Boy Kills World mäiskii hyvin, mutta muu on roskaa

Tulevaisuuden aasialaisessa dystooppisessa diktatuurissa hallitsee ylemmän luokan varakas yhdysvaltalainen perhe. Toteutus on videopelimäinen, ja asetelma tuo mieleen Far Cry'n. Heti elokuvan alussa Hilda Van Der Koy (Famke Janssen) valitsee uhrilampaita kansasta, joita tapetaan säännöllisesti kansan kurissa pitämiseksi.

Bill Skarsgård esittää poikaa (Boy), joka on kuuromykkä nuori mies. Van Der Koyn perhe ampuu siskon ja äidin, mutta poika itse onnistuu pakenemaan. Seuraa kymmenen vuoden mittainen piileskely, ja sitten on aika lähteä äidin murhaajan perään. Toki poikaa koulutetaankin, ja tämä jakso tuo mieleen Jean-Claude Van Dammen Kickboxerin ja Jason Stathamin Crankin.

Boy Kills World on tarinaltaan hyvin yksinkertainen kostotarina, jossa veri, tappelut ja ampuminen muodostavat 90% kokonaisuudesta. Skarsgård on treenannut itsensä huippukuntoon, ja sitä toki sitten esitellään moneen otteeseen. Van Der Koyn käskyläiset kuolevat massoittain, kun ilmeetön Skarsgård moukaroi nyrkeillään.

Koska poika ei voi puhua, sisäinen ääni välittää ajatukset ja muutkin tapahtumat katsojille. Äänenä kuullaan H. Jon Benjaminia Bob's Burgersista. Äänen sävy ei koskaan muutu, ja siksi Boy Kills World on tunnelmaltaan kovin kummallinen.

Tarjolla on kyllä viihdyttäviä tappeluita. Skarsgård kantaa taakasta 90%, ja tekee sen hyvin. Koreografit ovat tehneet hyvää työtä kautta linjan. Kaikki muu on roskaa. Tarina jaarittelee ja tuntuu merkityksettömältä pitkiä aikoja, pahikset ovat suorastaan hassuja ja elokuva on aivan liian pitkä ja yksitoikkoinen.