Dark Energy

Laadukkaasta amerikkalaisesta televisiotuotannosta huolimatta elokuvamaiset minisarjat eivät, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, toimi oikein mitenkään. Katsojia houkutellaan mielenkiintoisilla tarinoilla ja tyylikkäillä kuvilla, lopputuloksen ollessa kuitenkin jotain aivan muuta. Näiden mainospuheiden ansiosta lankesin itsekin Dark Energyyn ja virhehän se oli.

Takakannen tekstistä huolimatta tarina kertoo oikeasti kahden tutkijan keksinnöstä luoda rajaton energianlähde maapallolle. Tutkimus on loppusuoralla ja sitä rahoittava bisnesmies on saamassa mukavan tilin tutkimuksen teoreettisten lupausten pohjalta. Kun tähän tilanteeseen sotketaan ahneita ihmisiä, ekoterroristijoukko ja kasa yllättäviä ongelmia tutkimuksen parissa, maapallo on tietysti vaarassa tuhoutua.

Elokuvassa huomioidut mainoskatkojen paikat näkyvät pahasti töksähtelevänä, hätäisenä leikkaustyylinä. Kerronta kärsii myös huonosti pohjustetun, epäselvän tarinan juoksuttamisesta alussa. Armeijan tyyliin elokuvalla on kuitenkin vain kiire odottamaan, sillä puoleen väliin tultaessa poljetaan jo syvällä suvannon suossa toistellen samoja asioita. Ongelmiin ei auta edes asioiden halvanoloinen alleviivailu ja katsojan kokoaikainen aliarvioiminen. Näin kuitenkin saadaan niin kolmen tunnin kuin katsojankin mitta täyteen.

Vaikka elokuvaan on jotenkin saatu mukaan muutama kokenut televisiotähti, ei heistä juuri apua tunnu olevan laadun nostamisessa. Pahvistandilta lainattu olemus ja suoraan paperista luetut vuorosanat tuovat pahimmillaan mieleen suomalaisen elokuvailmaisun. Kuitenkin puolessa välissä elokuvaa ohjaaja on joko tullut mukaan kuvauksiin tai poistunut vihdoin paikalta, sillä näyttelijät alkavat hiljalleen herätä ikiroudastaan ja osoittaa pieniä elonmerkkejä palkkansa eteen.

Keskivertoelokuvan keston paikkeilla Dark Energyssä alkaa vihdoinkin tapahtua jotain. Kummoisia siltä ei edelleenkään kannata odottaa. Trailerissa näytetyt ja liian kauan odotetut erikoisefektit on tehty poikkeuksellisen hyvin muuhun ulosantiin nähden. Tämä noin 40 sekuntia kestävä efektihekuma piristää olemuksellaan sen pienen hetken, kuin tähdenlento pimeällä taivaalla.

Ei elokuva tule Oscar-pysteillä juhlimaan, mutta lopputulos olisi voinut olla pahempikin. Mahdollisesti vahingossa, elokuvaan on eksynyt muutama yllättävä hetki, nasevan sanailun tai energisen tapahtuman muodossa. Nämä pienet ilot kohottavat vireystilaa tarpeeksi, jotta sormi nousee pois stop-napilta.

Julkaisun lisämateriaaleista löytyvät tyylikkäät avaruusaiheiset kuvat etu- ja takakannesta, jotka eivät liity itse elokuvaan millään tavalla. Tämän lisäksi takakannesta löytyy mielenkiintoiselta vaikuttava scifi-tarinan synopsis, jolla on yhteneväisyyksiä Dark Energyn kanssa jopa muutaman sanan edestä. Kannessa oleva lorem ipsum -teksti muistuttaa, että kyseessä oleva julkaisu on todellakin saanut kaiken ansaitsemansa huomion.