajateltu. Hyvä käsikirjoitus on entistä tärkeämpi nykyään peleissä eikä GTA IV:ssä olla fuskattu. Hahmot ja niiden roolit ovat erittäin hyvin suunniteltu ja juonenkäänteet sitä paremmin. Grafiikoista olen jo puhunut suuni verille liiakseen joten niistä ei paljon tarvitse mainita. Kaikki oleellinen on hyvin saatu mukaan niistä puheen olleen ja vielä enemmänkin. Hauskuus on taattu kymppi, sillä storylinea pelatessa ei voi olla huomaamatta että tehtävien monipuolisuuteen on todellakin panostettu.

Joskus tekee muutenkin vain mieli kaahailla sinne tänne ympäri kaupunkia tai aloittaa täysi mellakka ja teurastus piittaamatta seurauksista. Suosittelen sen luomista pelissä huomattavasti enemmän kuin oikeassa maailmassa. GTA IV on kuin sallittu elämä rikollisena konsanaan!

Näin mennen en voi paljon huonoa pelistä kommentoida kuin joitakin graaffisia bugeja ja pelin jäädytyksiä, ja siinäkin voi luultavasti vain syyttää konsolia. Radio on ehkä ainoa miinus kautta pelin ja lisäosien, sillä muita hyviä biisejä en ole kuullut kuin Black Sabbathin "Heaven and Hellin" tai Genesiksen "Mama". San Andreakseen verrattuna biisilista radiokanavilla on varsin köyhää vaikka monipuolisuutta löytyy ja eri radiokeskusteluja ja showta on miellyttävää kuunnella mustan huumorin kukoistaessa.

Toinen on ehkä yleisesti huumorin puute. Nelososa on huomattavasti edellisiä pelejä vakavampi ja piilohuumoriakin löytyy hyvin vähän. Koomisia hahmoja löytyy enemmän TBoGT:sta mutta se ei nosta kokonaisuuden tasoa. Nämä miinukset ovat erittäin minimaaliset ja listasin ne kun ei paljon kritisoitavaa tästä oikein löydy..

Loppu näkyvissä! Näin olen muodostanut mielipiteeni kaikkien aikojen suosikkipelistäni. Kuten arvelette en millään mahda odottaa seuraavaa lisäystä tähän eeppiseen sarjaan. HUOM! Vaikka oma mielipiteeni pelistä sinetöidään tähän, on lopullinen osa vielä edessä, yllätyksenä. Siihen saakka, plussat ja miinukset...

Aitoa, ehtaa Rockstaria

+ Hyvin avara ja runsas pelimaailma
+ Käsikirjoitus mennyt aivan kohdilleen
+ Hahmosuunnittelu huipuillaan
+ Tehtävät riittoisia ja monipuolisia
+ Tekemistä yllin kyllin tarinan sivussa
+ Grafiikat erittäin tarkkaa vielä näiden vuosien jälkeen
+ Lisäosat kokonaisuudessaan
+ Mahdollisuudet huliganismiin joka ei ole hyväksyttävää oikeina tekoina
+ TIES MITÄ!

Jack Thompsonia.. ¬_¬

- Radion musiikin tylsyys/taso
- Ajoittain graaffisia bugeja
- Ei muuta.


Arvosana: 11/10 ;)


Loppulausahdus: Jotkut sanovat että kaikissa peleissä on huonot puolensa. Totta, mutta harva se osaa kuitenkin hipaista Jumalan jalkoja täydellisyydestä. Oliko pakko kertoa, että GTA IV on juuri näiden joukossa omaa aateliaan?

//GTAfreaknr1 \../

Täydennä 2011-08-13 19:34:
Valmis! Olen hyvin pahoillani etten saanut tätä aikaiseksi tätä ennen, kun on viime aikoina ollut kiireitä ties missä asiassa. Toivottavasti kuitenkin pidätte. :D

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta
Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.