Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi

Kova työ vain videon vuoksi...

Kirjoittaja Nakki 19. kesäkuuta 2014 kello 19:47

Jotkut jo varmaan huomasivatkin jo, mutta sain viimein aikaan youtubeen Fallout 3 aiheisen pelivideon ja pakko sanoa näin aloittelijana, että nostan kyllä hattua kaikille niille jotka videoita ihan tosissaan tekevät. Se menee ihan työstä jos kunnolla tekee. Ja EI, en nyt tarkoita , että olisin videota "kunnolla" tehnyt vaan aikamoinen räpellyshän siitä tuli. Tunteja siihen sain kyllä upotettua.

Omaksi huviksenihan sen videon tein, mutta olisihan se kiva jos joku muukin niitä katsoisi. En todellakaan oleta ,että videoni paljoa katsojia saa, mutta arvostan jos sen joku vaivautuu katsomaan.

Tässä linkki kyseiseen videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=89V1H6_7xXk

Ja tiedän, että artikulointini ei todellakaan ole mitään herkkua kuunneltavaa kun satun puhumaan ärsyttävällä kiltti perheenisä tavalla, valitettavasti se on jäänyt hieman päälle.

Ja eipä ollut kummoinen paluu blogien maailmaan. Enemmänkin ruinausta, mutta faktahan se on, että pelaaminen on parasta jos sitä saa tehdä seurassa, ja jos ei seurassa niin jakaa sen tuomaa hyvää fiilistä videon avulla. Eikö?

Nakki kuittaa ja lopettaa....

Minä ja Nintendo

Minä ja Nintendo

Kirjoittaja Nakki 18. toukokuuta 2013 kello 14:37

Kerron teille tarinan Karista (nimi muutettu), pienestä pojasta joka elää leppoisaa kuusivuotiaan elämää helsingin urbaanissa lähiössä. Eräänä launtai aamuna, kun Kari perheineen lauantaiseen tapaansa käy kaupassa ja ihmettelee maailman menoa, lähellä sijaitsevassa ostoskeskuksessa, kokee Kari tapahtuman joka muuttaa hänen elämänsä.

Karin isä sanoo muulle perheelle ,Kari mukaan lukien, käyvänsä asioilla ja poistuu heidän seurastaan. Mitään ihmeellistä odottamatta Kari jatkaa perheensä kanssa perus
kaupoissa pyörimistä kunnes se tapahtuu.

Karin isä saapuu heidän luokseen mukanaan , Nintendo entertaiment system , aikansa yksi parhaista konsoleista jonka 8-bittiset grafiikkansa ja 256×240 resoluutio oli jotain uskomatonta. Luonnollisesti mukana tuli myös pelit Super Mario Bros. 3:nen. Kari oli tietysti aivan haltioistaan saamastaan mega-myllystään ja lähes lensi kotiinsa ja antoi konsolin räjäyttää tajuntansa.


Tietysti tämä "Kari" olen minä, ja tämä juuri kuvailemani tapahtuma on yksi parhaista lapsuusmuistoistani ja sytytti minussa sen "liekin" pelaamista kohtaan. Seuraavat vuodet oli täynnä tiiviitä hetkiä matolaatikkoni kanssa kun seikkailin pelien maailmassa. Pelit kuten Super Mario Bros 3, Legend of Zelda ja Duck Tales jättivät minuun suuren vaikutuksen. Se on tunne, joka edelleen palaa mieleeni kun käynnistän minun 22-vuotiaan nessikkani ja alan pelata näitä pelejä. Moni varmasti tietää mitä tarkoitan. Kaipa se on sitä "nostalgiaa"?

Koitti aika jolloin , saapui Super-Nintendo. Itselläni ei ollut SNES:siä , mutta usealla kaverilla naapurissa se oli.
SNES:siltä löytyi myös todella monta legendaarista peliä joita tulee pelailtua edelleen , tosin emulaattorin voimin.


Mutta , sitten koitti aika jolloin SNES:sikin alkoi olla ns.vanha ja saapui Nintendo 64. Tästä hetkestä alkoi erkaantuminen Nintendon parista. Ei siinä olihan N64:lla paljon hyviä pelejä, mutta samoihin aikoihin saapui Sony Playstation , jonka pelit jotenkin kutsui enemmän ja ulkonäkö oli jotenkin miellyttävämpi. N64 näytti jokseenkin lelulta verrattuna pleikkariin , jossa oli jotain samaa hohtoa kuin NES:sissä ja SNES:sissä. N64 ohjain oli mielestäni ruma ja alkuun hieman hämmentävä Rumble Pakkeineen ja oudosti sijoiteltuineen näppäimineen. Se ei enään tuntunut niin Nintendolta kuin olisin halunnut. Suuri pettymys oli myös Super Mario 64 , jossa Mario hyppäsi ensimmäistä kertaa kolmi-ulotteiseen maailmaan. Se ei vain minusta toiminut.Näin luovutin Nintendon suhteen ja minusta tuli pleikkari ja PC-poikanen.

N64:n jälkeen Nintendo onnistui tuomaan markkinoille konsolin GameCube. Cube oli rinnastettavissa PS2:seen ja oli milestäni toimiva konsoli. Cubella oli useita hyviä pelejä ja ohjainkin oli palannut lähemmän "ymmärrettävämpää" mallia. Ehdin jo lähes innostua kun ensimmäistä kertaa kuulin ,että Nintendo tekee PS3:sen rinnalle kilpailevaa konsoli ja ajattelin ,että viimein Nintendo tekee konsolin jollaista ei ole pitkiin aikoihin nähty....

(!!!!!!VAROITUS!!!!KYSEESSÄ ON VAIN MINUN MIELIPIDE!!!JA OLEN TODELLA USEIN VÄÄRÄSSÄ JA MINULLA ON MUUTENKIN P***A MAKU!!!)

Mutta pettymys oli karvas ja jäätävä , kun sain tietää millainen konsoli oli kyseessä. Wii, Nintendon uusi "mahtava" konsoli. Ei siinä mitään, ajttelin. Lainasin konsolin pariksi kuukaudeksi kaveriltani ja jouduin toteamaan sen täysin kelvottomaksi. Naurettava heiluttaminen pelatessa jotenkin pilasi fiiliksen ja osa peleistä oli kuin suoraan FB:kin kasuaali-anaalista. HYI!
Olihan Wii:llä muutama hyvä pelikin, mutta kourallinen hyviä ja loput pelkkää tuubaa ei saanut minua puolelleen. OK, olen varmaan vähemmistöä joka näin ajattlee , mutta EI!,miettikää. Mitä tapahtui Mariolle? Hyppii avaruudessa? Kilpailee Pokemonien kanssa areenoilla? Omia mini-peli sarjoja joissa viuhdotaan ohjainta saavuttaakseen voiton?
Ja mitä v***ua tapahtui Linkille? Ei Nintendo , ei näin...

Ja Nintendo myi konsoli paremmin kuin ikinä? Ilmeisesti olen vain niin tyhmä ja sokea ,että en ymmärrä konsolin mahtavuutta.

Ja miksi lopettaa kun rauta on kuumaa, Nintendolta tuli toinen pökäle, WiiU. Se oli jo ihan ok yritys. Sitä myös testattuani oli kumminkin fiilis lähes sama kuin edellisestä, grafiikat ei mullista mitään ja ohjain oli jälleen Planeetta-Nintendolta. Uskon vakaasti ,että WiiU on se konsoli jolla Nintendo ampuu itseään jalkaan.


Toivon hartaasti ,että Nintendolle käy kuin Segalle, eli, homma ei enään toimi ja ne alkaa tehdä pelejään muille alustoille. Ei siinä , Nintendo on aina tehnyt hyviä käsikonsoleita, vaikka niistä en ole mitään itse koskaan omistanutkaan.Niiden tekoa Nintendon kannattaa jatkaa, mutta muut konsolit kannattaisi jättää niille jotka sen nykyään osaa.

Olen pahoillani jos joku loukkaantui suorasta tekstistäni, mutta kaikkea ei tarvitse toki ottaa niin tosissaan.

Kiitos ja näkemiin....

Arvioni: Bioshock: Infinite

Arvioni: Bioshock: Infinite

Kirjoittaja Nakki 13. toukokuuta 2013 kello 18:08

Pitää jälleen heti alkuun sanoa ,että Irrational Games onnistui taas yllätämään minut positiivisesti. Jälleen he ovat saaneet kehitettyä pelin jonka tarina/käsikirjoitus on omaa luokkaansa ja täten painii omassa luokassaan kavereidensa , System shock 2:sen ja Bioshockin kanssa. Mahtavaa , että osataan tehdä pelejä joiden juonta ja ideaa ei ole pureskeltu pelaajalle valmiiksi. Suurin kiitos taitaa kuulua herra Ken Levinelle.

Alkuperäinen Bioshock kuuluu mielestäni tämän sukupolven parhaimpiin peleihin , ainakin itse nautin sen pelaamisesta 2007 , pelissä oli maailma joka imaisi mukaansa täysillä jo heti alkumetreillä. Samaa on pakko sanoa Infinitestä, sen pilvien päällä leijaileva massiivinen kaupunki oli ajatuksena suhteelisen naurettava vielä kun ottaa huomioon ,että pelin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkupuoliskoon, mutta hei!, oliko rapture sen uskottavampi? Asian kumminkin unohti täysin peliä pelatessa. Sen kadut olivat välillä täynnä ihmisiä jotka elivät ja olivat omia menojaa ja välillä jäin kuuntelemaan heidän jutustelujaan ihan vain saadakseni lisää fiilistä maailmasta jossa seikkailin.

Maailma jossa seikkailin oli täynnä kiihko-uskovaista sakkia jotka seurasivat suurta profeettaansa Zachary Hale Comstockia ja hänen uskomuksiaan. Uskomusta ja oppia joka oli kuvottavan rasistinen ja vanhollinen, suhteellisen rohkea veto irrationalilta jos minulta kysytään. Comstock on vanginnut pelin , ehkä keskeisimmän hahmon Elizabethin suuren patsaan/talon sisälle kutsuen ja kertoen kansalle tämän olevan hänen ihmelapsensa. En aio nyt kertoa liikaa juonesta jotta en pilaa sitä aivan täysin , mutta sen paljastan ,että Ellulla oli muutama konsti hihassaan minkä takia tämä oli vangittuna, yksi niistä oli kyky repiä aukkoja toisiin todellisuuksiin ja tämän ansiosta asiat saattoi välillä olla enemmän tai vähemmän hämmentäviä ja sai juoneen useita käänteitä joka oli tarinassa se yksi parhaita puolia. Itse Ellukin oli se jo kauan kaivattu "viisas" teko-äly kumppani joka pyöri maailmassa laulellen ja ihmetellen menoa taistelun tiimellyksessä. Välillä tämä heitteli pelaajalle ensiapu-paketteja , panoksia taikka "suolaa" (jolla ladataan Plasmid-kykyyn verrattavaa voimaa). Eli hahmo oli niin sanotusti eloisa joka oli jotain uutta.

Itse tarinaa spoilaamatta on pakko sanoa ,että se oli hyvä ja kokemisen arvoinen ja sitä on varmasti ollut hauska kehitellä. Niin kuin jo alussa mainitsin ,sitä ei oltu vamiiksi pureskeltu pelaajan puolesta vaan se välillä aidosti hämmensi ja pysäytti hetkeksi miettimään. Itselläni meni hetki saada unta pelin läpäistyäni, mietiskellessäni juonta ja sen koukeroita , saaden viimein suuren "ahaa!" elämyksen tajuten mistä oli kyse. Se on peleissä TODELLA harvinaista.

Mutta itse peliin ja sen mekaniikkaan.

Pelin juoni oli ensiluokkainen , mutta siihen erinomaisuus mielestäni ehkä päättyy ja käänty ihan perus meiningeille. Ei saa ymmärtää väärin , pelin maailma oli sanalla sanoen kaunis ja siinä oli paljon yksityiskohtaa jota jäi ihailemaan. Mutta se ulkonäkö on vaan jotain niin... kuvailtuna, Bioshockia? Se jotenkin klonggaa samalla vanhalla jo niin tutulla tavalla että sitä alkaa jo kaivata sitä Unreal Engien 4:sta ja paljon. Se oli 2007 , tyyliä " ei v***u kato miten hienolta näyttävä peli" , mutta 2013 se alkaa jo näyttää ns. nukkemaiselta ja muoviselta. Tiedätte ehkä mitä tarkoitan...

ja mikä tulee pelimekaniikkaan ja taisteluihin siihen pätee aika sama bioshockkimaisuus, hyvässä ja pahassa. Taisteluja käydään pyssyillä joista vain oikeastaan kahta käytin pelin alusta loppuun, välillä kokeillen toisia todeten niiden olevan huonompia. Ja ne pelin "plasmidit" olivat niitä samoja vain eri nimillä ja hieman eri toimitavoilla. Ainut uusi asia oli oikeastaan sen Ellun toisesta ulottovuudesta tuotavat suojaavat seinät tai taistelua avittavat turretit. Eli samaa hieman puuduttavaa paukuttelua ja kykyjen buustaamista kuin aiemminkin. Taistelu tilanteet usein toistivat itseään ja usein totesin jo etukäteen että " noh, kohtako sieltä tulee iron-patriot miniguneineen?", ja näin kävi. Eri vihollistyypit tulivat nopeasti tutuksi. Pelissä oli paljon hyvää mutta oli siinä latteuttakin. En kadu pelanneeni ja tuhlanneeni siihen aikaani vaan kyseessä on hyvä peli ja se ansaitsee arvosanan 8/10, koska tarina oli tosiaan pitkään aikaan mukaansa tempaava.

Mutta ei saa masentua, peli on kokemuksen arvoinen..käsken ja vaadin jos luit tämän arvion, PELAA SE!!

Kiitos ja näkemiin...

Peliasema neljä

Peliasema neljä

Kirjoittaja Nakki 17. huhtikuuta 2013 kello 13:18

Olen pitänyt itseäni aina suurena konsolien ystävä, vaikka on minullakin ollut muutaman vuoden kestänyt PC vaihe jolloin pelasin pelkästään vimpan-päälle vireitellylläni koneella. Olin jopa hetken sitä mieltä , että PC:llä on parempi pelata, mutta tämä oli enemmän tai vähemmän valehtelua itselleni , olen konsoli-mies henkeen ja vereen. Pc:n huono puoli oli se ,että sitä sai aina päivitellä paremmaksi ja usein tuli ongelmia pelien
toimintakuntoon saamisen kanssa. En vain tullut hyvin toimeen PC:ni kanssa, vaikka rakas laite minulle onkin.


Konsolit taas ovat lähes huolettomia, senkun laitat vehkeen päälle ja työnnät pelin sisään ja ,puff, olet jo pelaamassa. Ei tarvitse paljoa miettiä tarviiko parempaa näytönohjainta taikka parempaa muistia, sen kun vain
pelaa. Konsoleissa toki on huonona puolena se ,että ajan hammas syö sen tehoja, tarkoitan tällä sitä kun konsoli tulee markkinoille se on kuuminta rautaa, mutta ajan kulessa senkin tehot alkavat hiipumaan pelien vaateissa sitä aina vain lisää. Onnneksi tulee aina uusia konsoleita joihin voi rahat upottaa, yhdestä tulevista siis nyt...

Eli nyt, on pian aika saada käsiin sonyn uusi Playstation 4, uusi ja tehokas konsoli jonka tehot ovat omaa luokkaansa. Kaiken tämän hypen ja kuumotuksen takana on aivan varmasti jotain piilossa , jotain mitä ei ole viellä kerrottu tai se huomataan vasta kun vehje on olohuoneessa.
En halua olla pessimisti, mutta pelkään ,että konsolista ei ole viellä ihan kaikkea kerrottu.

Ensinnäkin sony toistaa virheensä , sillä ,että PS3:sen pelit eivät toimi suoraan konsolilla, juu kyllähän ne toimii pilvipalvelun kautta, mutta uskon , että tässäkin on kyljessä hinta-lappu, luonnollisesti. Enkä tarkoita tällä PS plus, palvelua vaan pelkään ,että palvelulla ihan oma hintansa. Ja mikä tulee PS plus palveluun , niin eiköhän senkin hinta pysy samana kuin aiemmin. Pelkään myös , että jo etukäteen kuumotettu uusi share , palvelu
upotetaan esimerkiksi PS plus palveluun. Tyyliin jos haluat jakaa pelivideotasi 15min, niin parempi hankkia PS plus, koska muuten voitkin tyytyä 5 min pätkiin. Mutta jos
näin käy , toivon suuresti ,että se vaikuttaa itse konsolin hintaan, alentavasti. Koska jos konsoli on niin sanotusti "halvempi", niin pitäähän valmistajan jostakin saada ylimääräisiä taaloja taskuun saadakseen
mahdollisimman paljon voittoa, täysin ymmärrettävää.

Ja sonyn visio suuresta sosiaalisesta konsolista karsastaa ainakin minua. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt sony on yhteistyössä mm. facebookin kassa , siinä missä tullaan sosiaaliseen mediaan. En nyt aivan innostu
pelailemaan omalla nimelläni pitkin internetin villiä maailmaa ja kun en usko ,että ketään facebook kavereitani , ehkä muutama pois lukien, kiinnostaa miten ja mitä olen
pleikkarillani pelannut ja tehnyt. Täten meinaankin tehdä FB:kiin itselleni uuden profiilin jonka aion laittaa julkiseksi ja sinne sitten pistän kaikkivideoni ja materiaalini mitä olen saanut aikaan. Näin en tarvitse
häiritä niitä oikeita kavereitani FB:ssa ja ne joita kiinostaa voivat käydä toiselta tililtä katselemassa.

Ja mikä tulee konsolin tehoihin, nekin kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta, mutta tähänhän ei pysty sanomaan
mitään ennen kuin media on saanut konsolin ensimmäistä kertaa käsiinsä ja oikeasti pelaamaan sitä. Mutta uskon tämän tapahtuvan ensi kesän E3-messuilla.
Sitä odotellessa.

Ja lopuksi ehkä se yksi kaikista painavimmista murheista joka itseäni huolestuttaa, eli hinta. Toivon suuresti,että
konsoli tulisi olemaan järkevissä hinnoissa siinä 300- 500 €, välillä, mutta jos hinta on taas +600 €, jää sen hankkiminen hamaan tulevaisuuteen. Mutta uskon ja pelkään
että maksulliset palvelut laskevat hinnan alaspäin.Jos nyt pitää heittää arvaus veikkaisin hintaa PS4:ta joka kannattaa ostaa, ( siitä tulee kumminkin "karvalakkimalli" mitä ei kannata ostaa) siihen 450€, tietämille. Sen viellä ostaisin.

Mutta älkää ymmärtäkö väärin, olen aina ollut konsoli-mies ja etenkinPlaystation-mies, konsolisoturi joka vannoo valaa sonyn puolesta , mutta pelaa myös muita konsoleita
silloin,tällöin kun ei ole parempaa saatavilla. Hankin PS4:sen ja rakastan sitä kuin omaa lasta, vaikka siinä olisikin virheitä ja ärsyttäviä piirteitä, on se kumminkin
Playstation....

Kiitos ja näkemiin...

MINUN TOP 10 ELOKUVAT

MINUN TOP 10 ELOKUVAT

Kirjoittaja Nakki 12. huhtikuuta 2013 kello 16:08

Näin väliin ajattelin taas kirjoittaa blogin joka ei liity niinkään peleihin ja niitä ympäröivään maailmaan. Ajattelin kirjoitttaa yhdestä , monista intohimoistani , eli elokuvista ja yrittää laittaa ne järjestykseen. Top-10 leffat on vaikea määrittää, koska on niin paljon hyviä elokuvia ja jouduin karsimaan täten usean hyvän elokuvan listasta ja punnita mikä elokuva on parempi toista, sain kasaan kyhäelmän elokuvia jotka ovat ainakin tällä hetkellä minun TOP-10. Tässä ne nyt sitten ovat, aloitan listan pohjalta:


10. Shock Waves (1977)

Lapsena ensimmäistä kertaa yön-pimessä nähtynä elokuva oli todella ahdistava ja pelottava. Nykyään sitä katsoessa enemmän hymyilyttää, mutta kun natsit ja eläväkuolleet yhdistetään ei lopputulos voi koskaan olla huono.

https://www.youtube.com/watch?v=AUemv6hW2S8


9. The Jacket ( 2005 )

Päähahmo tungetaan täyteen lääkkeitä ja puetaan pakkopaitaan , eikä tässä vielä kaikki , dumpataan ruumishuoneen "ruumis-kaappiin". Aika matkustus voi alkaa, tiedän , kuulostaa aika sekavalta ja oudolta, mutta elokuva on ahdistava ja mahtava tekele, jos et ole vielä nähnyt , KATSO SE!

https://www.youtube.com/watch?v=rCxQ83Pg1Ko


8. 28 days later (2002)

Raivotautiset ihmiset tappavat ja oksentavat verta terveiden päälle ,kaatuneessa britaniassa. Olen kova eläväkuollut ja zombie elokuvien ystävä ja tämä leffa ei periaatteessa ole kumpaakaan, mutta hyvin lähellä.

https://www.youtube.com/watch?v=eunaclr-WgU


7. Sin City (2005)

Suurena sarjakuvien ystävänä sin city , sarjakuvana on tullut tutuksi jo aikaa ennen elokuvaa , joten kuulessani , että siitä tehdään elokuva , pelkäsin pahinta, mutta turhaan, Robert Rodriguez teki hyvää työtä. Toki mukana puuhastelivat myös sarjakuvan luoja Frank Miller ja legendaarinen Quentin Tarantino. Odotukset ovat SUURET tulevalta jatko-osalta.

https://www.youtube.com/watch?v=YKFLrTYKIXk

6. Braindead (1992)

Ennen kuin Peter Jackson , teki oman näkemyksensä Lord of the rings , kirjoista tämä oli tehnyt muutaman humoristisen splatter-kauhu leffan, joista yksi on juuri tämä. Laivarottien raiskaamien apinoiden jälkeläisen purema tekee ihmisestä zombien..niin..jälleen kuulostaa mahtavalta elokuvalta, mutta en voi sanoin kuvailla elokuvan kliimaksia se on itse koettava.

https://www.youtube.com/watch?v=xbOmCUWm25w


5. Dawn of the Dead , remake, (2004)

Uusi visio George.A.Romeron klassikko teoksesta, vei eläväkuollut leffat sille aaltopituudelle, jolla sen kuuluu ollakin. Ahdistava ja väkivaltainen leffa joka pitää nähdä jos pitää genren elokuvista.

https://www.youtube.com/watch?v=8LUzJAsa-gg

4. Scott Pilgrim vs. the World (2010)

Vasta ihan hetki sitten löysin elokuvan ja se oli jotain käsittämättömän hyvää. Sekoitus taistelu, musiikki ja peli-elokuvaa jossa ripaus romattista bullshittiä.Täyttä kultaa...suosittelen.

https://www.youtube.com/watch?v=O_RrNCqCIPE


3. Inglourious Basterds (2009)

Quentin Tarantinon , mestariteos jossa Bratt Pitt tekee ehkä uransa parhaan roolin. Elokuva jossa läpi-pahat natsit saavat turpaansa ja menettävät henkensä , tehden siitä lähes huumoria. Pitää nostaa myös hattua näyttelijä Christoph Waltzille mahtavasta eläytymisestä rooliinsa.

https://www.youtube.com/watch?v=5sQhTVz5IjQ&bpctr=13657726
30

2. The Dark Knight (2008)

Oli onni, että Cristopher Nolan otti ohjat batmanista sen ryömiessä mutapohjassa nostaen sen parhaiden leffojen joukkoon. Kaikki neljä aikaisempaa ei Nolanin ohjaamaa batmania (myös Burttonit) ovat olleet aivan kamalia , batmania lähes halventavia leffoja, hyi. Dark Knight oli ehkä enemmän ja vähemmän hyvä elokuva vain Heath Ledgerin
ansiosta, mutta en nyt jaksa jauhaa siitä lisää kaikki tietää mitä tarkoitan. Dark knight rises oli hyvä leffa ,mutta pieni pettymys kumminkin näinkin mahtavan leffan jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=yQ5U8suTUw0


1. Terminator 2- Judgement day

T2 oli lapsuuteni , se leffa. Keräsin tarroja joita leffan aikaan myytiin kiskalla purkan ohessa. Luin sarjakuvaa elokuvasta kyllästymättä. Leikin leffa figuureilla ja lähes rakastin elokuvaa. Kyllä , olin kuusi-vuotias ja vanhemapani antoivat minun katsoa elokuvan. Ehkä siksi olen näin häiriintynyt persoona....kuka tietää..
Edelleen ykkös elokuva. Jos et ole nähnyt, HÄPEÄ!!

https://www.youtube.com/watch?v=7QXDPzx71jQ

Näin , siinä on minun tämän hetken TOP-10 elokuvat.

Mahtavaa kevään alkua...

Kiitos ja näkemiin....