Faces in the Crowd

Ihana Milla Jovovich esittää opettajatar Anna Marchantia, joka sattuu todistamaan murhan kotimatkallaan. Pahis yrittää tietysti poistaa silminnäkijän päiväjärjestyksestä. Seuranneessa yhteenotossa Marchant loukkaa päänsä, mutta selviää silti hengissä. Kolhun seurauksena opettajatar menettää kyvyn erotella ihmisiä heidän kasvojensa perusteella. Tämä tietysti johtaa äärimmäiseen ahdistuneisuuteen, koska mimmi ei kykene tunnistamaan sen enempää murhaajaa kuin miesystäväänsäkään.

Ajatus kyvyttömyydestä tunnistaa ihmisiä kasvojen perusteella on varsin pelottava. Yleensä yhteen teemaan perustuvat leffat muuttuvat tylsiksi ennen loppuaan, mutta tähän sudenkuoppaan Faces in the Crowd ei lankea. Anna Marchantin kamppailua sopeutua uuteen elämään seuraa kiinnostuneena, eikä melkein loppuun asti jatkuva arvailu murhaajan henkilöllisyydestä laske otteestaan. Loppuratkaisu itsessään on ehkä hieman ennalta arvattava, mutta siitä huolimatta rainasta jäävä kevyen viipyilevä jälkimaku on hyvä.

Kliseisyys on henkilökavalkadilla ongelmana, joskin vain vähäisessä määrässä. Milla Jovovichin Anna Marchant on leffan alusta loppuun lähes yksinomaan "damsel in distress", vaikka saakin onneksi selkärankaa hahmoonsa aivan viime minuuteilla. Jovovichin vikana hänen aiemmissa elokuvissaan on ollut lievä ylinäyttely. Samaa on läsnä nytkin, mutta kokemus ja ikä ovat onneksi hioneet särmiä pois mimmin tulkinnoista.

Anna Marchantin kaveripiiri koostuu muutamasta miehenkipeästä sinkkunaisesta, jotka eivät aina osaa tehdä parhaimpia mahdollisia valintoja miesseuransa suhteen. Miesystävä Bryce on Michael Shanksin tulkitsemana hieman keskenkasvuinen poikaystävä, jolla ei riitä ymmärrystä kumppaninsa aivovammaa kohtaan. Murhatutkintaa johtava ja tunteidensa kanssa kamppaileva poliisi on Sam Kerrest, jonka parrakkaan olemuksen tulkitsee Julian McMahon.

Lisämateriaalina on vain yksi vartin mittainen dokumentti elokuvan tekemisestä. Sen mukaan ohjaaja on tavoitellut kerrontaan hitchcockmaisia piirteitä, mutta itse en tällaista vihjailevan tihentyvää jännitystä noteerannut. Tarina etenee kyllä johdonmukaisesti ja asiat paljastuvat asteittain hyvällä tahdilla. Mikäli tekijät tarkoittivat näitä asioita hitchcockmaisella, on pyrkimys onnistunut.

Elokuvan visuaalisessa esitystavassa ei ole muuten mitään erikoista, mutta Marchantin kyvyttömyyttä tunnistaa kasvoja havainnollistetaan erikoisesti. Edessä istuva naama todellakin muuttuu monta kertaa keskustelun aikana, mikä luo katsojalle häiriintyneen olon. Millaista olisikaan keskustella ihmisen kanssa, jonka naama tuntuu muuttuvan jatkuvasti?

Faces in The Crowd on periaatteessa yhden tempun hevonen, mutta onnistuu siitä huolimatta pitämään katsojan mukanaan. Hieman erilaista leffakokemusta etsiville raina on oiva valinta, kunhan vain muistaa olla pettymättä kliseisestä loppuratkaisusta.