Pelin alussa päähenkilö viettää railakasta iltaa Banoin yökerhossa, eikä hän alkoholihuuruissaan huomaa ympärillään tapahtuvia outoja asioita. Puriko tuo nainen äsken jotakuta tanssilattialla, ja miksi naistenvessan lattialla makaa nainen verilammikossa? Pienen hoipertelun jälkeen oma huone ja peti löytyvät ja tajuttomuus kiskaisee juhlijan mukaansa. Herätessään hän huomaa koko hotellin tyhjentyneen, mikä herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä: Mihin kaikki ovat kadonneet? Mitä on tapahtunut? Ja miksi nuo kaikki lomalaiset juoksevat häntä kohti hullunkiilto silmissään ja suu verta valuen?
Dead Island on toteutukseltaan avoimeen maailmaan sijoittuva toimintaroolipeli. Pelaajalle annetaan heti alussa vapaat kädet saaren tutkimiseen ja samoilemista ohjaavat ainoastaan saarelta löytyvät eloonjääneet ja näiden antamat tehtävät. Kaikilla selviytyjillä tuntuu olevan ongelmia, jotka ainoastaan epäkuolleille immuuni sankarimme voi ratkaista. Joku on unohtanut insuliininsa lomamökkiinsä, kun taas toinen organisoi suuremman turvapaikan pystyttämistä, mutta siihen tarvitaan muonavarojen keräämistä. Tekemistä siis piisaa ja jokaisessa tehtävässä mainitaan erikseen myös sen vaikeus. Vaikeimpia töitä ei kannata heti lähteä yrittämään, vaan kokemusta kannattaa ensin kartuttaa helpoimmilla tehtävillä.
Koska kyseessä on roolipeli, voi omaa hahmoaan kehittää pelin kuluessa. Erilaisia sankarikandidaatteja löytyy neljä kappaletta, joista jokaisella on omat kehitettävät kykynsä ja taitonsa. Yksi on esimerkiksi erikoistunut tuliaseisiin, kun taas toinen keskittyy heittoaseisiin. Oma valintani oli räppäri Sam B, jonka erikoisuutena olivat murskaavat aseet. Lisäksi hän pystyi kiihdyttämään itsensä sellaiseen raivoon, että zombit lentelivät iskujen voimasta ympäriinsä. Neljä toisistaan selvästi eroavaa hahmoa tarjoavat kukin erilaisen pelikokemuksen, joten pelillä on uudelleenpelaamisarvoa.
Zombien lahtaaminen nojaa vahvasti lähitaisteluun ja se on hyvin toteutettu. Valittavana on kaksi erilaista ohjausmallia, jossa toisessa iskuja jaetaan napeilla ja toisessa pääsee imitoimaan liikeratoja tatin avulla. Molemmat tavat toimivat hyvin, joten valinnan määrää vain oma mieltymys. Aivan yksinkertaista ei kalmojen tappaminen ole, sillä jokainen liike vie arvokasta kestävyyttä. Kestävyyden loppuessa ei voi enää taistella ollenkaan, joten voimien loppuminen kesken kiivaan käsikähmän tarkoittaa lähes varmaa kuolemaa. Iskut täytyy siis ajoittaa ja tähdätä huolellisesti. Hyvin tähdätyt voimakkaat iskut eri ruumiinosiin murskaavat tai leikkaavat ne irti, ja pääisku lopettaa parhaassa tapauksessa epäkuolleen keinoelämän lyhyeen. Pelin taistelujärjestelmän ainoa huono puoli löytyy vihollisista, sillä vastaan tulee suurimmaksi osaksi vain erilaisia zombeja, joten näiden loputon mättäminen voi käydä tylsäksi. Toki välillä nähdään myös erilaisia kalmojen superversioita sekä ihmisvastustajia, mutta suurimman osan ajasta hakataan näitä elävien kuolleiden perusversioita. Itseäni puute ei hirvittävästi haitannut, vaikka ei käy kieltäminen että olisin ajoittain kaivannut peliin enemmän erilaisia vihollisia.
Dead Island nojaa vahvasti selviytymiskauhuun ja tämä heijastuu esimerkiksi pelin aseistuksessa. Suurin osa käytettävistä aseista on tavallisia jokapäiväisiä esineitä, kuten esimerkiksi putkenpätkiä, veitsiä tai vaikkapa meloja. Löytyypä saarelta myös muutamia tuliaseita, mutta näiden määrä on hyvin rajoitettu. Lisäksi jokainen esine heikkenee käytössä, joten aseistuksestaan kannattaa pitää huolta. Ympäriinsä onkin sijoitettu työkalupenkkejä, joissa omia aseitaan voi huoltaa ja muokata. Muokkaaminen on kuitenkin hyvin rajoitettua, sillä se vaatii onnistuakseen erilaisia pohjapiirustuksia. Näitä saa haltuunsa tehtäviä suorittamalla, mutta luulisi nyt kenen tahansa osaavan yhdistää toisiinsa paketillisen nauloja ja pesäpallomailan. Kaiken kaikkiaan aseistus kuitenkin heijastaa hyvin pelin epätoivoista asettelua, eikä käsiinsä saa koskaan sellaista asetta jolla pystyisi vain viilettämään epäkuolleiden laumojen läpi.
Dead Island sijoittuu valtavalle Banoin saarelle, jossa riittää tutkittavaa. Pelimaailma on jaettu laajoihin pelialueisiin, jotka eroavat todella paljon toisistaan. Esimerkiksi aavojen aurinkorantojen jälkeen tuntuu todella ahdistavalta siirtyä saaren kaupunkiin ja sen ahtaille kujille. Oman lisänsä tunnelmaan tuovat myös pelin kuluessa saapuvat monsuunisateet. Sade vaikuttaa yllättävän paljon pelin fiilikseen, sillä aikaisemmin niin aurinkoinen maailma tuntuu huomattavasti ahdistavammalta, kun se kiedotaan harmaaseen sadevaippaan. Ainoat miinukset pelin muuten hyvin rakennetussa maailmassa tulevat sen tavasta kierrättää talojen sisustuksia. Tietenkin kaikki hotellin sviitit ja loma-asunnot muistuttavat sisuksiltaan toisiaan, mutta yksityishenkilöiden asunnoissa olisi ollut mukava nähdä enemmän vaihtelua.
Yksin ei zombien täyttämässä lomaparatiisissa samoilla, sillä mukana on myös moninpeli. Tämä on onnistuttu sulauttamaan hyvin itse pelin lomaan, sillä siihen pystyy hyppäämään milloin tahansa. Jos lähistöllä on mahdollinen moninpelikandidaatti, tulee hänestä ilmoitus ruudulle ja pelaaja voi napinpainalluksella liittyä kyseisen pelaajan yksinpeliin. Kavereiden kanssa pelaaminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä kaikki kerätyt esineet, kokemuspisteet ja suoritetut tehtävät päivittyvät myös yksinpeliin. Dead Island pyöri netin puolella hyvin, ainoastaan neljän pelaajan aikana oli havaittavissa pientä nikottelua. Tämä kyllä saattoi johtua jonkin pelaajan huonosta yhteydestä, sillä muulloin se toimi jouhevasti.
Banoi ja sen lukuisat epäkuolleet asukkaat ovat ulkoasuiltaan näyttävän iljettäviä ja ääniltään hyvällä tavalla inhottavia. Maisemat ovat parhaimmillaan kuin postikorteista ja zombien nykivät liikkeet ja korinat aiheuttavat karmintaa selkäpiissä. Ainoastaan eloonjääneiden kasvojen animaatiot ja ulkoasut näyttävät rumilta zombeihin verrattuina. Ihailtava saavutus on myös se, että pelissä ei nähdä juurikaan lataustaukoja. Näissä harvoissa latausta vaativissa kohdissa peli onkin hetken aikaa todella ruma, sillä maailman tekstuurien latautuminen kestää parhaimmillaan todella kauan.
Dead Island onnistuu piristämään mukavasti zombipelien genreä. Sen roolipelimäiset piirteet, vapaasti tutkittava valtava maailma ja tekemisen paljous jaksavat vetää sen pariin yhä uudestaan ja uudestaan. Jos selviytymiskauhupelit tai zombit ovat lähellä sydäntä, kannattaa Dead Islandiin ehdottomasti tutustua.