Gamereactor Close White
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
Gamereactor Suomi
ennakot
Metal Gear Solid V: The Phantom Pain

Metal Gear Solid V: The Phantom Pain

Phantom Painin avoin maailma tekee pelistä erilaisen kokemuksen Metal Gear Solid -sarjan muihin osiin verrattuna.


Facebook
TwitterReddit

Pääsin tutustumaan Metal Gear Solid V: The Phantom Painin PS4-versioon Los Angelesissa järjestetyssä testitilaisuudessa. Kahden päivän aikana sain syventyä Snaken seikkailuun yhteensä 16 tunnin ajan, eikä se tuntunut riittävän mihinkään. Ensimmäisen tunnin jälkeen luulin, että kyseessä on perinteinen Metal Gear Solid -peli. Olin kuitenkin väärässä. Alun hieman kömpelöiden ja rajoitettujen alueiden jälkeen päästään nimittäin tutustumaan Afganistaniin avoimissa tunnelmissa ja silloin pelaaja voi itse valita minne suuntaa. Oli myös positiivista huomata, että ensimmäistä välivideota töllötettiin vasta parin tunnin pelaamisen jälkeen.

Prologina toimineen Metal Gear Solid V: Ground Zeroesin tapaan Snaken paras kaveri on taskuun mahtuva iDroid. Sen avulla voi esimerkiksi keskustella, soittaa musiikkia tai vaikka tutkailla karttaa. Kartalta bongattuihin tehtäviin voi laittaa avoimen maailman perinteitä kunnioittaen oikeaan suuntaan opastavan merkin. Mikään ei tietenkään pakota suorittamaan pää- tai sivutehtäviä jatkuvasti, vaan Afganistanin karuja seutuja voi tutkia myös vapaasti. Tällöin voi törmätä piilotettuihin salaisuuksiin ja samalla pystyy myös valloittamaan eteen tulevia tukikohtia. Tämä kaikki on peruskauraa kaikille avoimen maailman pelien ystäville.

Metal Gear Solid V eroaa avoimen maailman muista edustajista kuitenkin perusajatuksensa osalta. Siinä ei ole tarkoitus hakeutua tulitaisteluihin tai konflikteihin, vaan pikemminkin niitä tulee yrittää välttää kaikin tavoin. Taskuista löytyy rutkasti James Bondille sopivia vempeleitä, mutta taitavien pelaajien ei tarvitse hyödyntää niitä lainkaan. Toiminta noudattaa hyvin pitkälti samaa linjaa kuin Ground Zeroesissa, eli tukikohdissa partioivat viholliset kannattaa merkitä kiikareilla ennen kuin edes yrittää lähemmäksi hiipimistä. Pelit eroavat toisistaan kuitenkin toiminnan skaalassa, sillä nyt lääniä on tarjolla runsaasti. Tämän myötä hiiviskelykin on aikaisempaa nautittavampaa.

Ground Zeroesissa käytössä ei ollut kovinkaan montaa erilaista asetta, mutta nyt niitä löytyy tusinoittain. Kaikkia voi käyttää milloin ja miten haluaa. Seikkailun aikana mukaan tarttuvat muun muassa tarkkuuskivääri, haulikko, C4-räjähteitä, lämpöhakuisia ohjuksia, pahvilaatikoita, pumpattavia Snake-nukkeja sekä Walkman. Näiden lisäksi kavereina pyörivät hevonen, koira sekä 1980-luvun suurimpia hittejä soittava helikopteri. Sen kyydissä pääsee nopeasti siirtymään paikasta toiseen, tai sitten siltä voi pyytää tulitukea.

Pelistä löytyvät myös vuorokaudenajat, joten lähes kaikki tehtävät voi läpäistä yön turvin. Viholliset eivät nimittäin näe kovinkaan hyvin pimeydessä. Toisaalta päivällä näkee itsekin paremmin, mutta tällöin paljastuu huomattavasti helpommin. Välillä pakkaa sotkee yllättävä hiekkamyrsky, jolloin sekä pelaaja että vastustajat eivät näe nenäänsä pidemmälle. Nämä lukuisat muuttujat takaavat sen, että tehtäviä voi yrittää läpäistä useilla eri tavoilla. Itse olen pyrkinyt aina ensimmäisen pleikkarin ajoista lähtien pelaamaan mahdollisimman huomaamattomasti hiippaillen.

Metal Gear Solid V: The Phantom PainMetal Gear Solid V: The Phantom Pain

Oli lisäksi hauskaa kokeilla hieman luovempia lähestymistapoja. Mitähän tapahtuu, jos vihollisen saattue törmää keskellä tietä pönöttävään Snakea esittävään pumpattuun nukkeen? Ehkä he pysähtyvät, jolloin ehdit napsauttaa kuskeille napin otsaan tarkkuuskiväärin avulla. He saattavat tosin joutua paniikkiin ja sen myötä lyödä nastan lautaan. Oli todella tyydyttävää kokeilla kaikenlaisia hulluja ideoita vain sen vuoksi, että näkee miten niihin reagoidaan. Tehtävät ovat toki myös pisteytetty, joten huippupisteitä metsästäville perfektionisteille löytyy tekemistä. Itse en oikein sisäistänyt pisteytyksen perusteita.

Kaikella vapaudella on kuitenkin hintansa. Sarjan edelliset osat ovat olleet suhteellisen bugittomia, mutta tällä kertaa niitä tuli vastaan roppakaupalla. Osa niistä oli todella ärsyttäviä. Vaikka Konamilla on vielä muutama kuukausi aikaa ongelmien korjaamiseen, niin en usko ajan riittävän. Jokaisen virtuaalisen nurkan nuohoaminen ja jokaisen kiven alle kurkistaminen vie varmasti paljon enemmän aikaa.

Pelin heikoin osa-alue löytyi tulitaisteluista, mikä ei sinänsä ole yllätys. Ne kun ovat aina olleet sarjan kompastuskivi. Tälläkin kertaa vastustajat kestävät liikaa rankaisua jopa konekiväärillä tulitettaessa, eikä taisteluista saa irti adrenaliinin täyttämiä fiiliksiä. Kannattaa siis pitäytyä hiiviskelyssä ja nauttia räiskimisestä joissain muissa peleissä.

Monipuolisuuden puutteesta Metal Gear Solid V: The Phantom Painia ei voi kuitenkaan syyttää. Tehtävien välissä voi palata takaisin Mother Base -tukikohtaan, jossa voi muun muassa kehittää aseita ja varusteita, hankkia tiedustelutietoja, hoitaa lemmikkejä sekä lähettää omia sotilaita taistelemaan rahan toivossa. Työvoima hankitaan värväämällä (lue: kidnappaamalla) sotilaita Afganistanin aavikoilta. Jos tulokas ei suostu yhteistyöhön, hänet voi paiskata tyrmään. Kokonaisuus tuo hieman mieleen Metal Gear Solid: Peace Walkerin. En ehtinyt mitenkään nähdä kaikkea 16 tunnin testini aikana, mutta koin sen aikana useita mieleenpainuvia hetkiä. Näistä yksi oli pirullisen vaikea pomotaistelu, joka oli ehkä hankalin koitos, mitä olen sarjan parissa koskaan kokenut. Muistelen myös lämmöllä hetkeä, kun täysin yllättäen törmäsin valtavaan karhuun keskellä metsää.

Avoimessa pelimaailmassa on tietysti myös tutut ongelmansa. Alueita kierrätetään runsaasti hyvin samaan tapaan kuin Assassin's Creedeissä. Samoin monet samat sivutehtävät toistuivat monta kertaa vain uudessa ympäristössä. Tästä huolimatta peli näyttää hyvältä ja vaihtelua tuntuu riittävän niin juonen kuin pelimaailmankin suhteen. Ja missä muussa pelissä voi laittaa kunnon ämyrit armeijan helikopteriin? Sen jälkeen vihollisen kimppuun voi hyökätä vaikkapa David Bowien, A-han tai muiden klassisten kappaleiden voimalla. En malta odottaa päästä Metal Gear Solid V: The Phantom Painin kimppuun, kun se viimein saapuu kauppoihin 1. syyskuuta.