Dead Islandin sankarit luulevat pelastuneen Banoin zombisaarelta, mutta onni ei selvästikään ole selviytyjille myötä. Näitä kuljettava laiva joutuu pian onnettomuuteen ja haaksirikkoutuu. Pelaaja herää Palanain rantahiekalta vain kuullakseen, että saari on zombien vallassa. Selviytymisestä on taas taisteltava mailoin ja kiväärein, mutta nyt ei liikuta loistohotellin uima-altaalla, vaan tossut visusti suossa. Vetisen viidakon ylittämiseen on paikoin käytettävä veneitä, joihin kalmat tietenkin rimpuilevat oikealta ja vasemmalta.
Peliin voi tuoda alkuperäisessä Dead Islandissa kehitetyn hahmonsa tai valita viidestä valmiista vaihtoehdosta. Jokaisella hahmolla on omat erikoiskykynsä, minkä lisäksi jokaista voi myös kehittää mieleiseensä suuntaan. Urheilullinen Logan, ex-poliisi Purna, yhden hitin ihme Sam B ("Who do you voodoo") ja kiinalainen Xian ovat yhä pelattavissa. Uutena tuttavuutena kaartiin liittyy John, joka pärjää käsikähmöissä muun muassa Wolverine-henkisten kynsiensä kanssa.
Edellisosan tavoin myös Riptide on suunniteltu yhteistyömoninpeliä silmällä pitäen, mutta ennakkokoodia testattiin yksinpelinä Xbox 360:lla. Kokemus tuskin oli näin parhaimmillaan. Jo alussa veneen perämoottorin raahaaminen varastosta laiturille oli hieman hikistä puuhaa, kun kaveria ei voinut nakittaa raivaamaan tietä.
Peli rakentuu pää- ja sivutehtävien varaan, joita saadaan kohdattavilta hahmoilta. Päästäkseen etenemään pelaaja joutuu muun muassa pelastamaan tiettyjä hahmoja zombien kourista. Kiitollisuudestaan huolimatta pelastettava voi kuitenkin pyytää noutamaan vielä tarvikkeita, ennen kuin suostuu auttamaan pelaajaa eteenpäin. Niitä etsiessä saatetaan taas osua jonkin saarroksiin jääneen raukan luo, jota voi pysähtyä auttamaan. Ja jos ei muuta, ainakin matkalla on aina laumoittain zombeja. Välillä nämä myös johtavat uutena ominaisuutena esiintyviin linnoituskohtauksiin, joissa tiettyä paikkaa on ensin varusteltava miinoituksin ja suoja-aidoin, jotta se kestäisi tulevan vihollisaallon.
Tekemistä ja kerättävää pelissä tuntuisi riittävän. En ole kuitenkaan aivan vakuuttunut siitä, jaksaako sisältö pitää otteessaan loppuun asti - ainakaan yksin pelattuna. Pelasin ensimmäisen viidenneksen, ja session loppua kohden touhu alkoi käydä jo pitkäpiimäiseksi. Tarina vaikuttaa The Walking Deadin rinnalla täysin mitäänsanomattomalta ja hahmot ovat kuin puusta veistettyjä. Muutamista uudistuksista (kuten mahdollisuudesta tulla vetäistyksi veneestä) huolimatta toimintakaan ei ole radikaalisti muuttunut aiemmasta, vaan tuttuja zombeja mäiskitään kumoon siinä missä ensimmäisessäkin pelissä. Tuntuma on edelleen mukavan fyysinen, mutta kohtaukset eivät tarjonneet yllätyksiä ja samoja alueita edestakaisin rampatessa myös zombien ripeä uudelleensyntymistahti pisti hieman silmään.
Syvyys tulee jälleen roolipelielementtien muodossa. Tehtävistä ja ympäristöistä kerätyllä rahalla voi ostaa tarvikkeita sekä korjata ja päivittää aseita. Sattuuko takataskussa olemaan pesismaila ja kasa nauloja? Ne kannattaa toki yhdistää, jolloin maila tekee enemmän vahinkoa. Vastaavasti taas käyttämällä tiettyjä asetyyppejä (terävät-, tylpät-, ampuma-aseet) ansaitaan kokemuspisteitä kyseiseen kategoriaan, mikä johtaa hahmon erikoistumiseen. Potentiaali syntyy siten yhteistyömoninpelistä, jossa mukana on monia erilaisia hahmoja täydentämässä toisiaan.
Techlandillä riittää tosin edelleen viimeisteltävää, jotta moninpelikin kävisi leikiten. Ennakkokoodissa oli edelleen jonkin verran bugeja tai glitchejä, jotka kiusasivat pelaamista. Kerran hyppäsin pois veneestä mennäkseni piilotetun arkun luo, mutta jouduinkin hukuksiin ilman mahdollisuutta nousta pintaan. Tämän jälkeen peli heitti rannalle, josta ei tietenkään enää päässyt takaisin veneelle. Ottaen huomioon, että ensimmäinenkin peli kärsi teknisistä ongelmista, tätä ei voi pitää kovin mairittelevana.
Noin kolmen tunnin pelaaminen jätti kuvan hieman hengettömästä kampanjasta, jolla on kuitenkin hyvät onnistumismahdollisuudet zombinälkäisellä kaveriporukalla pelattuna. Techlandin pitää vain viimeistellä peli huippuunsa ja varmistaa, etteivät tarinan tapahtumat käy liian itseään toistaviksi, koska luut murskaavassa taistelusysteemissä ja avoimen maailman mekaniikoissa piisaa, jos vain kohtaukset pitivät mielenkiintoa yllä.