Detective Pikachu oli yksi niistä viimeisistä Nintendo 3DS -peleistä, jota en valitettavasti koskaan pelannut. Ihmisten näyttelemä elokuvakin on myöhemmin saatu maailmalle, joka sovitti valkokankaalle tarinan Tim Goodmanista ja Pikachusta. Detective Pikachu Returns käy menneet läpi aloituksessaan, mutta sen enempää ei tarvitsekaan pohjille tietää.
Tarina alkaa kaksi vuotta sen jälkeen, kun Substance R muutti Ryme Cityn taskuhirviöt villeiksi, mutta rinnakkaiselo kuitenkin lopulta säilyi. Joukko toisiinsa näennäisesti liittymättömiä tapahtumia on kuitenkin osa isompaa kuviota, joka on selvitettävä. Lisäksi Tim etsii edelleen isäänsä, ja nämä kaksi tarinaa nivoutuvat lopulta toisiinsa.
Ennen maailman pelastamista on ratkaistava muutama pienempi pulma. Detective Pikachu Returns on hyvin lineaarinen, jossa Pikachu on etsivä, apuri ja joukkueenjohtaja. Toiminta etenee melkein kuin niin sanotussa kuvaromaanissa. Pelaajalta vaaditaan silti tarkkaavaisuutta, yksityiskohtien muistamista ja dialogin seuraamista. Pikachu hoitaa taskuhirviöt, ja Tim hoitaa ihmiset.
Aikuiselle peli ei ole erityisen haastava, mutta nuoremmilla se vaatii hieman keskittymistä. Jokaisessa pulmassa on useita johtolankoja seurattavaksi, ja lopulta viihdettä riittää varsin pitkäksi aikaa. Mukana on myös pienempiä sivutehtäviä, joissa autetaan joko ihmisiä tai taskuhirviöitä yksinkertaisissa pikkupulmissa. Yleensä kysymys on ruudusta, jossa liikutellaan suurennuslasia vihjeitä etsien. Joskus eteen tulee ihan perinteinen oikea-aikaista nappien painelua vaativa Quick Time Event.
Tuntemus erilaisista taskuhirviöistä ei ole pakollista, sillä jo pieni kuvaus oliosta usein paljastaa, onko kyseessä olennainen kohde käsillä olevan pulman kannalta. Mukana on Pokémoneja melkein jokaiselta sukupolvelta, ja ennakkotiedot auttavat joidenkin tehtävien ratkaisussa. Se on sanottava, että matalalla äänellä puhuva Pikachu on pelin kohokohta.
Pikachu osaa aina keskittyä käsillä olevaan tapaukseen. Tutkia ei voi sen alueen ulkopuolella kuin peli itse haluaa, eikä paikoillaan oleva kamera anna juurikaan mahdollisuutta tehdä isoja virheitä. Joskus kuvakulma saattaa seurata Pikachua sivusuunnassa kuin silloin joskus Nintendon käsikonsolilla. Jos alueella voisi liikkua syvyyssuunnassa, toisi se mukaan oman uuden haasteensa. Hahmomallinnus on sekin sama kuin vuonna 2018, joskin resoluutio on isompi. Taskuhirviöissä tämä ei ole ongelma, mutta ihmiset saisivat olla ilmeikkäämpiä. Detective Pikachu Returns on turhan selvästi jatkoa niin hyvässä kuin pahassa. Se tarjoaa täsmälleen samaa kuin ennenkin ottamatta sen ihmeemmin hyötyä irti parantuneesta teknologiasta.
Kaikesta huolimatta tutkiminen on hauskaa eikä tarinakaan kehno ole. Nuoremmalle väelle suunnattu Detective Pikachu Returns täyttää siis tehtävänsä.