Mihin katosi Maailmankartat?

Käyttäjän metal8585 inspiroimana päätin blogailla eräästä itseäni viime vuosina paljonkin häiritsevästä muutoksesta mikä on vaivannut erityisesti japanilaisten suunnittelemia roolipelejä.
Itse kutsun tätä muutosta jonkinlaiseksi putkistosuunnitteluksi.

Aloitetaan nyt vaikka hieman nostalgisissa merkeissä ja muistellaan Playstation ja SNES aikakauden roolipelejä kuten Final Fantasy IV-IX, Suikoden ja Chrono Trigger. Kaikki nämä tarjosivat yllättävänkin paljon vapautta liikuskella pelien suuressa ja avoimessa maailmankartassa.
Pelaajat tutkivat kookkaita karttoja mahdollisimman tarkasti jos vaikka pieni luolasto voisi heidät johdattaa johonkin uuteen kaupunkiin tai luolastoon. Monesti maailmankartta antoi pelaajille jonkinlaisen vapauden tunteen joka on kadonnut monista nykypäivän peleistä.

Valitettavasti nykypäivänä nämä pelit ovat ottaneet tuntuvasti takapakkia syystä tai toisesta.
Pelit tuntuvat enemmän tai vähemmän putkijuoksuilta vaikka lupaillaan avoimesta pelimailmasta.
Totta on että pelit eivät ole varsinaista putkijuoksua vaan putkistojuoksua. Final fantasy X toi tarjosi pelaajille ainoastaan yhden suuren alueen ja hurjan määrän putkia paikasta toiseen. Peli ei tarjonnut juurikaan mitään kuvaa vapaudesta. FFXII yritti korjata virheitä lisäämällä putkien määrää tuntuvasti ja tehden pelistä entistä MMORPG maisen alueidensa puolesta, joka miellytti ainakin allekirjoittanutta jossain määrin enemmän.

Uusin menetelmä josta en voi sanoa pitäväni yhtään on kartastotyylinen eteneminen. Eli pelaajaa ei laitetakkaan itse etenemään läpi vuoristojen vaan hänelle annetaan kartta jossa eteneminen pisteeseen joka joko: vie juonta eteenpäin, aloittaa satunnaistaistelun, vie kaupunkiin jossa voi levätä ja parantaa varusteitaan. Tässä kartastossa on vielä tyypillistä että pisteitä saa sitä mukaa lisää kun juoni menee eteenpäin.

Mihin katosi ne pienet rippeet vapaudesta mitä vanhat Final fantasyt tarjosivat? Onko pienen maailmankartan luominen nyt niin hankalaa sen sijasta, että pelaajat pakotetaan putkistoihin.
Suikoden ja Tales of sarjat ovat viimeaikoina olleet ainoita jotka ovat tukeneet vanhaa mutta edelleen hyvin toimivaa maailmankartta tyylistä etenemistyyliä.
Ellei aika ja resurssit riitä avoimen pelimaailman luomiseen niin mikä estää tämän loistavan ja toimivan ja ehkä vähän nostalgisenkin etenemistyylin laittamista peliin.