Käyttäjä- ja toimitusblogit. Gamereactor on maailmanlaajuinen monikielinen viihdesivusto, joka keskittyy populaarikulttuuriin. Aiheina ovat videopelit, e-urheilu, elokuvat, TV-sarjat ja teknologia. Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II

Liittyy aiheisiin: sota, natsi, Hitler, William, Shirer, Franz, Halder, toinen maailmansota, Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho, kolmas, valtakunta, hakaristi, tutkimus, lehtimies, journalisti, historia, Normandia, Ranska, Stalingrad

Käytin melkein vuoden raskassoutuisen historiaeepoksen lukemiseen. Kannattiko?

Olin jo teini-ikäisenä kovasti kiinnostunut historiasta. Näin muistini mukaan 15-vuotiaana kirjakaupan ikkunassa kaksiosaisen tiiliskivieepoksen, jonka kannessa komeili musta hakaristi punaisella pohjalla. Kyseessä oli amerikkalaisen lehtimiehen, William L. Shirerin (1904-1993), kaksiosainen tutkimus, ja tarkemmin sanottuna sen suomenkielisen laitoksen toinen painos. Alun perin vuonna 1960 julkaistu teos käsittelee niin sanotun Kolmannen valtakunnan eli Hitlerin Saksan nousun ja tuhon (1933-1945). Pitkälti juuri tämän Saksan toimien seurauksena käytiin aikanaan toinen maailmansota (1939-1945), johon Suomikin osallistui.

Tuolloin teininä 1990-luvulla en kirjaa saanut, koska vanhempieni mielestä en kuitenkaan sitä jaksaisi lukea. Aikaa on kulunut, ja alkuvuodesta 2021 päätin teoksen lopultakin itselleni hankkia. Lukemisessa kestikin sitten melko tarkasti vuosi.

Shirerin tutkimus perustuu suurelta osin Saksan valloituksen yhteydessä Liittoutuneiden haltuun jääneisiin asiakirjoihin. Tämän ohella hän on päässyt haastattelemaan joitakin sotatoimissa mukana olleita, joista merkittävimmäksi kirjoittaja nostaa saksalaisen kenraali Franz Halderin (1884-1972). Näiden tietolähteiden ohella Shirer toimi itse Saksassa niin ennen toista maailmansotaa kuin sen jälkeenkin. Tämä tuo teokseen ulottuvuuden, jota nykyään tehdyt tutkimukset eivät enää tavoita. Lähteiden lainaamisen ohella Shirer pystyy nimittäin kertomaan omista henkilökohtaisista havainnoistaan ja kokemuksistaan.

Aiheiden valinta ja käsittely tuntuvat pääosin onnistuneilta. Joihinkin kokonaisuuksiin tunnutaan paneutuvan hieman liiankin perusteellisesti, kun taas toiset ohitetaan tarpeettoman vauhdikkaasti. Esimerkiksi Normandian maihinnousu Ranskaan kesäkuun alussa 1944 ei saa lainkaan sellaista painoarvoa, jollaiseksi se seuranneina vuosikymmeninä kohotettiin. Aihevalinnat ovat ehkä johtuneet paitsi käytettävissä olleista lähteistä kuin siitäkin, mitkä aiheet olivat pinnalla kirjoitusajankohtana 1950-luvun jälkipuoliskolla.

Lähdemateriaalista johtuen koko Kolmannen valtakunnan historia käydään läpi alusta loppuun siellä korkeimman diplomatian ja sotilasjohdon tasolla. Toisin sanoen yksittäisen sotilaan poteroon Stalingradin motissa ei missään vaiheessa laskeuduta. Tämä ei häiritse, mutta asia kannattaa tiedostaa ennen lukemaan ryhtymistä. Lisäksi työn rajaus on tehty siten, että näkökulma on tiukasti juuri Saksan tapahtumissa.

Lukukokemus on kaikkiaan raskas. Teos sisältää huimaavan määrän eri ihmisten nimiä, päivämääriä ja nimettyjä paikkoja. Lisäksi mukana on paljon pitkiä lainauksia eri asiakirjoista. Tällainen perusteellisuus yhdessä pienikokoisen tekstin ja melkein 1400 sivun kanssa aiheuttavat sen, että lukeminen kannattaa ottaa pitkäkestoisena projektina. Osa käsitellyistä asioista on varmasti tarkentunut julkaisua seuranneiden vuosikymmenten aikana, mutta siitä huolimatta omanlaisenaan yleiskatsauksena Shirerin eepos puolustaa paikkaansa vielä tänäänkin.

Kirjoittaja on lehtimies eikä historioitsija. Lisäksi hän on – niin kuin me kaikki – oman aikansa lapsi. Tekstissä on ajoittain mukana sellaisia leimaavia ylisanoja, joita ei ehkä käytettäisi viileässä historiankirjoituksessa. Tällaisia ilmaisuja ovat esimerkiksi toistuvat sanat ”kammottava”, ”hirvittävä”, ”äärettömän typerä ja saamaton mies”. Mieleeni jäi myös melko usein käytetty kuvaus ”porsaansilmäinen”. Eniten aika on kuitenkin ajanut ohitse siinä, miten Shirer kuvaa homoseksuaaleja miehiä. Hän käyttää sujuvasti tästä ihmisryhmästä ilmaisua ”perverssi”, ja vasta melko pitkän ajan jälkeen ymmärsin, mitä hän sanalla tarkoittaa juuri tässä asiayhteydessä.

En usko, että minulle tämän jälkeen tulee enää tarvetta lukea vastaavanlaista yleisesitystä Hitlerin Saksan noususta ja tuhosta. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että jaksoin eepoksen alusta loppuun saakka kahlata, ja voin suositella samaa muillekin. On kuitenkin tärkeää lähestyä teosta oikealla – eli kärsivällisellä ja pitkäjännitteisellä – mielenlaadulla.

Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I, s. 716, toinen painos, Gummerus 1994

Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho II, s. 638, toinen painos, Gummerus 1994

HQ