Suomi
Mass effect love story pt1

Mass effect love story pt1

Kirjoittaja cloud1986 9. tammikuuta 2011 kello 01:10

HUOM!!TEKSTI SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA Mass Effect 2 pelistä!!!!!!

Avaruuslaiva Normandyn komentaja Quile Shepardin loki.

Olemme taistelleet avaruuden asukkaille jo toisen erän ja nyt on aika valmistautua tulevaan uhkaan. Sen tähden olen päättänyt kirjata ylös tehvämme aikana tapahtunutta. Olen päättänyt kirjoittaa muistiin tämän tarinan koska se on minulle tärkeä ja tulevaisuuden ollessa epävarma, tahdon näinkin uskomattomasta asiasta jäävän muiston. Aion kirjottaa asiasta joka antoi minulle voimaa epätoivoisimmilla hetkillä taisteluissa tätä tuntematonta uhkaa kohtaan. Aion kirjoittaa rakkaudesta.

Tarina varsinaisesti saa alkunsa kun olimme tutkimassa hyökkäystä Freedoms Progressin siirtokunnassa. Tässä täysin autioituneessa paikassa tapasimme ryhmän quarianeja joiden johtajana toimi vanha ystäväni Tali Zorah Vas Neema. Vaikka muistini olikin heikossa jamassa onnettomuuteni johdosta, tunsin hänet kyllä. Kuinka oikeastaan olisinkaan voinut unohtaa hänet, olihan hän ollut laivani parhaimpia insinöörejä.
Lyhyen tehtävämme jälkeen hänen oli taas mentävä, kerroin hänelle halustani värvätä hänet tiimiini mutta hänellä oli velvollisuuksia hoidettavanaan.
Sen jälkeen en nähnytkään häntä hetkeen.

Kun olimme lähes puolitiessä valmisteluissamme kohtaamaan tuntematon, otimme suunnan Haestorm planeetalle. Tällä vihamiehisellä kivellä ei olisi uskonut olevan elämää, polttihan läheinen tähti ohuen ilmakehän läpi käristäen lähes suojakentän kuin kentän. Varjoissa liikkuen etenimme kohti päämääräämme huomaten sen että emme olleetkaan yksin. Geth oli iskenyt kyntensä tähän planeettaan eivätkä ne olleet ainoat. Löysimme kiivaita taistelun jälkiä ja quarianien ruumiita. Muistin välittömästi vanhan ystäväni ja hänen "velvollisuutensa". Sisimmässäni ajattelin että kunpa häntä ei olisi kohdannut sama kohtalo. Kohdattuamme gethit saimme radioyhteyden Taliin ja jäljellä oleviin quarianeihin. He olivat joutuneet pulaan gethien väijytyksessä eivätkä kestäisi kauan. Tiimimme oli ehdittävä ajoissa muuten he kaikki kuolisivat ja minä olin päättänyt ehtiä ajoissa.
Taistelimme raivokkaasti näiden droidien invaasio joukkoja vastaan, näimme myös kuinka droidit surutta tappoivat lähes kaikki jäljellä olevat quarianit. Löysimme kuitenkin Talin lisäksi vielä yhden elossa olevan quarianin, haavoittuneen mutta elossa olevan kuitenkin. Hänen mukaansa Tali oli jäänyt loukkuun ja ei menisi kauan kun gethit onnistuisivat tappamaan hänet. Lupasin tehdä parhaani ja tiimimme valmistautui nopeaan salamasotaan. Kun viimeinenkin geth oli vetäytynyt ja Talin viimeisen suojapaikan oven auetessa pidätin hengitystäni. Muutama Geth oli jo sisällä suojapaikassa, kuolleena tosin. Ilokseni sain huomata että Tali oli hengissä. Päätin kysyä häntä uudestaan tiimiimme ja tällä kertaa hän suostui.
Jätimme planeetan, meidän suunnatessa Tali mukanamme takaisin Normandille ja Talin kumppanin palatessa kansansa pariin.

Tehtävämme edetessä ja uusien jäsenten kasaantuessa tiimiimme, tutustuimme myös toisiimme. Muistan ne monet kerrat kun keskustelin vanhan ystäväni kanssa menneistä hänen virkistäessä hieman vahingoittunutta muistiani. Quarianit olivat muualla galaxissa alempi arvoista kastia ja heitä pidettiin usein ongelmien aiheuttajina ja varkaina. Olin myös kerran vapauttanut yhden orjuudesta. Vaikka kohtasinkin monenlaisia ennakkoluuloja, tiesin että he eivät olleet mitään näistä.

Matkamme edetessä huomasin jumittuneeni hyvinkin usein keskustelemaan Talin kanssa. Hänen äänensä kuulosti niin vastustamattomalta ja olisin voinut kuunnella sitä loputtomiin. Hänen kiiluvat silmänsä olivat lähes ainoat mitkä saatoin nähdä hänen naamionsa takaa, mutta mitkä silmät ne olivatkaan. Hän oli erittäin herkkä luonne mutta tarpeen tullen äärimmäisen vahva ja oikeudenmukainen. Luonteen piirteet jotka koskettivat minua syvästi. Tunsin voimakasta ihastusta häneen.

Kun eräänä päivänä sain kuulla että häntä syytettiin petoksesta kansaansa kohtaan, en voinut uskoa korviani. Tali sanoi että se ei olisi totta ja tiesin voivani luottaa häneen. Luotinhan häneen enemmän kuin muuhun miehistööni. Aloitimme välittömästi matkan hänen kansansa laivastoa kohti jotka olivat jo kohta 300 vuotta asuneet avaruudessa poissa kodistaan josta gethit olivat heidät häätäneet. Minkä seurauksena heidän immuuni järjestelmänsä oli romahtanut täysin. Siksi he käyttivät kokovartalo suojapukuja ja kypäriä jotka estivät bakteerien ja tulehduksien tarttumisen.
Laivastolla saimme kuulla syytteet jotka väittivät että hän olisi lähettänyt gethien osia, jotka olisivat olleet aktiivisia ja rakentaneet itsensä uudelleen vallaten ja tappaen kaikki heidän tiedealuksellaan. Mukaan lukien hänen isänsä. Tali ei voinut uskoa syytöksiä mutta vielä vähemmän sitä että hänen isänsä olisi kuollut, isänsä oli hänelle liian tärkeä.

Asetuin hänen puolustajakseen ja lähdimme selvittämään mitä aluksella oli tapahtunut. Tali ei voinut uskoa silmiään kun näki ruumiit ja rauniot. Olisiko hän sittenkin lähettänyt toimivia geth osia? Ei, se ei voinut olla vaihtoehto. Syvemmälle alukseen edeten gethit yksitellen tuhoten päätimme selvittää syyn tälle tuholle. Valitettavasti, olimme myöhässä ja löysimme Talin isän ruumiin ja siitä nauhoituksen, viimeiseksi viestiksi hänen tyttärelleen. Tali musertui täysin ja saatoin vain ottaa hänet syleilyyni ja luvata että kaikki selviäisi. Hän oli niin herkkä, niin viaton tähän kaikkeen. Viestissä oli ohjeet miten toimia ja jatkoimme matkaamme tiimimme valmiina kostamaan getheille ja selvittämään mysteeri.
Kun viimeinenkin droidi kaatui, löysimme päätietokoneen joka kertoisi mitä oli tapahtunut. Niin kuin Talin isän kuolema ei olisi ollut liikaa, saimme selville että juuri hänen isänsä oli rakentanut uudelleen gethejä yrittäen ohjelmoida ne puolelleen jotta sota loppuisi ja he voisivat palata takaisin kotiinsa. Hinta oli kova ja yritys epäonnistunut. Tali oli vihainen mutta tiesi että isänsä oli vain ajatellut heidän parastaan, väärillä keinoilla tosin mutta kuitenkin. Hän pyysi että tämä jäisi vain tiimimme salaisuudeksi, sillä jos hänen kansansa kuulisi, hänen isänsä nimi asetettaisiin maanpetturien joukkoon ja kaikki hyvä mitä hän oli tehnyt olisi turhaa. Rehellisyys oli aina ollut valttini enkä tiennyt mitä tehdä. Lupasin hänelle tehdä kuten oikeaksi näen.

Palatessamme takaisin oli oikeus täydessä vauhdissa ja meidän aika kertoa mitä oli tapahtunut. Olin kahden vaiheilla, jos kertoisin mitä tapahtui, Tali vihaisi minua mutta häntä ei karkotettaisi kansansa parista, jos en, hän joutuisi lähtemään eikä koskaan voisi palata.
Minut kutsuttiin eteen ja sinne astuessani Tali tarttui käteeni ja sanoi surullisesti "ole kiltti". Sydäntäni riipaisi, mitä tekisin?
Valinta oli vaikea mutta päätin että Tali oli kärsinyt jo liiaksi ja tällä kertaa totuus saisi jäädä edes hetkeksi. Kerroin ettemme löytäneet mitään ja niin viaton oli tuomittu petoksesta ja hänen oli lähdettävä eikä saisi koskaan palata. Rohkeasti eteen astuen lupasin että hänellä olisi aina paikka miehistössäni ja että hän oli minulle enemmän kuin pelkkä miehistön jäsen. Niin hän sai nimen Tali Zorah Vas Normandy.

Aluksella Tali kiitti minua isänsä maineen pelastamisesta ja sanoi että vaikka se että hän ei voisi enään koskaan palata sattui, niin hänen oli hyvä olla Normandilla. Hyttiini palatessa, mietin pitkän tovin mitä olin tuntenut siellä aluksella, mikä sai minut valehtelemaan kun kerran en sitä ennenkään ollut tehnyt. Oliko se tilanne, valita pahasta pienempi paha? Kenties, mutta tiesin että enään en ollut ihastunut Tali Zorah Vas Normandy:n. Olin rakastunut.

End of pt1...

HQ