Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi

PELIKONSOLIT HÄMÄRÄN RAJAMAILLA

Alkusyksystä uutisoimme uudesta New Nintendo 3DS -konsolista, joka sisältää uuden analogisen ohjaimen ja parin lisänapin lisäksi tehokkaampaa rautaa. Uudessa laitteessa ei vaikuta olevan mitään mullistavaa aikaisempaan versioon verrattuna. Nintendo toki puhuu laitteen puolesta, ja mainostaa sen mahdollistavan entistä parempien ja laajempien pelien tekemisen. Esimerkiksi alun perin Wiille julkaistu Xenoblade Chronicles pyörii ainoastaan tällä New Nintendo 3DS:llä, sillä aikaisemman käsikonsolin tehot eivät riitä sen pyörittämiseen.

Leikitään hetki ajatuksella, että vastaava uudistamisen trendi leviäisi myös kotikonsoleille. Julkaisupäivänä ostettu Playstation tai Xbox saattaisi olla jo muutaman vuoden päästä hyvinkin erilainen kone kuin julkaisupäivänään, sillä sen sisuksissa lymyäisivät tehokkaampi näytönohjain, nopeampi prosessori ja enemmän muistia. Tämä mahdollistaisi tietenkin näyttävämpien pelien tekemisen, mutta pelit eivät toimisi konsolin vanhemmilla ja päivittämättömillä versioilla. Sen jälkeen kuluttajille tarjottaisiin tylyjä vaihtoehtoja: Joko päivittää koneen sisukset ajan tasalle, tai sitten ostaa kaupasta uudempi malli.

Kuluttajilla saattaisi siis uuden laitteen ostamisen sijaan olla mahdollisuus päivittää konsolinsa, jolloin huoltoliike tai käyttäjä itse voisi vaihtaa vanhan koneen sisälle uutta ja parempaa rautaa. Tämä ajatuskulku perustuu sille lähtökohdalle, että jo nykyisissä konsoleissa käytetään helposti saatavilla olevaa perusrautaa, eivätkä ne eroa merkittävästi arkkitehtuuriltaan tietokoneista. Tulevaisuudessa jatketaan todennäköisesti samalla linjalla, sillä se pitää laitteiden valmistuskustannukset siedettävinä. Niinpä niiden sisustoihin voisi sijoittaa haluamiaan uusia osia aivan kuten tietokoneissa, kunhan vain varmistuu niiden yhteensopivuudesta. Tässä olisi hyvä markkinarako myös komponenttien valmistajille. Käynnistettäessä konsoli osaisi hyödyntää välittömästi uusia osia, sillä tarvittavat ajurit olisi ladattu ennakkoon käyttöjärjestelmän päivitysten yhteydessä. Ajatuksena osien vaihto ei ole mitenkään tuore idea, sillä pientä tuunausta on voinut harrastaa jo pitkän aikaa. Esimerkiksi Playstation 3:n julkaisun yhteydessä konsolin mukana tuli ohjeet piskuisen kovalevyn vaihtamiseksi suurempaan.

Mutta missä vaiheessa tällaista varustelukierrettä lipsuttaisiin pois konsolien alkuperäisestä ideasta? Konsolien ja tietokoneiden perustavanlaatuinen ero on aina ollut se, että konsolilla pystyy helposti pelaamaan. Kaikki ostetut pelit toimivat varmasti, eikä tästä asiasta ole tarvinnut murehtia. Pahimmassa tapauksessa joutuisimme tulevaisuudessa tarkistamaan peliä ostaessa, vastaako oman konsolin rauta pelin vaatimuksiin. Mielestäni silloin olemme jättäneet taaksemme konsolit, ja olemme siirtyneet käyttämään tiettyjen valmistajien tuottamia pelaamiseen tarkoitettuja tietokoneita.

Kaikki edellä mainitsemani asiat ovat tietenkin New Nintendo 3DS:ää lukuun ottamatta puhdasta spekulaatiota. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, etenkin kun lähivuodet näyttäisivät olevan pilvipelaamisen kannalta ratkaisevia. Silti Nintendon avaama mahdollisuus tehdä samasta konsolista erilaisia versioita saattaa avata tulevaisuudessa epämiellyttäviä mahdollisuuksia.