Kotelo ilmoittaa rainan nimeksi The Planet of The Future, mutta alkutekstien jälkeen elokuva nimeää itsensä The Lost Future. Ei hyvältä näytä. Infektoituneiden ihmisten kumimaskit ovat melko varmasti Sormuksen herran uruk-hai-jäämistöä. Voi kiesus sentään. Nörtti ja soturi haikailemassa saman naisen perään? No tottahan toki sekin löytyy. The Planet of The Future ei onnistunut viihdyttämään millään tasolla, vaikka yritin antaa sille mahdollisuuden.
Rainan onnistunein osuus on sen maalaama maailma. Kasvillisuuden verhoama suurkaupunki tuo hyvällä tavalla mieleen pelin Enslaved: Odyssey to The West. Ajatus ihmiskunnan taantumisesta takaisin luolamiehen asteelle on sekin mielenkiintoinen, mutta zombimaisen puoliälyiset mutantit ovat vikatikki. Suurin osa ruutuajasta kuluu erilaisissa taistelu- tai pakenemiskohtauksissa, ja itse maailman valottaminen katsojalle jää lapsipuolen asemaan. Asiaa ei auta sekään, että varsinaista loppuratkaisua ei ole. Elokuva tuntuu ylipitkältä pilottijaksolta televisiosarjalle, jollainen sen ehkä olisi pitänyt ollakin.
The Planet of The Futuren puitteet ovat kunnossa, mutta lopullinen tuote on joka paikasta vajaaksi jätetty sillisalaatti.