Seventh Son

Veteraaninäyttelijä Jeff Bridgesin tähdittämä fantasiaelokuva Seventh Son on harmillinen tapaus. Siinä on hyvällä tahdilla rullaava perushyvä tarina, toteutus on ensiluokkaista ja näyttelijät nykystandardien mukaisesti hyvin kauniita. Ongelmana on se, ettei koko elokuvassa ole mitään persoonallista. Tämän vuoksi näkemäänsä ei jää miettimään, vaan se ohitetaan laittaen vaikka Taru sormusten herrasta -filmatisointi pyörimään vielä kerran.

Seventh Son perustuu Joseph Delaney'n lastenkirjaan The Spook's Apprentice, mutta itse Blu-ray-julkaisussa tästä ei puhuta mitään lopputekstien lyhyttä mainintaa lukuun ottamatta. Tällainen ratkaisu on todella ärsyttävä, koska elokuvan maailmaa ei millään tavalla avata katsojalle. Viimeistään lisämateriaaleissa olisi pitänyt olla seikkaperäinen katsaus elokuvan ja kirjan eroista sekä vaikkapa kirjailijan haastattelu. Nykyisellään elokuvan maisemat jäävät geneeriseksi fantasiahutuksi, joita on nähty lajityypin rainoissa jo maailman sivu.

Hirviönmetsästäjä Gregory (Bridges) vangitsee pahan noitakuningatar Malkinin (Julianne Moore) ikuisiksi ajoiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin pahuus pääsee kuitenkin valloilleen ja nyt jo kovasti harmaantuneen Gregoryn pitäisi vangita noita uudelleen. Oppipojakseen Gregory pestaa sikopaimenena työskentelevän Tom Wardin (Ben Barnes). Nuorukainen on seitsemännen pojan seitsemäs poika, ja siksi ainakin legendan mukaan juuri oikea mies tehtävään. Soppaan sotkeutuu tietysti myös noituudesta syytetty kuvankaunis Alice (Alicia Vikander), jonka Tom pelastaa roviolta kreivin aikaan. Kaikkien henkilöhahmojen keskinäiset suhteet ovat tietysti linkissä, joten draamaa ammennetaan varsin ennalta arvattavissa olevilla tavoilla. Lopuksi oikeus voittaa ja kaikki päättyy juuri niin kuin sopii odottaa.

Elokuvan puitteet ovat joka tasolla kunnossa, mutta kokonaisuuden kampittaa jo aiemmin mainittu persoonattomuus. Näyttelijät hoitavat työnsä hyvin, lavasteet ovat upeita, puvustus asiaankuuluvaa ja digitehosteet onnistuneita. Kaikki on silti nähty ennenkin ja ehdottomasti mieleenpainuvammin toteutettuna. Valituksesta huolimatta alleviivaan sitä, että katsomiskokemus on sujuva ja viihdyttävä. Seventh Sonia tuijottelee ihan mielellään niin kauan kuin sitä kestää.

Lisämateriaalit ovat suuri pettymys. Tällainen raina olisi kaivannut kirjailijan haastattelun lisäksi jotain muutakin taustatietoa, kuten esimerkiksi katsauksia lohikäärmeistä ja noitien alkuperästä. Näiden sijaan mukaan on laitettu jokunen lyhyt kurkistus kulissien taakse, joissa näyttelijät rinkikehuvat toisiaan kertoen samalla elokuvan tekemisen eri vaiheista. Toisin sanoen kaikkea leimaava persoonattomuus jatkuu myös lisämateriaaleissa.

Valituksesta huolimatta Seventh Son on kuin hyvä vuoristorata-ajelu. Se viihdyttää koko kestonsa ajan tarjoten elämyksiä koko rahan edestä. Jälkeenpäin kokemaansa ei välttämättä muista, mutta olipahan hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.