Suomi
Gamereactor
ennakot
Rainbow Six: Siege

Rainbow Six: Siege

Ennakkotestissä Situations-pelimuoto sekä lisää Terrohuntia ja pelaajien välisiä kähinöitä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Pääsin kokeilemaan Ranbow Six: Siegen uutta pelimuotoa nimeltään Situations. En saanut testata sitä moninpelissä, joten suuntasin kähinöihin yksin. Situations on kokoelma yksittäisiä tehtäviä, joiden ideat kiteytyvät pelin spesialistien ympärille. Jokainen pistää eteen kunnon haasteen, jossa täytyy osata hyödyntää kyseisen hahmon erikoiskykyjä. Esimerkiksi EMP-kranaateilla varustetun iskuryhmän jäsenen täytyy käyttää niitä neutralisoidakseen elektronisilla laukaisulaitteilla varustettuja räjähteitä.

Hahmovalikoima on täynnä mielenkiintoisia janttereita. Vaikka he eivät juttele paljon, heillä jokaisella on oma tyylinsä taisteluissa. Nimet saisivat olla kyllä mielikuvituksellisempia: Sledge riehuu lekan kanssa, Fuzella on kranaatteja ja Mute tukkii vastustajan viestinnän. Jokainen kuitenkin tuntuu erilaiselta ja se on erittäin hyvä asia.

Pelasin viittä tehtävää, joissa jokaisessa oli päätavoitteen lisäksi useita erilaisia sivuhaasteita. Täydet pisteet saa vain suorittamalla onnistuneesti nämä kaikki. Tehtäviä ennen on suunnitteluvaihe, joka on samanlainen kuin moninpeleissä. Siinä voi tutkailla kauko-ohjattavalla lennokilla ensin vihollisten sijainnit. Tämän jälkeen täytyy vain rynnätä kentälle käytettävissä olevan ryhmän kanssa ja hoitaa homma kotiin.

Nämä Situations-tehtävät eivät tietenkään ole Rainbow Six: Siegen pääsisältö, mutta ne ovat silti kiinnostavia kaikkien niiden pelaajien kannalta, jotka eivät halua pelkästään kilpailla toisten pelaajien kanssa moninpelissä. Pelistä löytyy myös yhteistyötä painottava pelitila.

Tämä on mainos:
Rainbow Six: SiegeRainbow Six: Siege

Situationsin jälkeen oli aika loikata jälleen Terrohuntin pariin. Tässäkin tapauksessa kannattaa ehdottomasti hyödyntää lennokkia ennen toimintaan syöksymistä. Kokeilin sekä varovaisempaa että rämäpäisempää lähestymistä ja tässä vaiheessa suunnitteluvaiheen edut paljastuivat. Vihollisten merkitseminen on onnistumisen kannalta tärkeää, ellei jopa pakollista. Se on toisaalta työlästä, koska viholliset eivät katso hyvällä lähistöllä pörräävää liidokkia. Toisaalta vastustajat kaivautuvat asemiin, mikäli valmistautumiseen käyttää liikaa aikaa. Tästäkin sain muistutuksen useammin kuin kerran. On ärsyttävää heittää henkensä ensimmäisten joukossa ja viettää sitten loppuaika muiden rellestystä seuraten. Suurimmaksi osaksi toiminta oli kuitenkin hauskaa, tosin itsemurhapommittajat nousivat inhottavien vihollisten listallani kärkipäähän.

Vastustajia on useita erilaisia, mutta pommittajat jäivät parhaiten mieleen. Muilla on luonnollisesti erilaisia pyssyjä ja he rakentavat puolustusasemia, mutta heiltä puuttui samanlainen persoonallisuus. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että olisin pitänyt pommeilla varustautuneiden terroristien persoonallisuudesta, pikemminkin päinvastoin. He vain yksinkertaisesti erottuvat joukosta.

En todennäköisesti nähnyt vielä kaikkia mahdollisia vihollistyyppejä, joten toivottavasti lopullisessa versiossa vastaan asettuu esimerkiksi tarkkuuskivääreillä tai kranaateilla varustettuja terroristeja. Tai ehkäpä tekoäly heittää peliin hieman hienostuneempia ansoja, sillä tällä hetkellä ne ovat kasa räjähteitä, jotka välkkyvät kuin joulukuusi. Kaikki tämä on tietenkin vielä spekulaatiota, mutta haluaisin todellakin nähdä vähän enemmän vaihtelua vastustajissa.

Tämä on mainos:

Päivän päätteeksi testasin taitojani muita pelaajia vastaan pelastamalla panttivankeja ja puolustamalla pommeja. Viiden kierroksen aikana pelaajat vaihtavat puolustajan ja hyökkääjän roolien välillä. Lisäksi kohde liikkuu jokaisen kierroksen aikana eri paikkaan, joten pelaajien täytyy jälleen tiedustella ennakkoon vastustajien liikkeitä. Muita vastaan kisaaminen on edelleen hauskaa ja niputan pelin samaan joukkoon Counter-Striken kanssa. Jokainen taistelu on tiivis ja nopea kokemus.

Pelin vetonaulana ovat ehdottomasti toisistaan suuresti eroavat hahmoluokat. Kokeilin niin montaa kuin ehdin ja löysin niistä jo omat suosikkini. Ne tarjoavat kuitenkin niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että uskon taistelujen kulun olevan joka kerta hieman erilainen. Kummallekin puolelle voi valita maksimissaan yhden hahmon kustakin hahmoluokasta. Ratkaisulla haetaan selvästi sitä, että erilaisilla kokoonpanoilla täytyy turvautua erilaisiin taktiikoihin.

Kenttien suunnittelu vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. Testasin sekä tuttuja että uusia testisession aikana. Jokainen kenttä on omanlaisensa pieni hiekkalaatikko, joka on riittää runsaasti yksityiskohtia, tuhottavia ympäristöjä, pullonkauloja ja tähystyspaikkoja. Ne näyttäisivät tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia erilaisten taktiikoiden kokeilemiseen sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa.

Rainbow Six: Siege tuntuu hyvin erilaiselta, mikäli sitä vertaa vaikkapa Rainbow Six Vegas -peleihin. Se sopivasti paluu sarjan menneisyyteen, sillä kentät ovat laajempia ja taktisia vaihtoehtoja on enemmän. Päälle on lyöty vielä nykyaikaan sopiva pelattavuus, käyttöliittymä ja hahmon kehittymisjärjestelmä, jonka ansiosta tämä taktinen räiskintäpeli tuntuu tuoreelta nykypäivän räiskintöjen rinnalla. En tiedä pystyykö se kukistamaan kovat kilpailijansa, joihin lukeutuvat tänä vuonna Star Wars, Halo, Destiny ja Call of Duty. Rainbow Six: Siegessä on kuitenkin ideaa ja sillä saattaa olla mahdollisuus täräyttää itsensä tainnutuskranaatilla ainakin joidenkin ohi.

Rainbow Six: SiegeRainbow Six: Siege
HQ
Rainbow Six: SiegeRainbow Six: SiegeRainbow Six: Siege
HQ
HQ

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Rainbow Six: SiegeScore

Rainbow Six: Siege

ARVIO. Kirjoittaja Anders Mai

Ubisoftin suosittu taktinen toimintapeli palaa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008 Rainbow Six: Vegas 2:n. Onko Siege ollut kaiken odotuksen arvoinen?



Ladataan seuraavaa sisältöä