Vaarojen maa eli Lonesome Dove perustuu 1870-luvun villiin länteen sijoittuvaan romaaniin, joka sovitettiin TV:n minisarjaksi 1980-luvulla. Kaikki nämä piirteet näkyvät sarjassa hyvin vielä remasteroidussa DVD-julkaisussakin. Tarina on hieno, mutta toteutus hieman vanhentuneen tuntuinen.
Kaksi Yhdysvaltain sisällissodan veteraania ja entistä Texasin rangeria (eli siis poliisia), Augustus McCrae (Robert Duvall) ja Woodrow F. Call (Tommy Lee Jones) päättävät tehdä peliliikkeen. He haluavat olla Montanan osavaltion ensimmäisiä karjatilallisia. On siis otettava karja kokoon, pestattava kourallinen hyviä miehiä ja lähdettävä ajamaan se karja Texasista Montanaan. Matka on pitkä, vaarallinen ja sen aikana tapahtuu yhtä jos toistakin. Eivätkä kaikki välttämättä selviä hengissä perille saakka.
Tarina on siis varsin yksinkertainen, joten se antaa tilaa keskittyä niin henkilöhahmoihin kuin kaikenlaisiin sivupolkuihin, joita matkan varrella tulee vastaan. Lähdeaineistona toiminut romaani on melkein 900-sivuinen mammutti, ja valitettavasti minisarjaan on yritetty ahtaa liikaa tavaraa. Henkilöhahmoja on turhan monta, eikä kaikkien merkityksestä tahdo pysyä perässä ennen kuin vasta neliosaisen sarjan viimeisessä osassa, kun ollaan jo tarinan loppusuoralla.
Toteutus on muuten hyvin tyypillistä 1980-luvun TV-tyyliä. Lähikuvia käytetään paljon, mikä ei välttämättä ole se paras valinta tällaiselle eeppiselle länkkärille, jossa maisemat ovat keskeisessä roolissa. Toinen ominaispiirre on runsaan dialogin ohella se, että sarjassa ratsastetaan huomattavan paljon. En edes muista toista länkkäriä, jossa olisi vietetty yhtä paljon aikaa hevosen selässä. Näyttelijät ovat todellakin joutuneet opettelemaan ratsastamisen roolejaan varten. Pyssyn pauketta on niin ikään ihmeellisen vähän lajityypin huomioon ottaen.
Suurin osa draamasta tapahtuu ulkosalla, ja maisemat ovatkin sitä Pohjois-Amerikan tasankoa parhaimmillaan. Niin ikään puvustus ja ne vähät lavasteet ovat nekin viimeisen päälle tehtyjä. Kaikki näyttelijät hoitavat työnsä ihan hyvin, mutta kuten sanoin, heitä on liikaa. Tekijöiden olisi joko pitänyt tiivistää tarinaa pudottamalla joitakin tapahtumia ja henkilöhahmoja pois, tai vaihtoehtoisesti lisätä TV-sarjan jaksojen lukumäärää ainakin toisella neljällä jaksolla. Vaarojen maa on tällaisenaankin laatusarja, mutta se olisi hyötynyt joko laajennuksesta tai tiivistyksestä tarinansa osalta.
Se missä Vaarojen maa onnistuu minisarjana, on esittää uskottavan tuntuisesti ja perusteellisesti se maailma, joka on jo aikaa sitten kadonnut.