Bulletstormin tarina on erittäin yksinkertainen, mutta juuri sen ansiosta hulvatonta menoa on helppo seurata. Grayson Hunt on merirosvoutta harrastavan avaruusaluksen kapteeni, joka tekee alkoholin vaikutuksen alaisena huonon päätöksen. Seuranneiden räjähdyksien aikana miltei koko hänen miehistönsä saa surmansa ja alus haaksirikkoutuu lähimmälle planeetalle. Grayn lisäksi ainoa eloonjäänyt on aasialaisperäinen Ishi, jonka hengen pelastamiseksi mies oli muutettava kyborgiksi. Parivaljakon tavoite on yksinkertaisesti päästä pois planeetalta. Varsin suoraviivaisen kuoren alle mahtuu paljon erilaisia käänteitä, kuten Ishin sisäistä taistelua robottitietoisuuttaan vastaan. Henkilöhahmojen kehitystä seuraa mielellään, mikä ei ole videopeleissä kovinkaan yleistä.
Bulletstormissa tarkoituksena on tappaa tyylillä. Erilaisten taitotappojen lista on pitkä, ja niiden nimet ovat usein seksuaaliväritteisiä. "Double penetration", "assplosion" ja "fire in the hole" kirvoittavat joka kerta naurut onnistuessaan. Työvälineet eivät jää kauaksi hulvattomuudessaan. Nelipiippuinen haulikko bone duster on varma valinta, penetrator ampuu aggressiivisia poranteriä ja bouncer sylkee kidastaan pomppivia kanuunankuulia. Tyylikkäimmistä tapoista saa eniten pisteitä, joilla saa ostettua asepäivityksiä ja lisäammuksia. Taitojaan eri tilanteissa voi hioa miltei loputtomasti, joten Bulletstormin tarinatilan pelaa läpi mielellään ainakin kahdesti.
Tarinan lisäksi tarjotaan echoes, mikä muistuttaa Modern Warfare 2:n spec opsia. Pelaaja valitsee yhden yli tusinasta tehtävästä, jotka ovat lyhyitä osia tarinatilasta. Tarkoituksena on lyhyesti tappaa tyylillä mahdollisimman nopeasti. Echoesin pelaaminen on tylsää, koska täsmälleen samaa tarjoaa tarinatila eikä tässäkään kaveria voi kutsua mukaan karkeloihin.
Varsinainen moninpeli on nimeltään anarchy, Bulletstormin versio Gears of War 2:n hordesta. Neljän pelaajan eteen vyörytetään aalloittain vihollisia, joita sitten on määrä laittaa halki, poikki ja pinoon taas mahdollisimman tyylikkäästi. Taitotappoihin ja yhteistyöhön kannustetaan, sillä eteenpäin ei pääse, jos joukkueen pistemittari jää liian alhaiseksi. Anarchy kavereiden kanssa on hauskaa ainakin muutaman illan ajan, mutta sen jälkeen meno käy tylsäksi. Pelintekijöiltä olisi ollut parempi ratkaisu antaa mahdollisuus pelata tarinatila (tai edes echoes) yhteistyössä kaverin kanssa.
Graafisesti Bulletstorm on kuin värikäs Gears of War. Haarniskat ja ajoneuvot ovat selvästi lainattu Marcus Fenixin ryhmältä. Pintojen yksityiskohdissa on säästelty, minkä ansiosta ruudunpäivitys on saatu pidettyä tasaisena hullusta menosta huolimatta. Ainoastaan yhdessä tilanteessa huomasin hidastelua, joten sujuvuudessa Bulletstorm suoriutuu hyvin. Kenttäsuunnittelu on vaihtelevaa tuoden mieleen muutaman vuoden takaisen Bionic Commandon.
Musiikki on valittu tukemaan eeppistä ja energistä tunnelmaa. Tunteita herättävä sinfonialuritus on onnistunutta, mutta vasta taistelun alkaessa päästään asiaan. Aggressiivinen heavy metal on hyvä valinta, sillä se innostaa pelaajaa tyylikkäisiin tappoihin kuin itsestään. Ääninäyttely on kautta linjan laadukasta, mutta tulkittu teksti sovellu lasten korville.
Bulletstorm onnistuu erottumaan räiskintäpelien massasta edukseen. Se on kuin tuulahdus ajasta, jolloin pyssyttelypelit tavoittelivat realismin sijaan puhdasta hauskuutta. Persoonallisen asevalikoiman ja taitotappojen ansiosta tarinan jaksaa pelata ainakin kaksi kertaa läpi. Echoes ja anarchy viihdyttävät jonkin aikaa, mutta miksi ihmeessä tarinaa ei voi pelata yhdessä kaverin kanssa? Toimiva "kooppi" olisi lisännyt Bulletstormin kestoa enemmän kuin nyt tarjolla olevat echoes ja anarchy yhteensä.
Bulletstormin epic edition -painoksen mukana tulee koodi Gears of War 3:n beta-testaukseen. Puolan poikien pyssyttely on silti hankkimisen arvoinen ilmankin lisäporkkanaa. Lataa siis nelipiippuinen haulikko ja lähde metsästämään parhaita pisteitä.