Suomi
Blog

Kiitos, te peruskoulun ja lukion vanhat opettajani

Haluan osoittaa kiitokseni omille peruskoulun ja lukion opettajilleni. En aina osannut heidän työtään arvostaa silloin kloppina, mutta nyt ymmärrän monta asiaa paremmin.

Vaihtelevalla lämmöllä muistelen kaikkia äidinkielen opettajiani. Seitsemän veljeksen pakollinen lukeminen, luokan edessä pidetyt esitelmät milloin mistäkin aiheesta, suomen kielioppi ja pakolliset teatterikäynnit. Miksi pitäisi käydä teatterissa, kun elokuvissa on mukavampaa? Nyt ymmärrän. Miksi minun pitää opetella sen kielen kielioppia, jonka jo osaan? Nyt ymmärrän, koska muistelen Leena Vakkilaisen opettamaa verbioppia melkein päivittäin. Yläasteen Elisa Ritvasalolle haluaisin sanoa, että minä sain lopulta luettua sen Täällä Pohjantähden alla loppuun. Ja anteeksi, että esitelmäni Väinö Linnasta kesti 45 minuuttia eli koko oppitunnin. Mieleen on jäänyt myös lukion Ritva Hiltunen, joka paperit kourassaan kirjaimellisesti tanssahteli luokkaan keskusradion soittaessa Michael Jacksonia. Tämä tomera täti kutsui itseään "Hiltsariksi" ja seisoi asennossa, kun Vesa-Matti Loiri esitti Eino Leinon Nocturnen C-kasetilta.

Matematiikka oli vaikeaa ja työlästä, mutta niin vain on tullut käytettyä yhden jos toisenkin kerran "x-laskuja" eri muodoissaan. Muistelen vieläkin kauhulla lukion pitkää matematiikkaa ja sitä työmäärää, joka sen eteen piti tehdä. Opettajan "sen kun vain kaavaan sijoittaa ja vastauksen kirjoittaa" ei varsinaisesti auttanut asiaa, ainakaan sillä hetkellä. Kiitos myös kemian ja fysiikan opettajilleni, jotka havainnollistivat, että maailmaa voi jäsentää myös matemaattisina symbolijonoina, puhumattakaan toistensa kanssa reagoivista palluroista eli atomeista. Se humanistinen lähestymistapa asioihin tuli opeteltua vasta paljon vanhemmalla iällä sitten...

Lukion historian opettaja Arton sukunimen olen unohtanut. Suomen Eduskunta teki 90-luvun lopulla päätöksen markasta luopumisesta ja euroon siirtymisestä. Opettaja tarkisti kellosta silloisen päivämäärän ja kirjoitti sen taululle. Emme päässeet kokemaan, kun Suomi sai markan, mutta pääsimme kokemaan, kun Suomi markastaan luopui. Opettaja havainnollisti, että historiaa eletään koko ajan. Ja se pakollisena tutkielmana tehty raportti faarao Ekhnatonista opetti etsimään lähteitä kirjaston ohella myös mystisestä paikasta nimeltä Internet.

Kielten opettajien panoksesta on englannista ollut ylivoimaisesti eniten hyötyä. Puhuessani tai kirjoittaessani englantia kuulen vieläkin päässäni yläasteen luokanvalvoja Leena Kankaalan äänen varsinkin silloin, kun muodostan menneiden aikamuotojen lauseita. 14-vuotiaana koin tehneeni elämäni virheen valitessani ranskan valinnaiseksi aineeksi, mutta niin vain olen sitäkin päässyt puhumaan useamman kerran tuskaisen yläasteopiskelun jälkeen. Opettajani nimen olen valitettavasti unohtanut, mutta ranskan kielen perusteita en. Ruotsia tietysti inhosin (niin kuin kaikki muutkin), mutta onnistuin tekemään 27-vuotiaana lähtemättömän vaikutuksen silloisiin ruotsalaisiin kollegoihin, kun aloitin keskustelun heidän kanssaan reippaasti ja kuuluvalla äänellä ruotsiksi.

Ruotsin ohella aliarvostetuin oppiaine oli uskonto. Taisin olla ainoa koko luokasta, joka oikeasti luki uskonnonläksynsä. Kloppina ei ymmärtänyt sitä, että vaikka kuinka pitäisi itseään piinkovana ateistina, on silti syytä tietää yhtä jos toista uskonnosta, niin siitä omasta kuin muistakin.

Pieniksi olisivat elämän kuviot jääneet ilman peruskoulun ja lukion opettajien panosta. Ilman saamaani pohjaoppia olisin varmaan tehnyt monenlaisia typeryyksiä ollessani erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ulkomailla. Ja olisinko koskaan nähnyt Tyyntä valtamerta, Pohjois-Amerikan suuria tasankoja tai Appalakkien vuoristoa ilman maantiedon ja englannin opettajieni työpanosta? Veikkaan, että en.

En osannut arvostaa saamaani tietoa silloin teininä, eikä käytökseni ollut aina yhteistyöhön kannustavaa. Anteeksi, ja kiitos.

Kiitos, te peruskoulun ja lukion vanhat opettajani

HQ