Person of Interest, 1. kausi

Nykyajan valvontayhteiskunnasta on tehty ennenkin elokuvia ja TV-sarjoja, mutta Person of Interestin ote teemaan on tuore. Harold Finch (Michael Emerson) on pystyvä tietokoneinsinööri, joka kehitti Yhdysvaltain hallitukselle Koneen. Masiina valvoo kaikkia kansalaisia ja kykenee ennakoimaan tulevat terroriteot. Kone pystyy ennakoimaan myös tavallisiin ihmisiin kohdistuvat uhat, mutta nämä hallitus ohittaa nimittäen niitä epäolennaisiksi. Ajan kuluessa Finch ei pystynyt enää vain katsomaan sivusta, joten hän ryhtyi omiin toimiin pulassa olevien auttamiseksi.

Liikuntarajoitteisena Finch värvää työtoverikseen sotaveteraani John Reesen (Jim Caviezel). Yhdessä he tutkivat Koneen ilmoittamia "epäolennaisia" uhkia. Jokainen kohde on erilainen, sillä masiina ei erottele tekijää ja uhria toisistaan. Tämän vuoksi asetelma saattaa kääntyä päälaelleen jakson kuluessa ja usein niin käykin. Soppaa sekoittavat mm. poliisi, FBI ja CIA, jotka yrittävät saada Harold Finchiä ja John Reeseä kiinni. Parivaljakko saa kuitenkin salaista apua kahdelta virassa olevalta poliisilta. Etsivä Carter (Taraji P. Henson) on tunnollinen puurtaja, kun taas etsivä Fusco (Kevin Chapman) on jo ehtinyt liata käsiään lain väärällä puolella.

TV-sarjan lähtökohta on hämmästyttävän hankalasti kuvailtava. Tästä huolimatta Person of Interestin ensimmäinen kausi on kerronnaltaan rautaista laatua. Yleensä jakso alkaa uuden tutkittavan henkilön esittelyllä, mutta tilanteen kokonaiskuva säilyy usein mysteerinä loppuun asti. Rakenne ei kuitenkaan jämähdä toistamaan samaa kaavaa, vaan ajoittain pääosassa ovatkin sarjan avainhenkilöiden menneisyydet. Sarjan teemana on salailu, joten varsinkin Finchin ja Reesen menneisyydet paljastuvat erittäin vähäisin paloin kauden kuluessa. Yleensä tiedon pimittäminen häiritsee ja turhauttaa, mutta tässä niin ei käy, koska tekijät osaavat tasapainoilla kerrottavien ja salattavien yksityiskohtien välillä taitavasti. Lisäksi sarjan teeman vuoksi katsoja oppii nopeasti, ettei kaikkea voi tietää.

Esitystavaltaan Person of Interest vuorottelee perinteisen dialogin, toimintakohtausten ja valvontakamerakuvien välillä. Yleensä näitä liikennekameroiden kuvia käytetään siirtymiin tilanteesta toiseen. Keino on näppärä ja toimii aina täydellisesti. Jännitteen luomisessa ei valitettavasti onnistuta aivan yhtä hyvin, sillä valitut kuvakoot ja leikkaukset eivät läheskään aina tue käsillä olevan kohtauksen tihentyvää jännitystä. Musiikki onnistuu asettamaan katsojan oikeaan tunnelmaan paremmin, mutta sävelmiä saisi olla enemmän. Kauden lopussa jo pelkkä taustaluritus paljastaa katsojalle, millainen kohtaus on tulossa.

Näyttelijöiden työskentely on sanalla sanoen toimivaa. Michael Emersonin Finch on joka tilanteessa kylmäpäisyytensä säilyttävä insinööri, jonka pokka pettää vasta tilanteen äidyttyä fyysiseksi. Nilkuttavan Finchin kasvoille hiljalleen leviävä kauhu on taitavasti näytelty, ja yleensä tällaisessa tilanteessa mies ei epäröi sanoa radioonsa: "Herra Reese? Tarvitsen apua." Aiemmin ehkä parhaiten Jeesuksen roolistaan tunnettu Jim Caviezel on vieläkin kaunis mies, joten kausi ehtii edetä pitkälle ennen kuin näyttelijää oppii katsomaan kovaksi keitettynä agenttina. Caviezel tekee kuitenkin kautta linjan hyvää työtä ja hänen esittämänsä John Reesen henkilökuva tulee ajan kuluessa hyvin esille. Miehen persoona on toisaalta menneisyytensä kalvama ja eteenpäin ajaa halu hyvittää edes osa menneisyyden pahisteluista. Toisaalta Reese on myös koulutuksensa ja kokemuksiensa vuoksi kehittänyt itselleen kovan kuoren, jonka avulla hän selviää tiukoista paikoista. Usein ainoastaan kivikasvoille kihoava hiki paljastaa todelliset tunteet. Muutamasta jaksosta on havaittavissa, että käsikirjoittajat ovat nähneet paljon vaivaa miettiessään, millaisen moraalin he luovat Reeselle.

Blu-ray-julkaisu on todella loistavasti toteutettu. Kausi on jaettu neljälle levylle, joten koko paketti vie vain vähän tilaa hyllyssä. Valikot sopivat hyvin maratonkatseluihin. Levyn päätyttyä katsojaa pyydetään laittamaan uusi rieska sisään ja jaksot rullaavat näin täysin saumattomasti eteenpäin aina neljännen kiekon loppuun asti. Pysäytysnappia painettaessa ruudun alalaitaan ilmestyy jakson numero, jolloin katsoa pysyy hyvin kärryillä kauden etenemisestä. Kuva on kirkas, värikäs ja terävä. Lisämateriaalit ovat sen sijaan kehnot. Mukana on lyhyt sarjaa promotoiva pätkä, joka ei anna mitään lisätietoa kauden jaksot jo katsoneelle. Pilalle menneiden otosten kavalkadi on hauska, mutta harmillisen lyhyt.

Tätä kirjoitettaessa Person of Interestiä on tehty kolmen tuotantokauden verran, mutta vain tämä ensimmäinen kausi on julkaistu meikäläisille soittimille sopivana Blu-ray-kokoelmana. Toivottavasti tulevaisuus tuo myös puuttuvat jaksot Pohjolaan. Haluaisin jo kovasti tietää, miten Finchin ja Reesen tarina jatkuu.