Premissinsä puolesta de Blob vaikuttaa aluksi lasten interaktiiviselta värityskirjalta. Ilkeät harmaat ovat vieneet maailmasta ilon ja värin, joten pelastajaksi kutsutaan söpösti virnuileva pallo maalaamaan maailma entiselleen. Ennakkoluulot karisevat kuitenkin viimeistään siinä silmänräpäyksessä kun maalipallo pääsee vauhtiin, sillä pelillisesti de Blob on silkkaa rautaa. Maalaaminen on tehty helpoksi ja nopeaksi. Kentissä kuljeskelevista maalikanistereista sekoitetaan kulloinenkin maalattava väri ja koskettamalla rakennusta tai esinettä saa se vauhdikkaasti väriä pintaansa. Niinpä maailma vaihtaa väriä alta aikayksikön pelaajan suihkiessa pallollaan pitkin kenttiä. Pelkkää mattaväriä ei tarvitse seinille levittää, sillä kenttiin on piilotettu tyylipalikoita, joiden avulla seinille saa maalattua värin lisäksi komeita kuvioita.
Jokainen pelin kymmenestä kentästä on valtavan kokoinen ja sisältää huiman määrän tekemistä. Maalaamalla kokonaisuuksia Blob vapauttaa rakennuksiin vangittuja harmaalaisia, ja loikkaamalla värittömään mainoskylttiin pallura puolestaan levittää värillistä propagandaa. Piilotetun tavaran lisäksi kentissä on kiitettävä määrä erillisiä tehtäviä, jotka sisältävät joko nopeaa hyppelyä paikasta A paikkaan B, rakennusrykelmän maalaamista tietyillä väreillä, vihollisjoukon likistämistä tai suuremman maamerkin värittämistä. Maamerkkien värittämisestä on muutakin kuin esteettistä etua, sillä niitä kaappaamalla kentistä saadaan esimerkiksi poistettua myrkyllistä mustetta tai pysäytettyä vihollisgeneraattoreita. Peli pitää kirjaa kaikesta maalaamisen ja pelastamisen arvoisesta, mikä miellyttää varmasti perfektionisteja.
Vaikka kukin kenttä on periaatteessa mahdollista juosta läpi alta puolessa tunnissa, on maalaaminen ja keräily tehty niin järjettömän koukuttavaksi ja hauskaksi, ettei kaikkea mahdollista malta millään olla tutkimatta. Kenttäsuunnittelu onkin kiistatta pelin kirkkain vahvuus. Tasot ovat nimittäin paitsi pitkiä, myös muokkautuvia etenemisen mukaan. Musteen poistuttua saattaa kuivan mustelammikon pohjalta löytyä uusien maalauskohteiden ja piilotettujen salaisuuksien lisäksi esimerkiksi uusia oikopolkuja nopeampaa liikkumista varten.
Kenttien pituudesta muodostuu kuitenkin myös pelin suurin kompastuskivi, pelitilannetta kun ei pysty tallentamaan milloin haluaa. Niinpä pelisessiot venyvät väkisinkin todella pitkiksi, vaikka pelin rentoon luonteeseen satunnainen maalaushupi sopisi kuin maalipurkki harmaapoliisin päähän. Myös 3D-loikintojen ärsyttävin klisee, heikko kamera, on de Blobissa vahvasti läsnä. Jos kamera toimisi hieman nopeammin, eikä sekunnin viiveellä, asiaan ei kiinnittäisi mitään huomiota, mutta tällaisenaan kameran kieputtelu hidastaa liikaa muuten nopeatempoista toimintaa. Satunnaista harmitusta herättää myös hyppytoiminnon asettaminen wii-kaukosäädinohjaimen heilautukseen. Systeemi toimii, muttei kuitenkaan yhtä hyvin kuin perinteinen napinpainallus.
Tekemistä piisaa myös tarinan sivussa. Jokaista kenttää kohti on avattavissa kaksi haastetehtävää, joissa tarkoitus on tavallisesti joko loikkia esteradan päästä toiseen mahdollisimman nopeasti tai maalata annettu kohde tietyillä väreillä aikarajan puitteissa. Haastetehtävät ovat peruspeliä huomattavasti haasteellisempia tapauksia, mutta tämä ei harmita, sillä itse tarinan läpipelaaminen sujuu varsin rennoissa tunnelmissa. Haastetehtäviä on tarjolla myös moninpelissä saman koneen äärellä maksimissaan neljän pelaajan kesken. Jostain kumman syystä minkäänlaista nettipeliä ei ole mukana. Iloisena yllätyksenä peli on myös kokonaisuudessaan käännetty skandinaavisille kielille - eikä paria poikkeusta lukuun ottamatta lainkaan hassummin. Esimerkiksi "vapausmaalata" on varsin innovatiivinen käännös pelin vapaasta maalaustilasta.
Todennäköisesti tekijäryhmän kokemattomuudesta johtuvia harmituksia lukuun ottamatta de Blob on yksinkertaisesti erinomainen. Taustalla raikaava funkahtava musiikki paitsi sopii pelin tunnelmaan erinomaisesti, myös vipattaisi jalkaa kuumeisesti ilman peliäkin. Peli ei myöskään lopu kesken. Reilun kymmenen tunnin panoksella olin jo aivan pelin loppumetreillä, mutta todella paljon jäi vielä näkemättä ja kokematta. De Blob tuli, yllätti ja vei allekirjoittaneen sydämen mennessään, enkä nettikuhinan perusteella ole alkuunkaan ainut. On todella sääli, jos peli jää syksyn muiden erinomaisten pelien varjossa kauppojen hyllyille, sillä näin omaperäistä, rentouttavaa ja kertakaikkisen hauskaa peliä näkee enää harvoin. De Blob tarjoaa jotain niin vauvalle, isoveljelle kuin vaarillekin, joten rohkeasti maalaamaan - takaan ettet pety.